Taloforum.fi

Iggy.P kirjoitti:Tuon kohdalla on sellainen tilanne että rakennus on suunniteltu muutettavaksi asunnoiksi siten ettei vanhasta jää kuin päädyt jäljelle. Joten rakennussuojelun näkökulmasta aika laiha lohtu. Olisi parempi ollut pyrkiä kehittämään rakennusta sen omilla ehdoilla säilyttäen mahdollisimman paljon vanhaa.

Tuollaista pitäisin suurena haaskauksena ja ymmärtämättömyytenä. Vanhoja rakennuksia tarkastellaan liiaksi kokonaisuutena ja originaalisuudesta käsin. Rakennuksiin tulisi voida tehdä sellaisia muutoksia jotka edesauttavat sen ottamista nykyisten tarpeiden mukaiseen käyttöön, ilman ulkonaisia radikaaleja muutoksia. Vaikka purkamalla koko sisusta ja jättämällä vanhasta vain ulkoseinät, jossa rakennus pysyisi kaupunkikuvallisena historiallisena elementtinä edelleen olemassa.

Parasta olisi tietenkin jos rakennus voitaisi muokata melko kevyesti esimerkiksi loft-idean mukaisesti. Rakennusliikkeilla lienee kuitenkin ajatuksena tehdä vanhaan taloon ultramoderni asunto ja netota siitä tätä kautta maksimaalinen tulos, mutta mainostaa kuitenkin asuntoa entistä vanhaa eksoottista taustaa käyttäen?

Rakennuksessa on uskomattoman hieno kattokin! Minun olisi helppo hyväksyä tuonne kattoikkunoita jos vinttiin halutaan rakentaa.

Jatup kirjoitti:Tuohon eteläpuolelle vähän matkan päähän nousee vielä 12- ja 16-kerroksiset talot, jotka mahdollisesti peittävät tuota pahinta osiota vähän ja mahdollisesti myös pehmittävät vaikutusta.

Milloin/Onko päätöstä näistä jo tehty?

Ei kai noista mitään päätöksiä ole, kaava niille on valmiina. Siilon asunnothan ovat myyneet hyvin, mutta näyttää SRV:n 1. kohde olevan vielä aika isosti myymättä, viipynee torninsakin sitten?

(Liekö siilon hyvän menekin takana erottuva arkkitehtuuri - vaikka Kalevassa eräs muu grynderi kertoo, että ei sellaisesta Oulussa olla kiinnostuneita
http://www.kaleva.fi/uutiset/kulttuuri/ ... ta/647452/

Kirjoituksesta tulee muuten vaikutelma, että arkkitehtuuri on ikäänkuin lisäominaisuus - taitaa kuitenkin olla niin, että jonkinlaista arkkitehtuuriahan syntyy aina, grynderinkin kädenjäljestä. Enemmänkin taitaa olla niin, että grynderi ei halua maksaa *hyvästä* arkkitehtuurista, eli arkkitehtien tuntipalkkiot pidetään sen verran pieninä, että tulos on mitä on...

Asiakas lopulta maksaa kaiken, urakoitsijalle sinänsä riittää, että saa riittävän siivun voittoa. Oon aika pitkälti samaa mieltä ton Hartelan tyypin kanssa. Suomessa neliöhinnat on aika korkealla muutenkin, joten yksinkertaisesti ihmisillä ei ole rahaa maksaa paremmasta arkkitehtuurista. Ihmisille yleensä riittää sisältä kiva kämppä.

Jos laadukkaan arkkitehtuurin rakennuksien asunnoista on kysyntää, niin sitten niitä rakennetaan enemmän. Jos taas kysyntää on edullisemmista huonon arkkitehtuurin rakennusten asunnoista, niin sitten rakennetaan niitä. Ennenkin olen sanonut, että kuluttajilla on tässäkin asiassa siis aika paljon valtaa.

Täällä forumilla vallitsee sellainen harhakuva, että kustannusten minimointi menee vain rakentajan taskuun. Kyllä se minimointi näkyy asuntojen hinnoissa (jotka kyllä siltikin pysyvät korkeina), joten kustannusten minimointi valuu asunnonostajienkin taskuun.

Jos siis haluat hyvää arkkitehtuuria, niin osta (kallis) asunto laadukkaan arkkitehtuurin kohteesta. Jos ostat rumasta talosta (kohtuuhintaisen) asunnon, niin olet osaltasi syyllinen ruman arkkitehtuurin rakennusten tuotantoon. Jos kustannussyistä päädyt jälkimmäiseen vaihtoehtoon vaikka haluaisit hyvää arkkitehtuuria, niin ymmärrät miksi Suomen arkkitehtuuri on mitä on.

Ei se raha mene rakentajan taskuun, vaan rakennuttajan. Kyllä ainakin isoimmilla kaupunkiseuduilla asuntojen hinnoissa on niin paljon ilmaa mukana, että siitä ilmasta voitaisiin tehdä ihan minkälaista arkkitehtuuria hyvänsä jos se vain saataisiin siihen tarkoitukseen suunnattua. Laadukkaan arkkitehtuurin hinta kun ei ole kovin montaa prosenttia rakennuskustannuksista verrattun halvimpaan mahdolliseen normit täyttävään ratkaisuun, ja sekin voidaan useassa tapauksessa helposti säästää käyttö- ja huoltokustannuksissa (jotka eivät tietenkään grynderiä kiinnosta paskan vertaa, korkeintaan tulevaisuudessa tulevat kalliit remontit nähdään mahdollisuutena lisäliiketoimintaan).

Sinänsä on tietenkin markkinakapitalismissa oikein että grynderi teettää/tekee juuri niin paskaa kuin laki sallii ja mistä saa parhaan katteen, mutta on ihan naurettavaa väittää että hyvä asuntoarkkitehtuuri olisi nykyhinnoilla asukkaan maksamasta rahasta kiinni. Tietysti jos saataisiin rakennuttaminen terveemmälle pohjalle esim. ryhmärakentamista tukemalla tai muilla asukaslähtöisillä rakennuttamismalleilla, niin voitaisiin päästä tilanteisiin joissa asukasasiakas saisi oikeasti lompakollaan päättää ratkaisuiden laadusta, mutta näin ei tosiaankaan grynderivetoisessa mallissa tapahdu.

Eikä laadukas arkkitehtuuri ole arkkitehtien palkkioistakaan kiinni. Kyllä melkein jokainen paskakin talo on jossain vaiheessa työprosessia arkkitehdin työpöydällä hyvän näköinen, mutta sitten ekonomistit pääsevät excel-taulukoineen dollarinkiilto silmissään laskemaan voittoprosentteja ja viilaamaan senttejä pois julkisivujen kustannuksista. Eli melkein päinvastoin arkkitehdit tekevät naiviudessaan valtavan määrän turhaa työtä kun kuvittelevat että josko nyt saataisiin aikaan jotain oikeasti kivan näköistä. Eikä sekään ole ennenkuulumatonta että excel-miehen vaatimat suunnitelmamuutokset maksavat arkkitehtipalkkioina enemmän kuin mitä rakentamisessa saadaan säästöä. Eli asiakas päinvastoin maksaa ekstraa siitä että saa paskaa.

Jonkinlaista kuvaa arkkitehtuurin todellisista kustannuksista saa julkisen rakentamisen puolelta ja erilaisista säätiöistä, joissa rakennuttamisen kilpailuttaminen on terveemmällä pohjalla. Ei esimerkiksi Espoon viimeaikaisiin laadukkaisiin koulu- ja päiväkotirakennuksiin ole käytetty senttiäkään ylimääräistä, eivätkä Helsingin hitas-talot häviä arkkitehtuurin laadussa lainkaan markkinahinnaltaan merkittävästi kalliimmille naapureilleen (hintasäännöstelyn järkevyyteen sen enempää kantaa ottamatta).

edit: Tulipas aika vuodatus...

ÄmJii kirjoitti:Asiakas lopulta maksaa kaiken, urakoitsijalle sinänsä riittää, että saa riittävän siivun voittoa. Oon aika pitkälti samaa mieltä ton Hartelan tyypin kanssa. Suomessa neliöhinnat on aika korkealla muutenkin, joten yksinkertaisesti ihmisillä ei ole rahaa maksaa paremmasta arkkitehtuurista. Ihmisille yleensä riittää sisältä kiva kämppä.

Urakoitsijahan ei laske hintaa sen mukaan, minkä voittoprosentin haluaa, vaan sen mukaan mikä on todennäköinen kaupaksi käyvä hinta. Tällä lähtökohdalla ei rakennuskustannusten kanssa ole siis juurikaan tekoa. Sitten siitä aletaan kuutioimaan kuinka suuri voitto voidaan saada.

Arkkitehdit suunnittelevat yleensä myytävän neliön hinnalla, joka eri osassa maata vaihtelee 16-55€/m2 (tuo ääripää on jo todella harvinainen). Käytännössä kohtuullisella arkkitehtien palkkiolla saa hyvän arkkitehtitoimiston valitsemalla jo merkittävästi paremman asunnon ja rakennuksen, ilman lisäkustannuksia rakentamiseen, tai sellaisella ratkaisuilla, että lisäkustannuksia mutta toisaalta myös säästöjä syntyy.

Ihan yksinkertaisesti ei siis pidä paikkaansa, että vain huonoon on varaa. Huonon tekeminen vain on kaikenkaikkiaan helpompaa.

Instagramissa vastaan tullut kuva siilomöhkäleestä. Viimeistä kerrosta viimeistellään ja parvekkeiden asennus on alkanut.

Yle: Ouluun nousee lisää tornitaloja

Ouluun nousee lisää tornitaloja

Oulun ympäristötalossa viitataan kintaalla korkeiden tornitalojen vastustajille. Kaavassa tai valmistelussa on jo toistakymmentä vähintään 12-kerroksista taloa, ja saman verran on tulossa valmisteluun.


Taiteilijan näkemys Oulun Toppilansalmen rantaan suunnellusta tornitalosta.

Kaavoittajan mielestä parhaita paikkoja uusille tornitaloille on radan varressa ja ydinkeskustassa, jossa kallioparkki ratkaisee pysäköinti- ja väestönsuojelutarpeita.

Muitakin tornitalohankkeita vauhditetaan kuntapäättäjille lähiaikoina esiteltävässä alueselvityksessä. Selvitys osoittaa vyöhykkeet, joille kaupunki on valmis sijoittamaan tornitaloja.

- Mainoita kohteita olisivat pohjoinen ja eteläinen sisääntulo, eli Linnanmaalla teknologiakylän ympäristö, mutta myös Kaakkurin keskustan alueella. Ikäänkuin pohjoinen ja eteläinen portti Ouluun, visioi asemakaavapäällikkö Mikko Törmänen.

Mikko Törmäsen mielestä korkeat talot sopivat Ouluun ja symbolisoivat kaupungin elinvoimaisuutta.

- Ne ovat valttikortteja markkinoitaessa Oulua Skandinavian pohjoisena pääkaupunkina.

Näyttävämpiä ja kalliimpia

Kolmastoista kerros on tornitalojen kallein, sillä rakentamismääräysten mukaan siitä alkaen tornitaloon vaaditaan kaksi erillistä, palo-osastoitua poistumistietä.

Rakennusliikkeet pitävät tornitaloja osaamisen näyttöpaikkoina. Lähitulevaisuudessa ennakkomyyntiin tuleva SRV:n kohde Toppilansalmen rannalla käynnistyi kansainvälisellä arkkitehtikilpailulla.

- Kohde toimii referenssinä SRV:lle Oulun alueella, vahvistaa aluejohtaja Timo Jääskeläinen.

- Vaativat asiakkaat ovat liikkeellä varhain ja kohdetta kysellään jo ennen sen myyntiin tuloa.

YIT:n aluejohtaja Tauno Kestilän mukaan halutuimpia ovat ylimmät kerrokset niiden muunneltavuuden ja näköalojen vuoksi ja alemmat palvelujen ja joukkoliikenteen helpon käytettävyyden takia.

YIT rakentaa parhaillaan neljän tornitalon kokonaisuutta keskustaan, eteläisen alikulkusillan viereen.

^Eikös tuo tornin visio näyttänyt tältä:

Yle kirjoitti:

Kulmia vähän leikataan

Tuliniemi kirjoitti:^Eikös tuo tornin visio näyttänyt tältä:

Yle kirjoitti:

Kulmia vähän leikataan

Toihan on se sama visio? Eri kuvakulmasta vain.

rakentaja kirjoitti: Toihan on se sama visio? Eri kuvakulmasta vain.

Ei ihan. Uusi versio näyttäisi olevan kokonaan valkoinen, tosin taisin vähän hätäillä muotojen suhteen.

Tulispa vain se Vänmanninsaaren(?) keskustassa sijaitseva 22-kerroksinen torni uudelleen suunnitelmiin, jotka haudattiin 50 vuotta sitten... Ehkä Tampere näyttää tässä tapauksessa esimerkkiä!

^Ottaen huomioon että matkeskusta on puuhailtu jo parikymmentä vuotta, niin arvioisin että kyseistä tornia päästään rakentamaan aikaisintaan seuraavalla vuosisadalla.

Tuliniemi kirjoitti:^Ottaen huomioon että matkeskusta on puuhailtu jo parikymmentä vuotta, niin arvioisin että kyseistä tornia päästään rakentamaan aikaisintaan seuraavalla vuosisadalla.

Eikös Matkakeskus ole sama kuin Resiina (joka tulee kohta rakenteille, vai tuleeko??), vai olenko nyt käsittänyt aivan väärin? Ja, voihan yllättäviä käänteitäkin tapahtua, kaupungin politiikan muuttumisen selvästi tornimyönteisemmäksi myötä ja Tampereen esimerkin vaikutuksesta...

RV kirjoitti:

Tuliniemi kirjoitti:^Ottaen huomioon että matkeskusta on puuhailtu jo parikymmentä vuotta, niin arvioisin että kyseistä tornia päästään rakentamaan aikaisintaan seuraavalla vuosisadalla.

Eikös Matkakeskus ole sama kuin Resiina (joka tulee kohta rakenteille, vai tuleeko??), vai olenko nyt käsittänyt aivan väärin? Ja, voihan yllättäviä käänteitäkin tapahtua, kaupungin politiikan muuttumisen selvästi tornimyönteisemmäksi myötä ja Tampereen esimerkin vaikutuksesta...

Ikävä kyllä ei ole, Resiina on oma juttunsa. Onneksi edes se on rakenteilla. Vanhoja rakennuksia on kyllä purettu matkakeskuksen alueelta, mutta en yhtään tiedä milloin sen rakentamisen pitäisi alkaa.

Toinen asia joka mietityttää ovat mahdolliset sijoittajat. Jos sijoittajat eivät ole kiinnostuneet matkakeskuksesta, niin miksi he olisivat kiinnostuneet 22-kerroksisesta hotellista?

Aiemmin sitä suunniteltiin Hiltonin kanssa.