Taloforum.fi

Laittakaa joku linkki, että mistä ton Virtual Earthin voi ladata.

finn_lily kirjoitti:Haapalinna

Miten mä osaankin valita asuinpaikkani näin hyvin?!

Ai asutko sinäkin täällä Haapalinnassa? Käsi pystyyn, moniko muu täällä asustelee? Minä, Sinä, Sasu, ..

16valve kirjoitti:Ai asutko sinäkin täällä Haapalinnassa? Käsi pystyyn, moniko muu täällä asustelee? Minä, Sinä, Sasu, ..

Voi nääs! Mä asun kaiken lisäksi paikassa jo toista kertaa! Lisäksi tiedän ainakin yhden palstalle kirjautuneen, joka asuu Haapalinnassa. Taitaa olla Taloforumin parhaiten edustettu kaupunginosa koko maassa...

finn_lily kirjoitti:Hervanta

Lähemmäs 30.000 asukasta, Tampereelta kaakkoon kallioiseen erämaahan upotettu sulatusuuni. Alueen kaksijakoisuutta kuvaa toisaalta editynyt teknologia, toisaalta työttömät ja maahanmuuttajat.

Eikös hervannassa ole noin 35 000 ihmistä.

jusa-masa kirjoitti:

finn_lily kirjoitti:Hervanta

Lähemmäs 30.000 asukasta, Tampereelta kaakkoon kallioiseen erämaahan upotettu sulatusuuni. Alueen kaksijakoisuutta kuvaa toisaalta editynyt teknologia, toisaalta työttömät ja maahanmuuttajat.

Eikös hervannassa ole noin 35 000 ihmistä.

Ei... virallinen luku on jotain 20-25k

Kävin ehkä kuukausi sitten Jakomäessä pyörällä kun tajusin, etten ikinä ollut varsinaisesti tutustunut ko. lähiöön.


Tämä oli ensimmäinen kunnollinen kerrostalo, jonka näin kierrettyäni lähiötä kiertävää tietä ja etsittyäni paikkaa, josta päästä sisemmälle lähiöön. Selvästi äskettäin remontoitu, ja hyvin onkin. Talotori.netistä löysin talon rempasta ennen ja jälkeen -kuvaparin. Onpas ollut muutos:


Tähän väliin onkin mainittava, että paikka on liikenteellisesti melko käsittämätön, eikä minulle ensikertalaisena kovinkaan mieluisa. Lähiö tuntuu olevan muusta kaupunkirakenteesta irrallaan moottoriteiden ja kallioiden eristämänä, minkä lisäksi se on kuin kupla, jonka sisälle ei ensin meinaa päästä, ja josta sitten ei myöskään pääse pois.

Lisäksi selkeät ja leveät raitit tuntuivat puuttuvan. Eteneminen tapahtui pitkin pieniä polkuja, jotka menivät pihalta toiselle halkoen pikkulasten leikit ja perhegrillaukset. Pyörän selästä oli monasti noustava, sillä reitit alittivat kerrostalot hyvin ahtaiden "tunneleiden" läpi, ja portaitakin tuli silloin tällöin.


Karkeasti arvioiden puolet Jakomäen taloista oli äskettäin remontoitu erittäin siistin näköisiksi. Loput olivat suoraan sanoen ehkä karuimpia ikinä Suomessa näkemiäni asuttuja taloja, näytti kuin ei 60-luvun lopun jälkeen olisi tehty mitään. Nostalgia-arvoa ainakin löytyi enemmän kuin normilähiöstä.




Tämä taitaa olla se talo, missä Nousukausi pääosin kuvattiin.


Sama talo toiselta puolelta kuvattuna. Perusteellinen remppa oli jo alkamassa, ja jo taitaa olla aikakin.


Tyypillinen vanha jakomäkeläistalo verrattuna tyypilliseen remontoituun jakomäkeläistaloon.

En nyt jaksa tarkemmin luonnehtia Jakomäkeä, vaikka siitä kyllä voisi mauttomilla sanavalinnoilla maalailla vaikka mitä. Sanotaan nyt lyhyesti, ettei sen maine tuntunut täysin tuulesta tempaistulta, mutta siistiytymistä oli selvästi tapahtumassa.

Pitää liittää mukaan Espoon oma ghetto eli Suvela:


Kirstinharjun kerrostaloja...


...joita on riittävästi...


...joka puolella.


HOASin opiskelijakämppiä, itekki asunu tuolla 1½ vuotta.


Lisää huippu arkkitehtuuria


Tietenki tarvitaan se lähiöräkälä eli tässä tapauksessa legendaarinen Satulinna. Voi niitä karaokehetkiä mitä on kuullu sisään joskus tiistaiyönä kello 01:30 tms. Yleensä myös jonoa heti aamusta.


Lisää Kirstinharjua. Entisen Siwan paikalle tullu joku Marokon Herkku kahvila


Ja samanlaiset kerrostalot jatkuu...


...yhtä komeina rakennuksina...


...ei näihin oikeestaan riitä sanoja kuvailemaan enää...






Vähän löytyy vihreetäki välistä.


Ja lisää laatikoita.

Ja rapussa. Ensimmäisenä nenään pistäytyy kitkerä liiman haju. Ei kai vaan pihalla riehuva somalilapsilauma ole luisunut kaidalta tieltä?


Siitä puhe - tai piirustus - mistä puute...


Harvassa asuintalossa on kaksi hissiä. Joku päättänyt hieman bommata niitäkin.

Mullakin on pari kuvaa ton Koivukylän keltaisen tornitalon rappukäytävästä. Liimanhaistelijoiden lisäksi rappu taitaa olla myös piikkihuumeidenkäyttäjien suosiossa. Kuvissa näkyvä päihteilyn tyyssija löytyy ns. "rappujen alta" eli -1 -kerroksesta. Kaikilla, siis myös somalilapsilla, on paikalle esteetön pääsy.






Tästä "opiskelija"kortteerista siis on kyse:


Hoasin keltainen talo sijaitsee tornitalojen täyttämän kukkulan keskeisimmällä paikalla Eurooppa-aukion laidalla eli rapussa kuljeksii jos jonkinlaista hiihtäjää, jotka kaikki eivät varmasti ole opiskelijoita. Talossa on yleensä avoimet ovet, mikä varsin houkuttelee roskaväkeä rappuun lusimaan. Ulko-ovi on rikki niin ettei sitä saa edes lukkoon. Jos ovi on välillä korjattu, niin lasi on laitettu säpäleiksi niin että sisään pääsee ilman avaimia. Nykyään noissa kaikissa Hoasin taloissa Rasinkadulla taitaa olla kalterit lasien edessä.

Talossa on kuusi asuntoa per kerros ja kaksitoista kerrosta eli asuntoja on nopeasti laskettuna 72. Tämän lisäksi Hoasilla on vilkas vaihtuvuus, joten talossa on muuttoja harva se päivä. Tapana taas on ollut jättää tarpeettomat huonekalut ala-aulaan. Niinpä sosiaalipummien remmi juopottelemassa ala-aulaan jätetyllä sohvalla ei ole harvinainen näky talossa.

Tällaista menoa noissa Hoasin tornitaloissa siis. Kaupungin vuokratorneista en tiedä. Onko siellä sitten vielä hurjempi meno.. Ainakin hälytysajoneuvot ovat aika yleinen näky ton sinisen tornitalon edustalla.

Kävin kerran tuossa Hoasin punaisessa tornitalossa. Aika karu oli sisustus. Mustavalkoista laattaa kaikki lattiat, nuo samat 2 hissiä ja joka käytävää eristi teräsovet..

Mutta karua tekstiä lähiöistä: (Palmbergin toimitusjohtajan haastattelusta)

TS kirjoitti:Lähiöt kannattaisi räjäyttää

Suomella on edessään valtava haaste, kun 1960- ja 70-luvuilla rakennetut betonilähiöt ovat tulossa käyttöikänsä päähän. Bonon mukaan usein järkevintä olisi purkaa vanha talot pois ja rakentaa tilalle kokonaan uusia.

Palmbergilla on kokemuksia Helsingin Kannelmäestä, jossa se saneerasi vanhoja taloja uuden veroisiksi. Hintaa taloille tuli yhtä paljon kuin kokonaan uusille, mutta edes viimeisen päälle remontoidut talot eivät kestä vertailu uuden kanssa. Esimerkiksi 1960-luvun talojen pohjaratkaisut edustavat aivan erilaisia tarpeita kuin nykyisin tehdyissä.

Lähiöpommin räjähtämiseen oman näkökulmansa tuo uhkaava työvoimapula. Korjausrakentaminen vaatii paljon uudisrakentamista enemmän työvoimaa, jota jo nyt on vaikea löytää. Kaiken lisäksi korjausrakentaminen vaatii tekijöiltään erittäin korkeaa ammattitaitoa.

Bono muistuttaa, että alunperin kovassa asuntopulassa rakennetut 1960- ja 70-luvun talot oli tarkoitettu kestävän 30-40 vuotta. Monumentit ja arvotalot pitää rakentaa kestämään vuosisatoja, mutta asuntojen kohdalla asia ei ole niin yksinkertainen edes ekologisesta vinkkelistä katsottuna. Tekniikan kehittymisen myötä uudet talot ovat esimerkiksi energiatahokkuudeltaan aivan eri luokkaa kuin vanhat. Myös ihmisten tarpeet voivat muuttua vuosikymmenten aikana merkittävästi. Harva meistä haluaisi enää asua savupirtissä.

Tuo viimeinen kommentti on tyhmä, sillä kaupunkien keskustoissa säilyneet vanhat talot ovat haluttuja. Eivätkä ole savupirttejä vaikka vanhoja ovatkin. Mutta muuten nuo kaikista kiireemmllisimmin rakennetut lähiöt saisi surutta purkaa ja rakentaa fiksummin uusiksi. Osa lähiöistä taas on omalla tavallaan ihan hienoja.

zeizei kirjoitti:Kävin kerran tuossa Hoasin punaisessa tornitalossa. Aika karu oli sisustus. Mustavalkoista laattaa kaikki lattiat, nuo samat 2 hissiä ja joka käytävää eristi teräsovet..

Mutta karua tekstiä lähiöistä: (Palmbergin toimitusjohtajan haastattelusta)

TS kirjoitti:Lähiöt kannattaisi räjäyttää

Suomella on edessään valtava haaste, kun 1960- ja 70-luvuilla rakennetut betonilähiöt ovat tulossa käyttöikänsä päähän. Bonon mukaan usein järkevintä olisi purkaa vanha talot pois ja rakentaa tilalle kokonaan uusia.

Palmbergilla on kokemuksia Helsingin Kannelmäestä, jossa se saneerasi vanhoja taloja uuden veroisiksi. Hintaa taloille tuli yhtä paljon kuin kokonaan uusille, mutta edes viimeisen päälle remontoidut talot eivät kestä vertailu uuden kanssa. Esimerkiksi 1960-luvun talojen pohjaratkaisut edustavat aivan erilaisia tarpeita kuin nykyisin tehdyissä.

Lähiöpommin räjähtämiseen oman näkökulmansa tuo uhkaava työvoimapula. Korjausrakentaminen vaatii paljon uudisrakentamista enemmän työvoimaa, jota jo nyt on vaikea löytää. Kaiken lisäksi korjausrakentaminen vaatii tekijöiltään erittäin korkeaa ammattitaitoa.

Bono muistuttaa, että alunperin kovassa asuntopulassa rakennetut 1960- ja 70-luvun talot oli tarkoitettu kestävän 30-40 vuotta. Monumentit ja arvotalot pitää rakentaa kestämään vuosisatoja, mutta asuntojen kohdalla asia ei ole niin yksinkertainen edes ekologisesta vinkkelistä katsottuna. Tekniikan kehittymisen myötä uudet talot ovat esimerkiksi energiatahokkuudeltaan aivan eri luokkaa kuin vanhat. Myös ihmisten tarpeet voivat muuttua vuosikymmenten aikana merkittävästi. Harva meistä haluaisi enää asua savupirtissä.

Tuo viimeinen kommentti on tyhmä, sillä kaupunkien keskustoissa säilyneet vanhat talot ovat haluttuja. Eivätkä ole savupirttejä vaikka vanhoja ovatkin. Mutta muuten nuo kaikista kiireemmllisimmin rakennetut lähiöt saisi surutta purkaa ja rakentaa fiksummin uusiksi. Osa lähiöistä taas on omalla tavallaan ihan hienoja.

Enpä tiedä onko noissa uusissa asunnoissa sitten yhtään sen parempia pohjia kuin vanhoissa lähiökämpissä, päinvastoin pikemminkin. Nykyisessä asuntorakentamisessa tehokkuusajattelu näyttäisi painavan vaakakupissa vielä menneitä vuosikymmeniä enemmän. Yhteen kerrokseen lyödään luukkuja vähintään viisi, kun ennen niitä oli pari kolme per kerros lamellitaloissa. Parvekkeet antavat nykyisin mihin tahansa ilmansuuntaan ja vaikkapa naapurin parvekkeelle, josta voit ihastella naapureidesi pöydän antimia. Valoa pitäisi kajastaa parvekkeen ikkunoista moneen huoneeseen. Keittiö avautuu ympärillesi heti ulko-ovesta astuttuasi tai koristaa olohuoneen nurkkaa. Makuuhuoneisiin ei juuri muuta sängyn lisäksi mahdu. Läpitalon huoneistojakaan ei taida uusissa taloissa enää olla.

Enkä sitten tiedä saataisiinko nykyrakentamisella niin merkittävää eroa lähiöiden esteettisyyteen. Jos kaikki vanhat lähiöt purettaisiin ja rakennettaisiin samaan aikaan uudelleen olisi pian samanlainen dilemma kuin nykyisten samanlaisten lähiöiden kanssa. Ainakin laman aikaiset valkoiset betonibunkkerit näyttävät jo nyt kauheammilta kuin brutaaleimmat 70-luvun laatikot. Ja sitten on se, että ihmiset ovat jo ehtineet kiintyä kotiseutuihinsa.

Tietty rakennusliikkelle tuottoisinta olis varmaan uusien asuntojen rakentaminen, niistä kun saa hyvät voitot "tonttipulan" takia pilvissä olevien asuntojen hintojen ansiosta.

Raision keskusta on aika lähiömäinen




Raisiohan on käytännössä Turun lähiö, niin kuin Kaarinakin. Sijaitsevatkin vähintään yhtä lähellä kuin Hervanta Tampereen keskustasta.

Heh, tuli tuosta mieleen että en ole koskaan käynyt raisiossa, ilman että siellä olisi ollut rakenteilla kerrostaloa. Ja viimeiset 15v olen ajanut bussilla silloin tällöin ohi.
Noiden parin uuden talon rapattu punainen seinä tuo onneksi hieman väriä sinne. Ja kyllä, rapattuja! Ei näy elementtisaumoja.

Myös tuo ensimmäisessä kuvassa näkyvä isompi kerrostalo on aika tyylikäs paikanpäällä. Ei tainnut siinäkään näkyä saumoja.

Yritin tuossa eilen tehdä suht kattavan esittelyn Lahden lähiöistä ja tässä lopputulos. Ei mikään hieno valokuvapläjäys, mutta auttaa varmaan monia hahmottamaan mitä ja millaisia lähiöalueita tästä kaupungista löytyy.


RUOLA - Möysä
Yksi vanhimmista lähiöistä, joka rakennettiin 1960-luvulla ajan lähiöteorioiden mukaan. Alueen keskipisteenä on seitsemän
tornitaloa Salpausselän päällä ja matalampia kerrostaloja harjun pohjoispuolella.






Alue on rakennettu noin 1.5 kilometrin päähän keskustasta.



KOKKOLANKALLIO & TONTTILA - Möysän pohjoisranta
Paikoin hieno lähiö, mutta brutaalit ja halvalla toteutetut 70-luvun kerrostalot latistavat muuten niin onnistuneen 60-lukulaisen fiiliksen.
Onneksi eri aikakaudet ovat tiiviisti omissa muodostelmissaan.




Etäisyyttä keskustaan löytyy 3.2km.



MUKKULAN LÄHIÖ - Mukkula
No tästä alueesta en osaa mitään kertoa, sillä en ole koskaan käynyt paikan päällä.
Ilmakuvista päätellen vaikuttaa aika luonnonkauniilta alueelta.




Alue on rakennettu kaupungin pohjoisen rajan tuntumaan, noin 3.5 kilometrin päähän.
(Kaupungin kaukaisin lähiö yhdessä Metsäkankaan lähiön kanssa.)



KEIJUPUISTO - Launeen suuralue
Rauhallinen kerrostaloalue Hennalan varuskunnan vieressä. Yhtenäinen 7-kerroksisten elementtitalojen lähiö jossa ei ainakaan parkkipaikoista uskoisi olevan puutetta.




Matkaa alueelle kertyy vajaa 2 kilometriä torilta.



LIIPOLA - Launeen suuralue
Historiallisesti huonomaineinen lähiö. Kaduntallaajan näkökulmasta ei suinkaan kaupungin ruminta aluetta, mutta maineensa takia alue tarjoaa erittäin halpoja asuntoja. Siispä alueella löytyykin romanit, pakolaiset, pitkäaikaistyöttömät ja muuten vaan oudot henkilöt - kuten isäni. Loppujenlopuksi ihan kiva paikka, josta löytyy vahva identiteetti.


Paikoitellen löytyy yksilöllistäkin arkkitehtuuria. Suuri osa on tosin 70-lukulaista massatuotantoa.




Keskustaan matkaa noin 2.5km.



SAKSALAN LÄHIÖ - Saksala
Kaupungin rumin lähiö? Ehtaa 70-lukua.



Harmaa ja keltainen sävyskaala hallitsee alueen yleisilmettä.


Parni kilsan päässä keskustasta.


METSÄKANKAAN LÄHIÖ - Kärpänen
Aika mielenkiintoinen paikka kun käväisin. Vahvimmin aluetta määrittivät pitkät, suorat ja eritoten leveät tiet, jotka vaikuttivat niin askeettisilta. Toinen, hieman miellyttävämpi asia mikä mieleeni jäin, oli avokortteleiden lapsille pyhitetyt sisäpihat, jotka näyttivät todella sympaattisilta. 70-lukua tämäkin alue.




Vaikka matkaa ei ole sen enempää kuin Mukkulan lähiöön, on tuo 1.5 kilometrin pituinen ylämäki monelle se henkinen este.
Monet pyöräilyä harrastavat ovat tosin sitä kehuneet.

Kiitos todella hyvin kootusta esityksestä. Itse lähiöt eivät kyllä paljon mielenkiintoa herätä. Täysin identtisiä HARMAITA betonipömpeleitä metsässä.

Itselleni on Lahdesta jäänyt aika betoninen mielikuva. Kait siellä jossain omakotitaloalueitakin on, mutta kerrostaloja kyllä piisaa keskustassa ja lähiöissä.

Raisia vaikuttaa ihan ok:lta paikalta noiden kuvien perusteella. Uusia kerrostaloja. Ei mitään ihmeellistä, mutta perussiistiä.

Pitäisiköhän se Varissuo - Lauste -väli käydä kuvaamassa joku kaunis päivä. Sinne on vain niin inhaa mennä