Taloforum.fi

Heinäpää taas on syntynyt kritiikittä Bauhaus koulukunnan kaupunkisuunnittelun periaatteen pohjalta, joka etsi aikoinaan ratkaisua Keski-Euroopan slummiutuneiden pimeiden keskustakortteleiden vastapainoksi.

Pieni kertaus Heinäpään nykytilan synnystä:
Bauhausin kaupunkirakenteen malli keskustelutti laajasti. Oheinen piirros arkkitehti Hiberseimer´n Berliini suunnitelma vuodelta 1929. Myöhemmin Hilberseimer on kritisoinut voimakkaasti
omia ideaalikaupunkisuunnitelmiaan kaikin puolin epäinhimillisiksi, liian steriileiksi ympäristöiksi. Hitler toteutti kuitenkin suunnitelman.



Malli on yksinkertaisena helposti mieleen jäävä ja jäikin elämään pitkään. Vielä 1960 luvulla sitä käytettiin paljon Suomessakin. Oulun Heinäpään aatteen mukainen kaava valmistui 1968 (arkkitehti Irma Mikkola) ja se toteutettiin kymmenen vuoden aikana. Heinäpään laaja ja ehyt umpikorttelirakenteeseen perustuva puukaupunki hävitettiin epäinhimillisen mallin tieltä.

Ideaalimallin syrjäytti ns. tuulimyllykorttelit, jotka pääsivät maineeseen arkkitehtikilpailun voitolla. 1970 - luvun kiihkeän aluerakentamisen aikana tästä muodostui uuden umpikorttelin ensiaste.

Heh, tuon vision olen nähnyt aiemminkin. Järkyttävää, miten aivan keskellä Berliiniä olisi ollut ok jyrätä toistakymmentä vanhaa korttelia ja korvata tuollaisilla laatikoilla! Ja tuo on siis sunnitelma ajalta ennen sotaa, kun kaupunki oli vielä kaunis ja täynnä vanhaa rakennuskantaa! eipä osanneet kaikki aikalaisetkaan sitä arvostaa...

Bauhausin korttelisuunnittelun aate on vielä voimissaan Kiinassa. Toissa vuonna työskentelin kaupunkisuunnitteliprojektissa Tianjin kaupungissa Pekingin eteläpuolella. Valtion ohjaava rooli määräysten muodossa oli keskeinen osa työtä. Talot piti sijoittaa itä - länsisuuntaan ja sellaiseksi Kiina on rakentumassa etelästä pohjoiseen. Perusteluina oli tasapuolinen valoisuus kaikille asunnoille. (onneksi pieniä poikkeamia sallittiin eurooppalaiselle asiantuntijalle).

Ilmakuva Tianjin:


Työhuonenäkymä Shanghai:

Ei sinänsä paha, mutta massana monotoninen. Noiden kuvien mukaan yksilöllisyys ei ole mikään tekijä Kiinassa! Tai ehkä poliittinen asema tai taloudelliseen eliittiin kuuluminen muutta näkökulmia ja voidaan tehdä persoonallisempaa? Mutta kai omille alueilleen?

Onko esimerkiksi Tianjissa vanhaa rakennuskantaa missä määrin olemassa?

Onko esimerkiksi Tianjissa vanhaa rakennuskantaa missä määrin olemassa?

Tianjin on 6 milj. asukkaan nopesti kasvava kaupunki. Uusia alueita rakennetaan pikavauhtia ympäristöön, jossa oleva vanha rakennuskanta ei hidasta vauhtia - entinen häviää. Kaupunki on hyvin kiinalainen. Kaupungilla tunsin olevani ainoa turistinähtävyys - nähtävyyksien esittelyjä ei ollut enkä mahdollista vanhan kaupungin olemassa olosta saanut tietoa.

Kaupungin keskustassa oli ylileveät kadut ja pilvenpiirtäjiä oli harvakseltaan.


Keskustassa kohoaa mm. voimalaitos, joka näyttää ydinvoimalalta. Siitä paikalliset työkaverit eivät osanneet sanoa mitään.

Nyky-Kiinassa rakennetaan omasta mielestäni melkein järjestään järkyttävän näköisiä kaupunkeja, joissa on silmänkantamattomiin valtavia monotonisia blokkitaloja. Suurin osa kaupungeista näyttää ihan identtisiltä niillä muutamalla landmark-rakennuksella erotettuna. Rakentamisen laatu on läpisurkeaa, joten voi vaan miettiä miten kauan menee, kunnes noita uudiskortteleita lanataan nurin järkyttäväksi päässeinä slummeina.

Käsittämätöntä, miten siellä ei voimakkaan kaupungistumisen paineissa ja suuressa "modernisoitumisen" pauloissa ole mitään halua suojella vanhaa ja perinteistä kiinalaista. Ei kun nurin vaan ja tilalle mahdollisimman halvalla betonikortteleita.

Kiina tulee vielä kaatumaan mahdottomuuteensa pienen ja hetkellisen kukoistuksensa jälkeen.

Kyllä nyky-Kiina on kiinnostava paikka.. On Hong Kongia, Shanghaita jne upean näköistä turistikaupunkia ja sitten on tollasia vaivaisia 6milj. asukkaan Tianjineita joista normi länsämaalainen ei oo ikinä kuullutkaan ja ei ihme jos paikka näyttää tolta! Mikä ero tossa on johonkin itä-blokin maahan katukuvallisesti? Aivan kauheen näköstä, "ydinvoimala" keskustassa ja commieblokkeja silmän kantamattomiin! Lisää kuvia tuolta jos löytyy!

Nyky-Kiinassa rakennetaan omasta mielestäni melkein järjestään järkyttävän näköisiä kaupunkeja, joissa on silmänkantamattomiin valtavia monotonisia blokkitaloja. Käsittämätöntä, miten siellä ei voimakkaan kaupungistumisen paineissa ja suuressa "modernisoitumisen" pauloissa ole mitään halua suojella vanhaa ja perinteistä kiinalaista. Ei kun nurin vaan ja tilalle mahdollisimman halvalla betonikortteleita.

Tuo Kiinan kaupungistumisen älytön vauhti nimenomaan johtaa tuollaiseen rakentamiseen, jota siellä nyt toteutetaan. Eihän kaupungistumisella ole mitään tekemistä sen kanssa, että se johtaisi arvostamaan ja suojelemaan vanhaa - päinvastoin. Näin etenkin, kun puhutaan kaupungistumisesta Kiinan kokoluokassa. Suomessa ja muissa kehittyneissä maissa vastaava prosessi heikkotasoisine asuntoineen jne. jne. on käyty aikanaan läpi. Kiinassa tuo vain näkyy korostuneella tavalla, joka sinänsä on ymmärrettävää.

Itse uskon, että Kiinalla todella on aidot mahdollisuudet nousta ja kehittyä uudeksi todelliseksi supervallaksi - tosin äärimmäisen paljon etumatkaa kilpakumppaneihin nähden on vielä kurottavana monilla osa-alueilla.

Muutama näkymä kaupungista. Kuvat on otettu helmi- ja maaliskuussa, joten vihreän luonnon vähäisyys ylikorostuu.






Aamun työmatkaliikennettä.

Kaupunkikuva Tianjissa on juuri sellainen kuin voi kuvitella, kun vanhoista huonokuntoisista asunnoista ollaan nopeasti pääsemässä modernimpaan elintasoon. Vanhalla ei ole arvoa ellei siinä ole erityisiä yhteiskunnallisia tai historiaan liittyviä merkityksiä. Kiinalla tulee olemaan, ja on jo nyt suuria ongelmia maalta muuttavien ihmisten pyrkiessä kaupunkeihin suurina massoina. Töihin kelpaavat kaupunkeihin mutta ei oikein asukkaaksi.

Sitten turkulaiseen umpikortteliin. Kupittaalle, tai onko Itäharjua, on noussut Turun projekteissakin ohimennen nähty As Oy Kupittaantorni. Joka ei ole torni lainkaan vaan 5-kerroksinen umpikorttelimainen talokompleksi


Kyse on vuokra-asunnoista. Tämä ei aivan täytä "kortteli" määritelmää itsessään ollessaan tuossa yksinään, ja pihan ollessa suhteellisen pieni, mutta muuten umpikortteli-idea on tässä toteutettu hienosti ja uudesta näkökulmasta. Kokonaisuus ei ole linnoitusmainen vaan etelänpuoleinen kulma on avoin antaen valoisuutta pihaan. Toinen merkittävä pointti on pihanpuoleisten seinien tekeminen vaaleaksi, joka myös tukee pihan valoisuutta.


Pihalle pääsee vanhasta kunnon porttikongista, oletan että porttikongin mitoituksessa on huomioitu mahdollisen pelastuskaluston vaatima tila. Näytti vähän siltä kuin kuvanotto ajankohtana olisi osaan rakennusta jo muutettu? Aika lailla kesken näytti olevan kuitenkin.


Pihan yleis-ilme on viimeistelty ja kaikin osin siisti. Pihaseinät ovat vaaleat ja ulkopuoli punatiiltä


Ensimmäisten kerrosten "parvekkeen" edustalla on pieni viheralueosuus, joka antaa rauhaa nauttia tilasta ilman että joku touhuaa aivan nenän edessä.

Tässä uudenlaista rakentamista umpikorttelihenkeen Turussa, nähtäväksi jää tuleeko näitä lisää. Kuvien ottamisesta on jo runsas kuukausi aikaa joten piha on oletettavasti valmiimpi - ellei valmis.

eskimo kirjoitti:

Heinäpää taas on syntynyt kritiikittä Bauhaus koulukunnan kaupunkisuunnittelun periaatteen pohjalta, joka etsi aikoinaan ratkaisua Keski-Euroopan slummiutuneiden pimeiden keskustakortteleiden vastapainoksi.

Pieni kertaus Heinäpään nykytilan synnystä:
Bauhausin kaupunkirakenteen malli keskustelutti laajasti. Oheinen piirros arkkitehti Hiberseimer´n Berliini suunnitelma vuodelta 1929. Myöhemmin Hilberseimer on kritisoinut voimakkaasti
omia ideaalikaupunkisuunnitelmiaan kaikin puolin epäinhimillisiksi, liian steriileiksi ympäristöiksi. Hitler toteutti kuitenkin suunnitelman.

Miltä osin Hitler toteutti suunnitelman? En ainakaan tuon kuvan osoittamaa toteutusta ole paikan päällä tavannut.

Kantti kirjoitti:Kaupunkikuva Tianjissa on juuri sellainen kuin voi kuvitella, kun vanhoista huonokuntoisista asunnoista ollaan nopeasti pääsemässä modernimpaan elintasoon. Vanhalla ei ole arvoa ellei siinä ole erityisiä yhteiskunnallisia tai historiaan liittyviä merkityksiä. Kiinalla tulee olemaan, ja on jo nyt suuria ongelmia maalta muuttavien ihmisten pyrkiessä kaupunkeihin suurina massoina. Töihin kelpaavat kaupunkeihin mutta ei oikein asukkaaksi.

Sitten turkulaiseen umpikortteliin. Kupittaalle, tai onko Itäharjua, on noussut Turun projekteissakin ohimennen nähty As Oy Kupittaantorni. Joka ei ole torni lainkaan vaan 5-kerroksinen umpikorttelimainen talokompleksi


Kyse on vuokra-asunnoista. Tämä ei aivan täytä "kortteli" määritelmää itsessään ollessaan tuossa yksinään, ja pihan ollessa suhteellisen pieni, mutta muuten umpikortteli-idea on tässä toteutettu hienosti ja uudesta näkökulmasta. Kokonaisuus ei ole linnoitusmainen vaan etelänpuoleinen kulma on avoin antaen valoisuutta pihaan. Toinen merkittävä pointti on pihanpuoleisten seinien tekeminen vaaleaksi, joka myös tukee pihan valoisuutta.


Pihan yleis-ilme on viimeistelty ja kaikin osin siisti. Pihaseinät ovat vaaleat ja ulkopuoli punatiiltä


Ensimmäisten kerrosten "parvekkeen" edustalla on pieni viheralueosuus, joka antaa rauhaa nauttia tilasta ilman että joku touhuaa aivan nenän edessä.

Tässä uudenlaista rakentamista umpikorttelihenkeen Turussa, nähtäväksi jää tuleeko näitä lisää. Kuvien ottamisesta on jo runsas kuukausi aikaa joten piha on oletettavasti valmiimpi - ellei valmis.

Toi nimi on kyllä niin helmi että joutu taas repeen kun näki kuvan tästä tornista

Vähän turhan pieni umpikortteli kyllä mun makuuni, kyllä sen oikean umpikorttelin muodostaa monta omaa taloyhtiötään eli sisäpihan alue on paljon isompi ja avarampi.

Ja noi alakerran parvekkeet on taas sellaset että hohhoh.. Jos tohon ei tuu jotain aitaa "parvekkeelle" niin on kyllä aikamoinen viritys. Muutenkin karsastan ideaa kerrostalon omasta pihasta, jonka päällä on sitten muiden parvekkeet joista lentää ties mitä tavaraa alas omalle pihalle josta joudut pitämään huolta. Mutta tossa näyttäs kyllä olevan toi oman parvekkeen raja aika selvä yleiseen pihaan, eli kyllä tohon metrin päähän aivan varmasti kakarat tulevat juoksemaan eli ota siinä nyt iisisti "parvekkeella"

lainelauta kirjoitti: Miltä osin Hitler toteutti suunnitelman? En ainakaan tuon kuvan osoittamaa toteutusta ole paikan päällä tavannut

Luin tästä TKK:n Matleena Muhosen seminaarityöstä:
Moderni kaupunkisuunnittelu - funktionalistisen kaupunkisuunnittelun synty

Gestapo ja S.A. lakkauttivat Bauhausin lopullisesti
vuonna 1933. Myöhemmin Hitler toteutti Bauhausin konseptin mukaisen Berliiinin
keskustasuunnitelman arkkitehti Albert Speerin avustuksella.
Valtava pohjois-eteläsuuntainen pääakseli sekä
monumentaaliset rakennukset kuvastavat Hitlerin totaalista
valtaa. Samoja piirteitä on havaittavissa myös keskitysleireillä
esimerkiksi Auswitzin kaupungissa.

Ei tekstistä selviä, onko kysymyksessä sama paikka.

Tuo aiemmin ollut kuva Berliinistä on jotain mitä ei koskaan toteutettu. Natseilla oli suuret suunnitelmat Berliinin täydelliseksi uudelleenrakentamiseksi (maailmanpääkaupunki Germaniaksi), mutta onneksi niitä ei ihan valtavasti ehditty toteuttaa. Nuo Itä-Länsi akseli (nykyinen Straße des 17. Juni) ja Pohjois-Etelä akseli (Friedrichstaße) olivat jo aiemmin olemassa, mutta ainakin ensimmäistä levennettiin natsien toimesta.

Toki Kiinan nopea kaupungistuminen aiheuttaa monia haasteita infrastuktuurille (muun muassa julkinen liikenne), mutta kyllä tuollainen valtavien harmaiden commieblockien rakentaminen johtuu vain ja ainoastaan kiinalaisesta ahneudesta sekä mentaliteetista että halvinta massoille. Tietty Kiinassa niillä massoilla ei yleensä olekaan varaa kuin halvimpaan mahdolliseen, joten mitään tasoa ei ole. Euroopan sodanjälkeiseen laatikkorakentamiseen tuota ei voi verrata, koska täällä kaupungit olivat suursodan jäljiltä raunioina ja ihmisille piti saada mahdollisimman nopeasti katto pään päälle. Toki tietyssä mielessä tämä pätee Nyky-Kiinaakin, vaikka eri lähtökohdista.

Itse olen kuitenkin sitä mieltä, että näillä ratkaisuilla monta Kiinan kaupunkia menetetään, kun niistä rakentuu täysin vasemmalla kädellä suunniteltuja ja rakennettuja. Jos siellä väki joskus vaurastuu, tullaan noita kaupunkeja/kaupunginosia karttamaan kuin ruttoa.

Jyväskylän keskustaan, hieman syrjässä sijaitsevan torin laidalle on jo useiden vuosien ajan noussut hiljakseltaan Harjunkulman kortteli. Aiheesta on hieman ollut täällä keskustelua aikaisemminkin. Kysehän oli tontista, johon aluksi suunnitteltiin sveitsiläisen huippuarkkitehdin Peter Zumthorin luomusta, mikä sitten tuomittiin liian kalliksi suomalaiseen asuinrakentamiseen - vaikka laskelmien mukaan se olisikin ollut sijoittajilleen kannattava hanke. Minkä sille rakennusyhtiöiden katteille voi?



Tilalle on noussut tästä huolimatta keskimääräistä huomattavasti paremman näköinen kokonaisuus, josta uupuu vielä useampi talo. Sisäpihan kaarevat muodot ovat muuttuneet kulmikkaimmiksi ja pintaratkaisut yksinkertaisimmiksi, mutta Zumthorin yleinen idea on säilytetty. En omasta kokoelmastani tähän hätään löydä kuvaa, mutta ohessa vuodelta 2007 peräisin olevaa materiaalia Flickr-käyttäjä antti-juhanilta, jolle kuvan copyrightit kuuluvat.




Kiinalaisesta rakentamisesta kiinnostuneiden kannattaa lukea Taloussanomien Timo Poropudaan juttu, joka raflaavasti aloittaa "10 vuotta vanhemmat kiinalaistalot puretaan 20 vuoden kuluessa, valtion asiantuntija sanoo. Syytä onkin, maassa on tehty ja tehdään sutta ja sekundaa eikä sitäkään huolleta.": http://www.taloussanomat.fi/ajatukset/2 ... 012914/145