Taloforum.fi

Juttu lehdessä. http://www.taloussanomat.fi/asuminen/20 ... 133393/310

Maa-ala käyttöön tehokkaammin

Ongelma Helsingissä on osittain maa-alan käytössä. Tästä kertoo vertailu esimerkiksi Tukholmaan. Tilaa on, mutta sitä ei ole käytetty tehokkaasti.

Yksi avain Helsingin asuintehokkuuden parantamiseen on täydennysrakentaminen. Sen kohteina ovat esimerkiksi lähiöalueet ja radanvarret. Pilottikohteina ovat olleet Mellunkylä sekä Kannelmäki, Lassila ja Pohjois-Haaga.

– Kyllähän kaupungin täytyy tiivistyä, jokainen hukkapala pitäisi ottaa käyttöön. Viheralueiden tulevaisuus on pohdinnassa, todennäköisesti niiden määrä vähenee, Piimies sanoo.

Kaupunkisuunnitteluvirastossa lähdetään siitä liikkeelle, että viher- ja muiden virkistysalueiden määrää voitaisiin asuinalueilla vähentää ja keskittyä määrän sijasta laatuun.

Nykyisin Helsingin pinta-alasta noin 40 prosenttia on viher- ja virkistysalueita. Metsää on noin viidennes pinta-alasta. Kaikkiaan viher- ja virkistysalaa on enemmän kuin eurooppalaisissa kaupungeissa keskimäärin.

Kaupunkisuunnitteluvirastossa pohditaan myös moottoriväylien ja niiden laajojen suojavyöhykkeiden tulevaisuuden hyötykäyttöä.

Valtaväyliä voitaisiin muuttaa katubulevardeiksi, joiden varrelle nousisi asuinalueita. Väylät voitaisiin myös ohjata tunneleihin, ja vapauttaa maa-ala rakennuskäyttöön.

– Moottoriteiden alueet ovat mukana kaavoitusvalmistelussa tulevaisuuden mahdollisina rakennuskohteina, Piimies kertoo.

Tilasta ei varmasti ole puute, vaan sen viisaasta hyödyntämisestä.

Kuten yllä mainittu, moottoritiet suojavyöhykkeineen vievät _paljon_ tilaa. Toiseksi voi miettiä miten paljon tilaa vievät eri vaihtoehdot: 1 x 20krs ja 5 x 4krs.

Joka paikalle nyt ei tosiaankaan ne tornitalot sovi. Ja sitäkin voi miettiä, kuinka paljon asunnot menevät kalliimmiksi tietyn kerrosmäärän vaatimien teknisten vaatimusten sekä säädösten jälkeen. Tiiviin halvemman rakentamisen tiellä on osittain myös autopaikkojen pakkorakentaminen. Toisaalta onhan tuo aika järjetöntä, että kun mennään vähänkin kantakaupungin ulkopuolelle, niin nuo täydennysrakennuskohteet tuhlataan täysin järjettömillä tavoilla ja tehottomalla kaavoituksella.

zeizei kirjoitti:Toiseksi voi miettiä miten paljon tilaa vievät eri vaihtoehdot: 1 x 20krs ja 5 x 4krs.

Käytännössä tilankulutuksen määrittää lähes täysin se, miten paljon parkkipaikkoja tehdään ja mikä osa niistä pinnalle. 20 kerrosta pienellä tontilla vaatii erittäin kalliin parkkikellarin.

HUS tiivistää/täydentää. HUSLAB -keskittymän rakentaminen aloitettu. Puita jo kaadettu.
http://intra.biomedicum.fi/files/Husala ... 3_2013.pdf

Kannatan täydennysrakentamista, mutta se pitää tehdä viihtyisyyden ehdoilla. En kannata viheralueiden vähentämistä, paitsi ne kaikista huonokuntoisimmat kaljapusikot voisi kyllä käyttää paremmin, tai kunnostaa. Kyllä muualtakin kuin viheralueista löytyy täydennettävää. On typerää lähteä täydentämään viheralueita kun vierestä löytyy kilometrikaupalla parkkipaikkoja ja hukkatilaa. Sanon vaan, että ensin parkkipaikat ja muut ja sitten vasta viheralueile, mutta niin että se ei vähennä viihtyisyyttä ja niin että virkistysalueita on riittävästi. Kannatan kuitenkin ehdottomasti täydennysrakentamista.

Todella hyvä, että kaupunkisuunnitteluvirastossa on myös herätty siihen, että puistoissa ja viheralueissa pitää satsata laatuun, eikä määrään. Se, että jokaisessa kaupunginosassa on joka nurkalla pala luontoa, ei ole mikään itseisarvo, jos niitä ei oikeasti käytetä. Täälläkin Alppilassakin on monta aaria turhaa kallio/ryteikkötilaa, joka on täysin käyttämätöntä. Se jos joku ulkoiluttaa siellä kissaansa, se on ihan jees, mutta mielestäni olisi järkevämpää laittaa nekin tilat asumiskäyttöön. Toki kaupunkiin pitää jättää myös luontoa, mutta ei liikaa, koska siitä ei ole loppujen lopuksi iloa kenellekkään. Jos helsinkiläiset haluavat "luontoa", niin ne menevät Hietsuun, Korkeasaareen, Suokkiin tai keskuspuistoon, eivät sinne umpeen kasvaneeseen pajukkoon, joka siinä talon vieressä kasvaa.

Kaupungin kaavoituskatsaus ilmaantui.http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/ka ... s_2013.pdf
Paljon samoja avauksia kuin täällä saitilla on ollut:

Kampin liikekortteleita liitetään toimin nallisesti Kampin keskukseen ja samalla selvitetään niiden täydennysrakentamis mahdollisuuksia erityisesti Autotalojen ja Kampin metroaseman ympäristössä.

Töölönlahden eteläosan alueella varaudutaan laatimaan asemakaavan muutos maanalaisten monitoimitilojen sijoittamiseksi Musiikkitalon ja Keskustakirjaston väliin. Baanan jatkamista ratapihan ali Kaisaniemenpuistoon suunnitellaan.

Rautatieaseman itäsiiven uudisrakennuksesta järjestetään arkkitehtuurikilpailu ja asemakorttelin asemakaavaa tarkistetaan kilpailun tuloksen perusteella.

Tuli tuo lehtinen eilen postissa ja lukaisin läpi. Erityisesti pisti silmään monen kaavan kohdassa sanat "asuin ja täydennysrakentaminen" ja taisipa jossakin olla iso maininta, että Helsinki tulee tiivistymään.
Tuosta Rautatieaseman itäsiiven täydentämisestä en ole kuullutkaan, mikä juttu se on ja mihin kohtaan siipeä rakennetaan?
Kampin tiivistäminen Autotalojen ja metroaseman kohdalla olisi erittäin hieno juttu!

Alppiharju, Helsinginkuja 6 (40)

■ Asunto-osakeyhtiön tontille suunnitellaan
täydennysrakentamista.

Tämä pienimuotoinen täydennysrakentamisprojekti sisäpihalle oli mainittu jo edellisessä katsauksessa, ja siitä asti olen odottanut, että lähtisi liikkeelle. Kalliossa on paljon tilaa lisärakentamiselle, vaikka se onkin Suomen tiiviimmin asuttua aluetta (mikä tietysti kertoo taas siitä, että asukastiheysluvut eivät kerro koko totuutta).


Edit: Ei Kalliossa, vaan pohjoisen kantakaupungin alueella piti sanomani. Hakaniemeenkin ollaan sunnittelemassa lisärakentamista torin aktivoimiseksi, hyvä juttu.

http://www.yleiskaava.fi/2013/itiksen-a ... -legoilla/
Ei saata ymmärtää, miksi kauppakeskus Itiksen vieressä nysvää kauppakeskus Puhos (ja sen hehtaariparkkikset)? Luulisi kauppoja riittävän Itiksessä ilman antiikkista Puhostakin. UMPIKORTTELIA TILALLE A.S.A.P

Puhos on kaiketi suojeltu tai jotain? Remontoitaisiin alkuperäiseen asuun, oli nimittäin aikoinaan kuvista päätellen ihan hieno. Kun talot olivat puhtoisen valkoisia ja puut nuoria

En tiedä meneekö tämä Off-topiciin mutta oliko Puhos menneisyydessä sellainen jossa kakkoskerroksessa oli parkkipaikat kuten nykyään?

Kakkoskerroksen parkkialue taitaa olla laajennusta jostain 80-luvulta, mutta joku toinen varmaan tietää paremmin.

Onhan Puhos nykyään harvinaisen karu, mutta kyllä kai sillä jotain historiallista arvoakin alkaa jo olla. En ota kantaa... Puotinharjuun kyllä mahtuisi lisää taloja, jos niin vain halutaan.

Mitä tosta pyörällä ohi viuhahtanut, niin aika eksoottista internationaali meininkiä Puhoksella. Ja uusi ortodoksi-kirkko rakenteilla. Eli sinänsä ihan jees En vaan ymmärrä, miksi Itäkeskuksen toiselle puolelle suunnitellaan aikas hurjia kansirakennelmia ja torneja, kun maanvaraista ja järkevämpää täydennysaluetta olisi tarjolla Puhoksen puolella