Taloforum.fi

Kazaam kirjoitti: Tontilla on järkevästi jätetty pieni hajurako Kustaa Vaasan tien ja rakennuksen välille, sillä liikennemelu tuossa kohdin on päätähuimaavaa.

Helsingin uuden yleiskaavan valmistelun yhteydessä on tarkasteltu
Kustaa Vaasan tietä jatkavan Lahdenväylän bulevardisoimista ja tätä
työtä tullaan jatkamaan yleiskaavan ehdotusvaiheessa. Tämän asemakaavan
muutoksen valmistelussa on otettu Lahdenväylän mahdolliset
tulevaisuuden muutokset huomioon, eikä nyt laadittu asemakaavan
muutos tuo uusia reunaehtoja Lahdenväylän kehittämiselle bulevardiksi.

Kaupunkibulevardin toimivuuden turvaamiseksi yleiskaavassa varaudutaan
Lahdenväylän suuntaisen liikenteen siirtämistä tunneliin Lahdenväylän
alle. Tunnelin alkupää olisi joko Hakamäentiellä tai Koskelantiellä
ja loppupää Lahdenväylällä Viikin kohdalla. Tämän tunnelin toteutuessa
liikennemäärä myös Kustaa Vaasan tiellä todennäköisesti vähenisi
jolloin autoliikenteen tilantarpeita on syytä tarkastella näiden lähtökohtien
pohjalta uudelleen. Lahdenväylän tunnelin toteuttaminen on kuiten-
kin näillä näkymin ajankohtaista vasta joidenkin vuosikymmenien päästä.

Kustaa Vaasan tie on niin nykyisin kuin yleiskaavaluonnoksen mukaan
luokiteltu pääkaduksi. Pääkatu on seudullista ja kaupungin osa-alueiden
välistä liikennettä palveleva katu, joten sen merkitys kaupungin katuverkossa
on tärkeä. Autoliikenteelle tulee pääkadulla tarjota kohtalaisen
sujuvat olosuhteet myös jatkossa.

Raitiotieliikenteen roolia pyritään Helsingissä uuden yleiskaavan myötä
vahvistamaan. Malmin lentokenttäalueen mahdollinen rakentaminen
nostaa esiin tarpeen suoralle raideyhteydelle Malmin lentokenttäalueen
ja kantakaupungin välille. Tämä pikaraitiotieyhteys voisi kulkea pääasiassa
Lahdenväylän käytävässä ja edelleen Kustaa Vaasan tiellä. Raideyhteyden
toteutuminen parantaisi myös Kumpulan alueen joukkoliikenneyhteyksiä
ja sen suunnittelun myötä voitaisiin Kustaa Vaasan tien
liikkumisympäristöä tarkastella uudelleen. Pikaraitiotie ei kuitenkaan
poista Kustaa Vaasan tien luokitusta pääkatuna eikä sen tärkeyttä myös
autoliikennettä palvelevan katuna.

Uutta Helsinkiä.fi kirjoitti: Kaksi mellunmäkeläistä taloyhtiötä hakee tonteilleen kaavamuutosta, joka mahdollistaisi nykyisten asuintalojen purkamisen ja uusien talojen rakentamisen niiden tilalle. Tonteille tulisi asuntoja noin viisinkertainen määrä nykyiseen verrattuna.

[...]

Taloyhtiöiden teettämässä viitesuunnitelmassa rakennuksissa on pääosin kahdeksan kerrosta, ja korttelissa on lisäksi kolme 12–16-kerroksista tornitaloa. Rakennusten katutasoon on suunniteltu liiketilaa erityisesti Mellunmäentien varteen.

Krio kirjoitti:En näe tuossa projektissa mitään pahaa. Ensinnäkin päästäisiin eroon 60-lukulaisista hirvityksistä, toisekseen kantakaupunkimaista rakentamista (joka tuo huomattavasti lisää asuntoja) lähiöön ja kolmanneksi vielä torneja.

hmikko kirjoitti:Villi veikkaukseni on, että torneista leikataan kerroksia.

Helsingin poliitikot löysivät sovun: Kampin Sähkötalosta tehdään keskustan terveysasema

Helsingin Kampissa sijaitseva Sähkötalo muuttuu terveys- ja hyvinvointikeskukseksi. Asiasta päätti Helsingin kaupunginhallitus valtuustokauden strategian onnistumista ja ensi vuoden budjettiraamia koskevien neuvotteluiden päätteeksi.

Päätös tarkoittaa sitä, että Sähkötalossa 1970-luvun alusta asti pääkonttoriaan pitänyt Helsingin Energia joutuu etsimään itselleen uudet tilat.

Toistaiseksi auki on kuinka pian Sähkötaloon kaavailtu uudenlainen terveysasema voisi avautua.


"Puhutaan ainakin vuodesta tai vuosista, mutta varmasti lyhyemmästä aikavälistä kuin silloin, jos olisimme perustaneet keskustan aseman Marian sairaalan alueelle", sanoo Helsingin suurimman puolueen, kokoomuksen, ryhmäjohtaja Lasse Männistö.

Sähkötalon käyttötarkoituksen muuttamisen tielle voi kuitenkin tulla yhä kaksi tekijää: rakennuksen suojeluarvot sekä muuntoremontin hinta.

"Suunnittelu on syytä tehdä niin huolella, ettei kustannustaso näistä historiallisista arvoista johtuen nouse niin korkeaksi, ettemme voisi toteuttaa tätä taloussyistä johtuen", Männistö sanoo.

"Nyt tämän toteutuminen ei jää ainakaan poliittisesta tahdosta kiinni."

Myös vihreät ja Sdp olivat ratkaisuun tyytyväisiä.

"Asia on ollut eri yhteyksissä esillä jo pidempään. Sijaintihan on todella hyvä", sanoo Sdp:n ryhmäjohtaja Osku Pajamäki.

"Sähkötalo on keskeisellä paikalla julkisen liikenteen solmukohdassa ja sinne on helppo tulla, joten paikka on erinomainen", kehuu vihreiden kaupunginhallitusryhmässä istuva Otso Kivekäs puolueen tiedotteessa.

Neuvotteluiden etukäteen kiinnostavimmat kysymykset koskivat Helsingissä kaksi vuotta sitten ensimmäistä kertaa käyttöönotettuja tuottavuustavoitetta ja investointiraamia.

Niiden tavoitteena on ollut kääntää kaupungin velkaantumiskehitystä.

Tuottavuustavoite tarkoittaa käytännössä sitä, että kaupungin virastot pyrkivät leikkaamaan menojaan prosentilla yleisen hintatason ja väestönkasvun vaikutusten huomioimisen jälkeen.

Etenkin vasemmistopuolueet ovat moittineet tavoitteen kurjistavan palveluita.

Maanantaina päättyneissä neuvotteluissa tuottavuustavoitteeseen ei tehty muutoksia, vaikka vielä keskiviikkona useat puolueet pitivät muutoksia tärkeinä.

"Tämä on kaikkein merkittävin asia tässä sovussa", Männistö sanoo.

"Väestö ikääntyy, hyvinvointipalvelujen kysyntä kasvaa ja samaan aikaan pitkällä aikavälillä verotulot laskevat. Ei ole muuta vaihtoehtoa kuin pyrkiä parantamaan tuottavuutta, sillä vastataan kestävyysvajeeseen."

Vasemmistoliiton ryhmäjohtaja Veronika Honkasalo sanoo, että puolue yritti saada tuottavuustavoitteen pois, mutta ei onnistunut siinä. Hän iloitsee kuitenkin opetuksen ja varhaiskasvatuksen saamista lisärahoista.

Myös Sdp on arvostellut tuottavuustavoitetta. Puolueen ryhmäjohtaja Osku Pajamäen mielestä kaupunginhallituksen päätökset tarkoittavat käytännössä "tuottavuustavoitteen puolittamista".

"Retorisesti minua ei haittaa sanoa, että tuottavuustavoitteeseen ei tehty muutoksia niin kauan kuin peruspalveluita pystytään järkevästi resursoimaan", Pajamäki sanoo.

Kaupunginhallitus teki budjettiraamiin lisäyksiä 25 miljoonan euron edestä. Rahoista 15 miljoonaa menee pitkäaikaistyöttömien aiheuttamiin sakkomaksuihin. Kunnat ovat joutuneet maksamaan tästä vuodesta alkaen sakkoa, jos ne eivät ole pystyneet tarjoamaan työtä, koulutus- tai harjoittelupaikkaa yli 300 päivää työttömänä olleille. Aiemmin sakkoraja oli 500 päivässä.

"Toivottavasti olemme pian tilanteessa, jossa teemme järkevämpää työllistämispolitiikkaa, eikä meidän tarvitse maksaa niitä sakkoja valtiolle", sanoo vasemmistoliiton Honkasalo.

Tämän lisäksi kaupunginhallitus lisäsi ensi vuoden budjettiraamiin 10 miljoonan euron potin, josta suurin osa, 7,7 miljoonaa, menee koulutukseen.

"Opetuksen pahimmat ongelmat saadaan nyt korjattua eli meillä ei ole tarvetta tehdä hätiköityjä ratkaisuja esimerkiksi kouluverkon suhteen", Pajamäki jatkoi.

Myös vihreät ja vasemmistoliitto iloitsivat opetuksen lisärahoista.

"Koulujen rahoitustaso on vieläkin liian matala, mutta lisäraha on selvä signaali siitä että kaupunki ottaa lasten asian vakavasti", sanoo vihreiden valtuustoryhmän vetäjä Emma Kari puolueen tiedotteessa.

Kaupunginhallitus teki myös pienen muutoksen kaksi vuotta sitten käyttöönotettuun investointiraamiin.

Helsinki päätti kaksi vuotta sitten, ettei kaupunki käytä uusien asuinalueiden kaltaisiin investointeihin vuodessa yli 435 miljoonaa euroa enempää. Raamin tarkoituksena on priorisoida Helsingin rahankäyttöä. Nyt investointeihin päätettiin lisätä 15 miljoonaa euroa vuodessa. 15 miljoonalla eurolla rakentaa esimerkiksi suurin piirtein kolme uutta päiväkotia vuodessa.

Uutiset / Lautakunta hyväksyi Karhusaaren kaavarungon

Östersundom
18. maaliskuuta 2015

Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli Karhusaaren kaavarunkoa kokouksessaan 17.3.2015. Lautakunta päätti hyväksyä kaavarungon jatkossa laadittavien asemakaavamuutosten ja poikkeamispäätösten pohjaksi.

Kaavarungossa esitetään pääpiirteissään saaren täydennysrakentamismahdollisuudet, liikenneratkaisut, palvelut ja virkistysmahdollisuudet sekä saaren viherrakenne.

Nykyisten asuntoalueiden täydentämisen lisäksi rakentamattomille alueille suunnitellaan uusia nykyistä kaupunkimaisempia asuntoalueita.

Muutokset ovat suurimpia saaren pohjois- ja luoteisosissa, etelään esitetään pääasiassa nykyrakenteen täydentämistä. Itäosaan Kutulökin läheisyyteen on muodostettu keskustaa, jossa rakentaminen on tiiviimpää. Myös rannalle Korsnäsin sillan yhteyteen on osoitettu tiiviimpiä kortteleita.

Tulevaisuudessa Karhusaari kytkeytyy osaksi Östersundomin raideliikennekaupunkia liityntäbussilinjojen avulla. Ajoneuvoliikenteen pääyhteydeksi esitetään uutta siltaa pohjoiseen Korsnäsin suuntaan. Pohjoiseen esitetään myös kahta jalankululle ja pyöräilylle varattua siltaa, ja etelään siltaa Talosaareen.

Kaavarunko painottaa pientaloasumista. Kaavarungon kerrosalasta noin 84 prosenttia on osoitettu pientalokortteleihin. Tonttitehokkuus on esitetty kaavarungossa ohjeellisena. Tonttitehokkuus tullaan määrittelemään myöhemmissä asemakaavamuutoksissa tarkempien suunnitelmien perusteella.

Mikäli kaavarungon asuinrakentamispotentiaali toteutuisi kokonaisuudessaan, kasvaisi saaren asukasmäärä nykyisestä noin 400:sta noin 4 900–6 900:aan asumisväljyydestä riippuen.

Kirjallisissa mielipiteissä oli kriittisen palautteen lisäksi tuotu esiin positiivisia seikkoja suunnitelmasta ja suunnitteluprosessista. Mielipiteet on otettu kaavarungossa mahdollisuuksien mukaan huomioon.

Kaupunkisuunnitteluvirastolta on tiedusteltu runsaasti Karhusaaren täydennysrakentamisen mahdollisuuksia. Kaavarunkoa on tarkoitus toteuttaa vaiheittain asemakaavamuutoksia laatimalla, ja kaavarungossa esitetty lopputilanne voisi toteutua mahdollisesti 2040-luvulla.

http://www.uuttahelsinkia.fi/fi/uutiset ... aavarungon