Taloforum.fi

eskimo kirjoitti:Tieto on minulta peräisin. Olin silloin asemakaavaosastolla kaavoittajana ja ajamassa molempien kohteiden suojelua. Öbergin talo oli välillä maantasalla, tökerö pihasiipi siihen tehtiin samassa yhteydessä ja hävitettiin talon kaunis kuisti. Kivijalka rakennuksesta on säilynyt.

Mitä järkeä olisi purkaa suuri hirsirakenteinen puutalo ja rakentaa paikalle täsmälleen samanlainen talo samoista materiaaleista? Ei kuulosta oikein uskottavalta. Miksi näin olisi tehty?

En ole minäkään purkamisesta aikaisemmin kuullut. Täällä Öberg mainitaan saneeraus- ja muutoskohteena osana 1970-lukulaista(?) projektia. Onko kyseessä sama tapaus?

80-lukua ei voi arvioida tämän päivän arvoilla. Silloin tällainen "saneeraus" oli mahdolista, kunhan oli vain tarpeeksi röyhkeä.
Ja rakennusliikkeet olivat ja tekivät miten tahtoivat. Väisäsen toimisto saneerauksen suunnitteli samoin kuin laajennuksenkin myös sen kiviosan. Lopputulosta ei kyllä kannattaisi referenssinä mainostaa.
Eipä minun tarvitse talon nykyistä epäaitoutta tässä forumissa vakuutella. Jos ette usko, niin elelkää omissa kauniissa kuvitelmissanne.

Olet harvoja arkkitehtuurin ammattilaisia täällä ja omaat elämänkokemusta minua ja monia muita palstalaisia enemmän, joten pidän sanomisiasi erityisen luotettavina. Alkuperäinen Öbergin talo oli yksi kaupungin vanhimmista rakennuksista, joten sen purkaminen totta kai kiinnostaa. Kummallista on, ettei "saneerauksesta" kerrota missään, ja miten operaatio on onnistuttu salaamaan taikka miten se on muutaman vuosikymmenen aikana unohdettu. Olisikin mielenkiintoista kuulla lisää tapahtumien kulusta, mutta ymmärrän hyvin, jos et niitä tässä tarkemmin halua kuvailla.

Oulun kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet - kirjassa on mainittu asiasta:




Ps. kyseisestä kirjasta kiinnostuneet voivat ostaa sen kaupunginarkistosta hintaan 2e. Painos on tosin hieman huonolaatuinen, sivut irtoavat helposti.

Fantoftin sauvakirkko Norjan Bergenissä on myös rekonstruktio. Se jouduttiin rakentamaan uudelleen alkuperäisen tuhouduttua tuhopoltossa 1990-luvun alussa. Kirkon historia ulottuu 1100-luvulle ja se on yksi Norjan tunnetuista varhaiskristillisistä ns. sauvakirkoista. Nimitys tulee pystyhirsirakenteesta joka periytyy viikinkiajalta.


http://en.wikipedia.org/wiki/Fantoft_stave_church

Trakain linna Liettuassa lähellä maan pääkaupunkia Vilnaa on raunioista 1400-luvun asuun rakennettu rekonstruktio.

Monivaiheinen kunnostus ja rakennustyö saatiin valmiiksi 1961. Nykyään linna on yksi Liettuan suosituimmista nähtävyyksistä.






Rauniot vuonna 1877.


https://en.wikipedia.org/wiki/Trakai_Island_Castle

Kristus Vapahtajan katedraali oli ennen purkamistaan vuonna 1931 Moskovan suurin rakennus. Ateistinen Neuvostohallitus päätti purkaa tämän ortodoksisen pyhäkön ja korvata sen vielä valtavasti suuremmalla Neuvostojen palatsilla joka ei kuitenkaan koskaan toteutunut.

Kirkko rakennettiin uudelleen alkuperäisten piirustusten mukaan 1990-luvulla ja se on maailman suurimpia ortodoksisia kirkkorakennuksia.




Marmorireliefit ovat säilyneet alkuperäisestä kirkosta. Purettaessa kirkkoa sen kaikkia taideaarteita ei tuhottu.




Uusbysanttilaista arkkitehtuuria edustavan kirkon esikuva on Istanbulin Hagia Sofia.



(kuvat:wikipedia)

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kristus_Va ... _(Moskova)

Sodassa tuhoutunut Szczecinin linna uudelleenrakennettiin vuosina 1958-1980 mahdollisimman tarkasti vanhaan historialliseen asuunsa. Työn pohjana käytettiin kuulun sveitsiläistaiteilijan Matthäus Merianin maalausta Ruotsin vallan ajalta vuodelta 1652.

Linnan rakennus oli osa Itä-Blokin maiden toteuttamaa suurta jälleenrakennuskampanjaa jolla Euroopan tuhoutunutta kulttuuriperintöä ennallistettiin Toisen maailmansodan jälkeen.

http://en.wikipedia.org/wiki/Ducal_Castle,_Szczecin

Rekonstruktioihin suhtautuminen vaihtelee täydellisestä kielteisyydestä melko suureen sallivuuteen. Toisten mielestä rekonstruktioissa on aina kyse halvasta kopioinnista, kun taas toiset näkevät rekonstruktiot vain yhtenä rakennusrestauroinnin menetelmänä muiden joukossa.

Tosiasia on kuitenkin se, että mitä vanhemmasta rakennuksesta on kyse, sen vähemmän siinä usein on enää jäljellä täysin alkuperäisiä osia. Rakennukseen on siis jouduttu rekonstruoimaan uusia osia vanhan mallin mukaan. Eli vähintäänkin osa rakennuksesta on siis tällöin alkuperäisen sijaan rekonstruktiota. Joskus koko rakennus on kokenut uudistumisen, tosin muutos on tapahtunut pikkuhiljaa osa kerrallaan.

Rakennusten tiettyjen osien rekonstruktioihin suhtaudutaan yleisesti sallivammin kuin kokonaisen rakennuksen uudelleenrakentamiseen. Siis silloin kun kokonainen rakennus on aikomus rekonstruioida kerralla.

Joskus tämä kysymys nousee esiin sellaisessa tilanteessa että melkein jokaisen rakennushistoriasta ja kaupunkikuvasta kiinnostuneen on mietittävä asiaa perusteellisesti. Nyt sellainen tilanne on menossa Viipurin vanhoissa kortteleissa. Pitääkö erittäin huonoon kuntoon menneet rakennukset purkaa ja korvata moderneilla tekniikoilla rakennetuilla rakennuksilla, vai tulisiko rakennukset kunnostaa siten että hyvin suuri osa rakennuksesta on alkuperäisen kaltaisilla materiaaleilla ja menetelmillä toteutettua "rekonstruktiota"? http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Viipur ... 2825620499

Oulussa muutamia vuosia sitten palanut jugendin aikakaudelta oleva niin sanottu alaköökin rakennus päätettiin rekonstruoida. En tiedä kuinka tarkasti alkuperäisyyteen pyrittiin, mutta ainakin ulkoapäin rakennus näyttää siltä miltä aiempikin.

https://commons.wikimedia.org/wiki/File ... 120819.jpg


Mikä on sinun kantasi asiaan?

Nihkeästi suhtaudun pastissiin. Tavallaan talojenkin elinkaareen kuuluu kuolla pois, uutta ja ihmeellistä tilalle sitten..Mutta tämä on aika monisyinen juttu. Tavallaan kaikki tyylit on jo keksitty, kaikki on imitaatiota

Itse suhtaudun lievän positiivisesti rekonstuointeihin - kohteesta ja ympäristöstä riippuen. Jos koko rakennus rekonstruoidaan kerralla, on oltava järkeä sen verran mukana että rakennuksessa on ajanmukainen livs-järjestemä sen valmistuttua!



Merkittävän rakennuksen rekonstruoinnissa tuskin kukaan on häviämässä ja kaupunkikuvalle se todennäköisesti on pelkkää plussaa. Berliinistä purettiin DDR:n aikainen Palast der Rebublic joka oli rakennettu paikalla aikaisemmin olleen ja toisessa maailmansodassa pommituksissa kärsineen Berlin Stadtschlos tilalle.


Berlin Stadtschlos purettiin 1950.


Melkoiselta järkäleeltä rakennus näyttää tuossa kuvassa

Ilmassa on liikkunut ainakin huhuja Berliinin Kaupunginlinnan uudelleen rakentamisesta, vaikea sanoa tämän asian tulevaisuudesta mitään, DDR:n Tasavallan Palatsi kuitenkin purettiin jo siitäkin syystä että siinä oli ylittämätön asbestiongelma ja jotakin tyhjälle arvotontille tullaan vielä rakentamaan.
Sodissa matalaksi pommitettuja rakennuksia on jonkinverran rakennettu uudelleen ainakin Saksassa ja Puolassa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Tasavallan_palatsi

Sisältä Tasavallan Palatsi on ollut kiinnostavampi kuin ulkoa.
http://www.youtube.com/watch?v=qm_VYp85tCA

Berliinin Kaupunginlinna
http://www.youtube.com/watch?v=vdX_YP9_O3g

Edit: livs-järjestemä= lvis järjestelmä

Siinä on kaksi suht mahtavaa rakennusta. Vaikea päättää kumman rekonstruoisin

Tuossa ympäristössä DDR:n Tasavallan palatsi on näyttänyt enemmän ulkopuolelta katsoen pannuhuoneelta tai liikekeskukselta. Kadun toisella puolella on erittäin komea Berliner Dom jonka kanssa Berliinin Kaupunginlinna synkkaa samalla aaltopituudella. Tämän lisäksi DDR:n Tasavallan Palatsi symboloisi Saksan kahtiajakautumista suoraan pääkaupungin ytimessä.

Olen tosin sitä mieltä myös ettei patsaita pitäisi kaataa sen vuoksi jos valta vaihtuu, niin kuitenkin monesti tehdään, Tasavallan Palatsillakin olisi ollut huomattavasti paremmat mahdollisuudet säilyä osana Berliinin kerroksellisuutta ellei se ei olisi ollut täynnä asbestia!

http://goo.gl/maps/r7KuW
Tuo gmapsin kuva on ajalta jolloin Tasavallan Palatsin purkamien oli vaiheessa.

Tässä yksi rekonstruktio joka on mielestäni perusteltu ja hyvän maun mukainen:

Frauenkirche (Dresden)


Frauenkirche on luterilainen kirkkorakennus Dresdenin kaupungissa, Saksin osavaltiossa, Saksassa. Se on vihitty Neitsyt Marialle. Kirkko rakennettiin alun perin vuosina 1726–1743, ja sen suunnittelusta vastasi arkkitehti George Bähr.
Dresdenin pommituksissa toisessa maailmansodassa kirkko tuhoutui lähestäysin maan tasalle.


Saksan jälleenyhdistyttyä vuonna 1990 dresdeniläiset aloittivat maailmanlaajuisen keräyksen saadakseen palautettua Frauenkirchen sen entiseen loistoonsa. Yksityisten ihmisten ja yritysten, Saksin osavaltion ja Saksan liittotasavallan sekä Dresdenin kaupungin avustusten turvin kirkon jälleenrakennustöiden suunnittelu saatiin aloitettua tammikuussa 1993. Peruskivi puolestaan saatiin valettua vuonna 1994, ja 30. lokakuuta vuonna 2005 Dresdenin silhuettia jälleen koristamaan kohonnut Frauenkirche vihittiin käyttöön. Jälleenrakennustöiden hinnaksi tuli noin 180 miljoonaa euroa.






Vanha kuva vuodelta 1880:



Tällaisen kohteen rakentaminen on hyödyllinen myös siinä mielessä, että siinä restauroijat saavat työkokemusta rakentamisen kaikilta osa-alueilta. Vanhojen rakennusten säilyttämisen yksi ehdoista on että tietotaito säilyy sukupolvelta toiselle. Nykypäivän rakentaminen poikkeaa niin paljon vanhasta ettei rakennusmiehillä yksinkertaisesti ole enää useinkaan kykyä korjata vanhaa kohdetta. Siihen tarvitaan restaurointialan ammattilaista jolla on riittävän paljon kokemusta ja monipuolinen tietotaito.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Frauenkirche_(Dresden)