Taloforum.fi

Kiintoisia nämä Toronton kuvat, erityisesti katutasolta. Noista tunnetuimmista näköalatasanteilta näkee netissä niin paljon kuvia, että alkaa jo tylsiä niistä aukeavat maisemat. Kuvissa siis, paikan päällä ovat toki aivan mahtavia silmillään nautiskella!

Alla vanhan Peterkirchen näköalatasanteelta otettuja kuvia Münchenistä.

Kuvauspaikka sijaitsee vanhan keskustan alueella melko lailla keskellä koko 6 miljoonan asukkaan suurkaupunkialuetta. Kuvia on kaikkiin ilmansuuntiin

Hienot kuvat, mutta hieman hämäävää puhua Münchenistä 6 miljoonanasukkaan metropolina. Kyllä tuohon lukemaan saa haalia siellä suunnalla kasaan porukkaa melkoiselta alueelta. Toki tuollainen käsite on olemassa, mutta kunhan totesin.

^ Ei se ole lainkaan hämäävää, sillä juuri melkoiselta alueelta on Suomessa totuttu metropolialueen asukkaat laskemaan.

Toinen kuva ylhäältä puhuttelee minua. Näyttää niin hyvältä, että voisi vaikka toljottaa koko päivän.
Vai onko se sittenkin pienoismalli...

Klazu kirjoitti:Hienot kuvat, mutta hieman hämäävää puhua Münchenistä 6 miljoonanasukkaan metropolina. Kyllä tuohon lukemaan saa haalia siellä suunnalla kasaan porukkaa melkoiselta alueelta. Toki tuollainen käsite on olemassa, mutta kunhan totesin.

Joo, ihan hyvä huomio. En ole tajunnut Saksan kohdalla kyseenalaistaa noita ilmoitettuja lukuja, vaan olen kuvitellut että ne lienevät siellä paremmin paikkaansa pitäviä kuin täällä, mutta eipä se taida aivan niinkään olla. Englanninkielinen Wikipedia määrittelee alueen tarkemmin ja antaa seuraavanlaisia lukuja: kaupungin rajojen sisäpuolella 1,356,594, Urban area 2,606,021 ja Metro 5,203,738.

There are approximately 1.35 million people living within city limits, while the Munich Metropolitan Area (including the urban areas of Augsburg, Ingolstadt, Rosenheim and Landshut) is home to over 5 million people.

Wikipedia

Taloon olisi mukava saada tilastoja joissa Euroopan suurkaupungeista saisi vähän tarkempaa tietoa. Mikä tämän "Metro-alueen" määritelmä loppupelissä edes on? Onko kysymys työssäkäyntialueesta vai mistä?

Iggy.P kirjoitti: Taloon olisi mukava saada tilastoja joissa Euroopan suurkaupungeista saisi vähän tarkempaa tietoa. Mikä tämän "Metro-alueen" määritelmä loppupelissä edes on? Onko kysymys työssäkäyntialueesta vai mistä?

Jos Suomeen vertaa niin meidän määritelmien mukaisesti voitaisiin sanoa että koko Saksa tai UK on yksi metropoli jos väestöntiheyttä katsoo...

Minä määrittelisin metropolialueen niin, että kaikki se höttö kuuluu siihen, missä keskuskaupungin asema vaikuttaa enemmän kuin sen oma tai jonkun muun kaupunkikeskuksen asema. Sitten voi tietysti olla kaksinapaisiakin metropoleja. Mitä suurempi keskus sitä voimakkaammat ovat metropolin vuoviivat

bitterfly kirjoitti:^ Ei se ole lainkaan hämäävää, sillä juuri melkoiselta alueelta on Suomessa totuttu metropolialueen asukkaat laskemaan.

[flame]Näinpä, jostain se Helsinkikin saadaan laskettua miljoonakaupungiksi...[/flame]

Klazu kirjoitti:[flame]Näinpä, jostain se Helsinkikin saadaan laskettua miljoonakaupungiksi...[/flame]

Määritelmä ei ole ongelmallinen jos siinä käytetään samoja kriteereitä kuin muuallakin. Olet antanut ymmärtää että Suomessa nämä kriteerit poikkeaisivat muualla käytetyistä. Onko todella näin?

Helsingin vaikutuspiiri ulottuu kauas koska Suomalaiset ajavat pitkiä työmatkoja. Jos esimerkiksi vaikkapa Järvenpää menestyy yksistään sen takia että on riittävän lähellä Helsinkiä, kuuluu silloin olla myös määritelmä joka tämän huomio.

Alla on Wikipedian antamat luvut Helsingin ja Münchenin suuralueista:

Helsinki

- City 579,016

- Urban 1,027,635

- Metro 1,303,126

München

- City 1,356,594

- Urban 2,606,021

- Metro 5,203,738

Onko tässä jotakin pielessä? Keskustelu alkoi siitä että Münchenin suuralueen (mainitsin 6 milj.) määritelmä on väljä. Sinä rinnastat Helsingin miljoonan asukkaan ympäristön tähän. Näyttäisi kuitenkin siltä, että Münchenin kyseinen määritelmä on ratkaisevasti väljempi, kuin Helsingin miljoonan asukkaan. Nyt syyllistyt itse harhaanjohtamiseen.

Helsingin seutu on rakennettu hajanaisemmin kuin eurooppalaiset kaupunkiseudut yleensä, mutta selvästikään sen määritelmä ei näyttäisi olevan yhtään harhaanjohtavampi kuin muuallakaan. Kyse näissä tilastoissa näyttäisi olevan kaupunkien vaikutuspiirissä olevien ihmisten määrästä. Sillä, kuinka lähellä tai kaukana varsinaisesta keskuksesta he asuvat, ei ole merkitystä. Jos tulevaisuudessa yleistyisivät esimerkiksi hyvin nopeat junayhteydet, voisi toiminnallisesti yhtenäiset kaupunkialueet laajeta vielä nykyisestääkin huomattavasti laajemmalle alueelle. Jos Helsingin vaikutuspiirissä olevat, mutta kaukana asuvat, jätettäisiin määritelmien ulkopuolelle, se vääristäisi kaupungin todellista merkitystä.

^ no jospa pasteaisitte vielä asukastiheydet kyseisiltä sektoreilta kummastakin, niin tarkastellaan väljyyttä lisää.

Kyllä kaupunkirakenteen hajanaisuutta voi haukkua, mutta ei määritelmiä jotka on tehty kuvaamaan eri asiaa.

Ei täällä olekaan määritelmiä sinänsä haukuttu. Piikitelty vain hieman asian vierestä. Metropolialueen käsite on hyvin epämääräinen ja kunkin kaupungin tai maan väestöntiheydestä riippuen metropolialueet ovat hyvin eri luonteisia. Metropolialueen käsitteessä tärkeintä lienee lähinnä havainnollistaa keskuskaupungin merkityksen kattavuus. Eli työssäkäyntialue lienee siis yksi metropolialuetta lähimpänä olevia termejä. Urbanarea taas käsittää lähinnä yhtenäisenä olevan kaupunkialueen, eli keskuskunnan ja kehyskunnat. Metropolialueiden asukasluku on hyvin epämääräinen suure, mutta antaa aika hyvin suuntaa siitä, mitä alueelta voi odottaa.

Mielestäni aikaisempi määritelmäni metropolialueesta ei ollut huono.

Määritelmäsi olikin hyvä, no problem.

Kaikkein eniten vierastan näissä metropolikeskusteluissa - erityisesti Helsingin seudusta puhuttaessa - metsäisyyden haukkumista (yllätys!).

Oma käsitykseni tästä kun on sellainen, että jos Helsinginseutu olisi rakennettu enemmän Keski-Euroopan vastaavan kokoisten kaupunkiseutujen tavoin, niin kantakaupunki olisi todennäkoisesti nykyistä pienempi. Asutus olisi kyllä kaupunkiseudun mittakaavassa tiiviimpää, mutta se olisi pääasiallisesti pientaloista koostuvaa. Suomihan on Euroopan kerrostalovaltaisimpia maita. Eli metsää näkyisi silloin korkealta katsottuna vielä nykyistäkin enemmän. Meikäläiset männyt kun ovat korkeudeltaan mitä ovat.

Jos pääkaupunkiseutu taas olisi rakennettu amerikkalaisten kaupunkien kaltaiseksi, niin metsästä ei pilkistäisi tämän kokoisella kaupunkiseudulla kuin pari korkeaa taloa. Siellähän pientaloasutus on vieläkin yleisempää. Miksi siis puut ovat ongelma? Minusta ne ovat persoonatekijä.

Pidän siis Helsingin kantakaupunkia suhteellisen suurena, ja jugend-rakennusten poikkeuksellisen suuren määrän takia myös jossain määrin yksilöllisenä kaupunkina, joka on hyvä asia. Kalasataman ja Pasilan suunnitelmat kasvattaisivat toteutuessaan kantakaupungin ilmettä vielä nykyisestäkin huomattavasti. Ongelma ei minusta siis niinkään ole kaupungin "pienuus", vaan ongelmat ovat pikemminkin toiminnallisella puolella. Raideliikennettä voisi olla huomattavasti laajemmalla alueella sitomassa kaupunkia paremmin kiinni lähialueisiin. Länsimetro ja kehärata ovat tässä suhteessa merkittävää kehitystä, mutta mielellään Vantaalla ja Espoossakin näkisi myös raitioteitä. Edellytykset tähän olisivat tietääkseni olemassa.

^ Tästä on nyt pakko olla kyllä erimieltä. Pk-seutu on nimen omaan hyvin ikävästi erittäin hajalleen asutettua kaupunkiseutua. Toki syy siihen on osittain juuri järjestelmässä. Helsingin kantakaupunki on ainut, missä tässä kuljetaan terveellä polulla, mutta kaikki sen ulkopuolella alkaakin sitten mättäämään. Autokaupunkikulttuuri on voimissaan ja se näkyy.

Metsä kaupungissa on mielestäni hyvä pilkan aihe, koska se tuo esille juuri pk-seudun (suomalaisen) haja-asuttamisen. Metsissä ei ole mitään pahaa, mutta annetaan niiden metsien olla metsiä ja rakennetaan kaupungit yhteen paikkaan, eikä levitetä miljoonaa asukasta pienen maan kokoiselle pläntille.

Helsinginseutu on mielestäni karmea esimerkki kaupunkirakentamisesta ja Turun seutu vielä karmeampi esimerkki. Ehkä on totta, että puiden koko ja väärä perspektiivi luo liian metsäisen vaikutelman todellisuudesta, mutta toisaalta Euroopassa on kaupunkeja, joissa umpikorttelin loputtua loppuu myös kaupunki, ja jos Helsinki olisi rakennettu niin, olisi Helsingin seudulla helvetisti luonnontilaista metsää!