Taloforum.fi

Hyvä että tulee yksittäisiä torneja eri rakentajien toimesta. Todennäköisyys että edes muutama rakennetaan on suurempi kuin suuruudenhulluissa YIT:n ctrl-c + ctrl-v tornikasoissa.

Itse olisin toivonut että "Trigoni" olisi toteutunut. Siihen ympärille sitten erinäköistä, "rikkaasti moninuotoista", korkeaa rakentamista myös.
Joka tapauksessa tuohon paikkaan pitäisi rakentaa mahdollisimman massiivista, korkeatasoisen esteettistä ja huikean korkeata.
Mikään pikkusievä ja mitätön ei kelpaa Helsingin arvolle.
Vaatimattomuuden ja näpertelyn ajat ovat ohi. Toivottavasti.

Onhan Stadi nyt paljon coolimpi mesta kuin vaikka joku "Vancouver"....

Keski-Pasila 22.01.22

Tämän hetken työmaatilanne:





Pasilankadun tuoreet ratikkaraiteet Ilmalaan odottelevat vielä ajolankoja. HSL:n mukaan linja 9 muuttaa uudelle reitille elokuussa, samalla kun 2 ja 7 alkavat kulkea Pasilansillalta etelään Pasilankadun nyt rakenteilla olevaa rataosuutta pitkin: https://www.hsl.fi/hsl/uutiset/uutinen/ ... -pitenevat





Triplan keskikorttelin seinälaattaremontti sulkee osia kävelyalueista rakennuksen juurella. Rakennuksen ympärille on pystytetty suojaverkkoja ja laattojen irroittaminen on jo aloitettu ikkunoiden välisiltä alueilta. https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008511506.html

Helsingin Sanomat uutisoi että Helsinki on ottanut harkintaan Helsinki High-Rise -kilpailussa 2. tulleen Skanskan, SATOn ja Arkkitehtitoimisto ALAn suunnitelman Keski-Pasilan tornitaloista: https://ala.fi/fi/work/helsinki-high-rise/



Omasta mielestäni ihan hyvän näköinen suunnitelma, joskin talojen muoto on tietysti perinteisempi kuin Trigonin tornikolmioissa. Jos tämä otetaan toteutuksen lähtökohdaksi , mahtaa YIT:tä harmittaa kun Helsinki ei suostunut halpuuttamaan Trigoni-suunnitelmaa lähemmäs samanlaista muotokieltä kuin ALAn Keski-Pasila -suunnitelmassa.

jfo kirjoitti: ↑31.01.22 12:19 Jos tämä otetaan toteutuksen lähtökohdaksi , mahtaa YIT:tä harmittaa kun Helsinki ei suostunut halpuuttamaan Trigoni-suunnitelmaa lähemmäs samanlaista muotokieltä kuin ALAn Keski-Pasila -suunnitelmassa.

Saa harmittaa. Suunnittelu- ja toteutuskilpailun idea on, että osallistuja sitoutuu myös toteuttamaan suunnitelmansa. Varmasti YIT:llä tiedostettiin, että kolmion muotoinen rakennuksen pohja on epätaloudellinen. Ehdottivat silti.

SKANSKA/SATOn suunnitelma on kyllä huomattavasti Trigonia parempi. Jokaisella tornilla on oma tyylinsä ja niiden välinen julkinen alue on huomattavasti helpommin lähestyttävä kuin Trigonin kansirakennelma. Ehkä ainoana merkittävänä kritiikkinä uskon katutason altistuvan melkoiselle viimalle, mutta aika vaikea moiselta on välttyä korkeita torneja rakentaessa.

Hesarin kirjoituksessa on Sinnemäeltä livahtanut lause, jossa on minusta enemmän realismia kuin Skanskan kutsumisessa pelastajaksi: "Toinen näkökulma on katsoa koko tornitaloaluetta uusin silmin."

Skanska on vielä pari kokoluokkaa isompi toimija kuin YIT (liikevaihdolla mitattuna noin viiden YIT:n kokoinen), mutta samat realiteetit silläkin on edessään: rahoitus ja halukkuus riskinottoon. Sekä epävarmat markkinat. Myös Skanska joutuisi entistä tarkemmin miettimään hankkeen toteutusmahdollisuuksia. Tällä haavaa Helsingin jättitorneista näyttävät taloudellisesti varmoilta projekteilta vain pieniä vuokrayksiöitä sisältävät asuntotornit (Kalasatama, Vuosaari), jotka myydään kokonaisina paketteina tarpeeksi rahakkaille suursijoittajille.

Myös Helsingin terävä pää tietänee jo tämän, enkä suuremmin usko kaupungin intoon jäädä vartoilemaan enää toista kertaa yhden epävarman kortin varaan. Ehkä (ja toivottavasti) kaupunki siirtyy nyt Varma+Elisa -hankkeesta hyväksi havaittuun käytäntöön ja palastelee YIT:n alueen yhden rakennuksen tonteiksi, jotka on helpompi kaupata eteenpäin.

JKMM:n Keskitorni alueen suunnitelma näyttää tyylikkäältä. Omaan silmään heidän suunnitelmat olleet yleensä turhan minimalistisia mutta tässä tapauksessa muutamat ylätasanteet ja yläosan kolmionmuoto miellyttää. Kapea ja korkea aukotus kruunaa veistoksellisen kokonaisuuden
https://scontent-hel3-1.xx.fbcdn.net/v/ ... e=61FCB317

Mielestäni tornit saisi unohtaa. Ainoa into niihin on ideologia, ajatus tehokkuudesta, luonnon alistamisesta ja maamerkistä. Nämä seikathan kiinnostavat niin ostajia, suunnittelijoita kuin nihkeästi rakennuttajaa (jos saa rahansa, ei YIT:tä).

Mitään funktionaalista torneissa ei ole. Ne varjostavat, kuluttavat enemmän energiaa, enemmän hukkaneliöitä kerrosalassa, niitä pitää huoltaa enemmän ja kalliimmilla erikoistekniikoilla, ovat alttiimpia suunnittelu ja toteutusvirheille vaativista sääolosuhteista johtuen, sekä aiheuttavat erilaisia mikrosääilmiöitä lähialueelle: tuulen ja haijastuksien takia. Rakennusmaakaan ei Helsingistä ole loppumassa ja melkein samaan tehokkuuteen päästään tiheillä kortteleilla.

^Olen täysin samaa mieltä mainitsemistasi ongelmista, mutta kaupunki vaikuttaa jo vakaasti päättäneen rakentaa torneja alueelle, joten aikamoinen muutos suunnassa pitäisi tapahtua umpikorttelien rakentamiseksi. Tilanne on tosiaan harmillinen, sillä tornien takia rakentaminen jatkuvasti myöhästelee niin Kalasatamassa, Pasilassa kuin myös Keilaniemessä. Helsingissä on jostain syystä noussut valtaan ajattelu, että kunnon kaupunki vaatii yli satametrisiä tornikulustereita ollakseen houkutteleva.

^ Minä olen taas tyystin eri mieltä. Mielestäni kaunis ja mielenkiintoinen kaupunki suorastaan vaatii myös tornitaloja (ja yleensäkin maamerkkejä). On suorastaan ahdistavaa jos mikään ei saa näkyä yli 50 metrin päähän tai että mistään ei saa näkyä yli 50 metrin päähän. Monet ihmiset mielellään asuvat ja tekevät töitä tornitaloissa ja on erinomaista että heillekin on vähitellen tulossa vaihtoehtoja. Kaikki eivät halua mutta hehän voivat jatkossakin asua ja työskennellä sellaisissa paikoissa joista itse pitävät.

Hieman kärjistettynä tornitalojen vastustaminen vaikuttaa minusta usein sellaiselta kuin "En pidä sushista joten sushiravintolat pitäisi kieltää kaikilta ja kaikkialta. Oppivathan syömään omaa suosikkiani italialaista kun otetaan vaihtoehtoja pois!"

Parasta on jos on runsaasti erilaisia rakennus- ja asuinaluetyyppejä (mukaan lukien tornitaloalueita) ja paljon viheralueita.

Re: Varjostus: viisi 8-kerroksista taloa varjostaa ihan yhtä paljon kuin yksi 40-kerroksinen. Lisäksi esim. Keski-Pasilassa tornien varjot osuvat lähinnä Triplaan, jos ne varjot nyt ovat niin vaarallisia ylipäätään.

Re: Energia: Tornitalon ei itsessään ole mikään pakko kuluttaa erityisen paljon energiaa jos suunnitellaan asiallisesti. Lisäksi tehokkuus mahdollistaa lyhyempiä matkoja (hissit vs. henkilöautot jne).

Tornitalot eivät oikein omia tunteita herätä mutta ovatpahan kalliita ja vaikeita rakentaa. Siksi en halua että mitään rakentamista ruvetaan kynnystämään ehdolliseksi kirjaimellisten pilvilinnojen toteutukselle. Tulkoon torneja jos joku muu niitä haluaa rakentaa. Ei niitä tarvi vaatia. Kaikkea rakennusoikeutta ei ole pakko käyttää, jos niitä ei saa kannattavaksi.

Pyöröovi kirjoitti: ↑02.02.22 11:49Helsingissä on jostain syystä noussut valtaan ajattelu, että kunnon kaupunki vaatii yli satametrisiä tornikulustereita ollakseen houkutteleva.

Tilanne on tuttu Baltian maista 90-luvun alusta, jolloin niissä käytiin läpi sama yritys maineen muuttamiseksi vanhasta neuvostomaasta länsimaaksi. Lyhyen tornivaiheen jälkeen ei ole sitten paljoa uutta tapahtunutkaan.

Kymmenen vuoden omakohtaisella kokemuksella pilvenpiirtäjät ovat ihan jänniä asua (joskin vain ylimmässä kerroksissa), mutta toimistoina jakautuminen moniin kerroksiin luo teennäistä siiloja ja etäisyyttä etenkin suuremmissa firmoissa. Pienille firmoille saattaa riittää yksi kerros milloin ongelma on pienempi, mutta ei tornissa työskentelyssä ole mitään erikoista ja tilat joskus pohjaratkaisusta johtuen epäkäytännöllisiä ja esimerkiksi saniteettitilat muiden kerrosvuokralaisten kanssa jaettuja. Hissikapasiteetista riippuen tornissa työskentely voi olla jopa helvettiä.

Varmasti samat kerrosneliöt voisi helposti saavuttaa myös matalammalla rakentamisella. Toisaalta tällöin alue ei sitten eroaisi Pasilan olemassaolevasta rakennuskannasta ja voisi herättää mielikuvia, joita liitetään Itä-Pasilan toimistorakennuksiin: monotonisuus, möhkälemäisyys, kolossaalinen mittakaava jne. Korkeat tornitalot toisivat mielestäni alueelle kaivattua vaihtelua, vaikka eivät yksittäisinä rakennuksina olisikaan mitään rakennustaiteen mestariteoksia tai Turning Torson kaltaisia maamerkkejä.

Klazu kirjoitti: ↑02.02.22 17:19

Pyöröovi kirjoitti: ↑02.02.22 11:49Helsingissä on jostain syystä noussut valtaan ajattelu, että kunnon kaupunki vaatii yli satametrisiä tornikulustereita ollakseen houkutteleva.

Tilanne on tuttu Baltian maista 90-luvun alusta, jolloin niissä käytiin läpi sama yritys maineen muuttamiseksi vanhasta neuvostomaasta länsimaaksi. Lyhyen tornivaiheen jälkeen ei ole sitten paljoa uutta tapahtunutkaan.

Kymmenen vuoden omakohtaisella kokemuksella pilvenpiirtäjät ovat ihan jänniä asua (joskin vain ylimmässä kerroksissa), mutta toimistoina jakautuminen moniin kerroksiin luo teennäistä siiloja ja etäisyyttä etenkin suuremmissa firmoissa. Pienille firmoille saattaa riittää yksi kerros milloin ongelma on pienempi, mutta ei tornissa työskentelyssä ole mitään erikoista ja tilat joskus pohjaratkaisusta johtuen epäkäytännöllisiä ja esimerkiksi saniteettitilat muiden kerrosvuokralaisten kanssa jaettuja. Hissikapasiteetista riippuen tornissa työskentely voi olla jopa helvettiä.

En ihan ymmärrä mitä tässä haetaan? Keskustaan kun ei voi kovin montaa hehtaarin kokoista yksikerroksista toimistorakennusta änkeä. Joko on mentävä Vantaan perukoille töihin tai hyväksyttävä että toimisto on monessa kerroksessa. Oma työpaikkani on suuressa firmassa ja 12 eri kerroksessa, harvemmin tarvitsee kipittää muihin kuin omaan kerrokseen. Jos nyt jostain syystä oltaisiin yhdessä kerroksessa niin tarvitsisi vähintään polkupyörää, että kerkeäisi yhden päivän aikana seuraavalle osastolle.