Taloforum.fi

Onko vesitorni ollut alunperinkin tuommoinen yhdistelmä, vai onko asunnot rakennettu myöhemmin?

http://www.varkaus.fi :

Varkauden maamerkki

Kaupunginarkkitehti Kalevi Väyrysen suunnittelema vesitorni valmistui
vuonna 1954.
Siihen sijoitettiin vesisäiliön lisäksi asuntoja, museo ja näköalatasanne. Valmistumisvuonna torni symboloi paikkakunnalla kehitystä ja edistystä: pienten omakotitalojen keskelle nousi todella massiiviselta näyttävä, taivaita tavoitteleva rakennus. Samalla saatiin useita kunnallisia hankkeita toteutettua samalla kertaa.

Kauppalan vesihuollon järjestämiseksi vesitorni oli välttämätön. Kun samaan aikaan
1950-luvulla asuntopula Varkaudessa oli suuri, päädyttiin ratkaisuun, jossa vesitorniin sijoitettiin kaupungin vuokra-asuntoja. Asuntojen sijoittaminen vesitorniin oli poikkeuksellinen ratkaisu ja se herätti huomiota valtakunnallisestikin. Valmistuessaan Varkauden Vesitorni oli Suomen korkein asuinrakennus. Kaikkiaan vesitorniin tuli yksitoista asuinkerrosta.
Noin 50 metriä korkean vesitornin näköalatasanteen korkeus on 134,5 m merenpinnasta.
Enin osa Varkauden talouksista saa veden edelleen Vesitornin kautta. Pohjavesi tulee Pieksänmaan kunnan Syvänsistä vesisäiliöön, johon mahtuu vettä miljoona litraa.

Näköalatasanne kahvioineen oli pitkään Varkauden suosituin matkailukohde. Tornissa oli vuoteen 1992 asti myös museo: 1956-1983 Savon museo ja 1984-1992 Varkauden taidemuseo. Vuosina 1992-93 tehdyssä peruskorjauksessa museotilat muutettiin asuntokäyttöön. Nykyisin tiloissa toimii kaupungin ylläpitämä hoitokoti Iltarusko. Kaupungin vuokra-asuntoja on yhdeksässä kerroksessa ja kussakin kerroksessa on kolme erisuuruista asuntoa.

Löysin tämän foorumin ja huomasin, että täällä on kuvattu vanhaa kotikaupunkiani. 70- ja 80-luvuilla tuli kyseinen paikka kovinkin tutuksi. Sittemmin tie on vienyt ristiin rastiin Suomea, mutta Varkaudessa tulee silti piipahdettua useamman kerran vuodessa sukuloimassa, joten niin kaupungin nykytila kuin menneisyyskin ovat tuttuja.

Noista prepon kuvistahan saa kaupungista suorastaan idyllisen kuvan! Lienetkö tarkoituksella kuvannut vain kauniita kuvia? Totuus taitaa kumminkin olla hiukan toinen

Myönnettäköön, että Kauppakatu on muuttunut edukseen viime vuosina kun siitä tehtiin yksisuuntainen ja kävelypainotteinen, siitä pisteet kaupungille. Kaupunkimaisen miljöön tuntua löytyykin juuri paikoitellen Kauppakadulta ja toisaalta vanhasta keskustasta Päiviönsaarelta. Mutta muuten Varkaudessa kaupunkirakenne on pahasti levällään. Selkeää keskipistettä kaupungilla ei ole. Lähinnä tulee mieleen villin lännen kylä, jossa kauppaliikkeet on ripoteltu yhden kylänraitin varrelle kilometrin matkalle.

Näissä kuvissa näkyykin kaupungin yleisilme parhaiten: matalahkoja rakennuksia siellä täällä ja niiden välissä tyhjiä parkkialueita.
http://i71.photobucket.com/albums/i145/ ... enttaa.jpg
http://i71.photobucket.com/albums/i145/ ... enttaa.jpg

Taulumäen tori (kuvassa nimellä "Kauppakadun pään aukio")
http://i71.photobucket.com/albums/i145/ ... elamaa.jpg
on valtava kenttä, jonka ympärillä ei ole juuri mitään ja jossa muutamat torikauppiaat ovat orvon näköisiä.

Tämä keltainen 50-luvun talo on muuten kansalaisopiston rakennus:
http://i71.photobucket.com/albums/i145/ ... dunpaa.jpg

Kuvista oli jätetty pois rumat laatikkomarketit ja myös tyhjät rakentamattomat tontit, joita löytyy jopa ihan liikekeskustasta. Esimerkiksi Kauppakadun viimeinen puutalo purettiin pois, tilalle ei ole tullut mitään. Päiviönsaarelta löytyy samanlainen esimerkki, puutalon purkamisen jälkeen tontti on ollut kohta 20 vuotta tyhjillään. Ja hiljattain purettiin pois kaupunkikuvaan kiinteästi kuuluneet vanhat linja-autohallit, tilalle tuli pikavauhdilla parkkikenttä (yllätys, yllätys) ja sen keskelle LIDL:in lato, jonka paikka olisi voinut olla jossain ihan muualla.

Vanhan keskustan, Päiviönsaaren, liike-elämä on vähitellen kuolemassa pois. Pieni Kauppatorikin
http://i71.photobucket.com/albums/i145/ ... patori.jpg
on lähinnä iltatorikäytössä kesäisin, torikauppa on siirtynyt Taulumäelle. Ahlströminkatu on kyllä lehmuksineen kaunis bulevardi, harmi vain että se on niin näivettynyt.
http://i71.photobucket.com/albums/i145/ ... nkatua.jpg

Ongelmana Varkaudessa kuten niin monessa muussakin maaseudun pikkukaupungissa ovat muuttotappio ja ikääntyminen, tyhjät vuokra-asunnot ja tyhjät näyteikkunat. Sieltä ei löydy sitä tekemisen ja kehittymisen meininkiä, johon kasvukeskuksissa on tottunut. Kello viiden jälkeen ei Kauppakadulla juuri kulje kissaakaan.

Matkailullisestihan kaupungilla olisi mahdollisuudet vaikka mihin. Lähes joka paikasta näkee järvimaisemaa, löytyy myös virtaavaa vettä (koski ihan keskustan kupeessa), kymmeniä siltoja ja historiallinen kanava-alue, joka on mielestäni kaupungin kauneimpia paikkoja. Parhaat ranta-alueet ovat teollisuuden käytössä, mutta vapaana olevia rantoja pitäisi ehostaa ja niiden käyttöä elävöittää. Itse ainakin kaipailisin veden äärelle torikauppaa ja matkustajasatamaa Savonlinnan tyyliin (nykyään Varkauden matkustajasatama on Taipaleessa kaukana keskustasta).

Varkaudesta on tullut ajettua läpi kymmeniä kertoja ja keskustassakin on tullut piipahdettua, mutta nämä kuvat toivat uuden näkökulman kaupunkiin. Ja minusta se oli paljon lämpimämpi, kuin oma mielikuvani paperitehtaalle haisevasta ankeasta kaupungista.

Kuvissa vallitseva tyhjyys (ei ihmisiä) on kyllä koko Suomen sunnuntaisin valtaava ilmiö. Siinä mielessä tällaisia kaupunkia esitteleviä kuvia ei saisi ottaa ollenkaan sunnuntaina.

Varkaudessa on tullut nyt koulun ajan asusteltua ja vaikken mitenkään ole erikoistunut kaupunkien arkkitehtuurin niin tavallisen pulliaisen silmään kaupunki näyttää ehkä turhan haalistuneelta ja värit ei jotenkin istu silmään.

Tehtaan vanhat osat ja niiden vieressä olevat puutalot ovat kyllä näyttäviä ja tykkään sen tehtaan suuren tiiliseinän "karuudesta" (hieno sana). Myös vesi torni miellyttää silmää jotenkin kun se erottuu muista rakennuksista. Näyttää muuten näköala-tasanne olevan kiinni 2008 kun kattoremontti käynnissä.

Ohessa todella huonolaatuinen kuva kuvattuna joutenlahdesta erään talon kuudennesta kerroksesta. Etu alalla näkyy alueen tyypillinen kerrostalo johon hiljattain tehtiin jotain pientä rempaa.



E: Toinen kuva jossa näkyy pari kerrostaloa ja korjauksen alla oleva vesitorni. Aivan vasemmassa laidassa on tyylikäs harjakattoinen kerrostalo. Miltähän luvulta kyseinen talo lie?



Klikkaamalla kuvia isommaksi!

Harvinaisen ankea tuo ylempi kuva. Mutta Uudessakaupungissa on aivan samanlaisia taloja järven rannalla 5 kappaletta, siis jos tuossakin on pinta vaaleasta tiilestä. Veikkaisin että olisi 70-80 lukujen vaihdetta, mutta varmaksi en osaa sanoa.

Dille92 kirjoitti: Ohessa todella huonolaatuinen kuva kuvattuna joutenlahdesta erään talon kuudennesta kerroksesta. Etu alalla näkyy alueen tyypillinen kerrostalo johon hiljattain tehtiin jotain pientä rempaa.

Allekirjoittanut on viettänyt noissa maisemissa varhaislapsuuttaan. Silloin maisema oli kaksin verroin ankeampi: talot rakennettiin 70-luvulla yksi toisensa jälkeen kuraiselle pellolle, joka on entistä järvenpohjaa, ei ollut edes yhtään puuta missään. Talomalli on kyllä suunnilleen maailman rumin, alueella taitaa olla about 13 samalla kaavalla tehtyä taloa. Osassa niistä on kaupungin vuokra-asuntoja, osassa omistusasuntoja. Eivät ole muuten tiiliverhoiltuja nuo talot vaan ihan betonielementtipintaisia. Niitä on viime vuosina peruskorjattu ja ilmettä yritetty kohentaa, mutta eipä tilanne pikkuehostuksella miksikään muutu: rumia ovat edelleen!

Mutta ei ympäristön rumuus menoa haitannut. Raksatyömaat ja paalutuskoneet olivat pikkunassikan mielestä jänniä, kuten myös ihan vieressä kulkeva junarata. Ja lapsia oli jokaisessa talossa valtavasti, joten leikkikavereita ei tarvinnut kaukaa hakea

Dille92 kirjoitti: E: Toinen kuva jossa näkyy pari kerrostaloa ja korjauksen alla oleva vesitorni. Aivan vasemmassa laidassa on tyylikäs harjakattoinen kerrostalo. Miltähän luvulta kyseinen talo lie?

Noita taloja taitaa olla kolme kappaletta, hiukan eri sävyisiksi rapattuja. Ne tunnetaan yksinkertaisesti Pistetalojen nimellä, taitavat olla kaupungin vuokrataloja. Rakennettu vuosina 1951-1953. Täytyy sanoa että nuo talot ovat hiukan paremmin kestäneet ajan hammasta kuin nuo yläkuvan 20 vuotta nuoremmat talot!

Joo kolme tuommosta taloa siinä tököttää. Kaksi on tuommosia vaaleita ja yksi on vaalean keltainen. Ovat vissiin ilmaantuneet vesitornin kanssa samoihin aikoihin tuohon.

Vuonna 1952 Varkauden asukasluku oli hiukan päälle 18 000. Vantaa oli samaa kokoluokkaa, n. 18 500 asukasta saman vuoden tilasoissa. 1960 Varkauden väkiluku oli jo vajaat 22 000. 1990-luvun lamaan ajautuessaan kaupungissa oli n. 25 500 asukasta, mutta useiden tehtaiden sulkeminen ja irtisanomiset niissä, jotka vielä pysyivät auki, aiheuttivat pitäjälle sellaisen suoneniskun, josta se ei ole enää entiselleen toipunut. Tuon jälkeen alimmillaan taisi väkiluku käydä alle 21 000:ssa, mutta naapurikunnan Kangaslammin fuusioituminen Varkauteen nosti väkilukua parilla tuhannella. Eli 1990-luvun puolivälistä(?) lähtien on hävinnyt melkein 4000 asukasta, ja suurelta osin nämä ovat olleet sitä työikäistä ja -kykyistä sakkia ja nuorisoa. Siitä tuo katujen autius, ei siellä hirveän tiuhaa ihmisparveilua ole muulloinkaan.

Vielä tuossa 1970- ja 1980-lukujen taitteessa Varkauden kauppakatu oli aika idyllisen näköinen, suurelta osin vanhojen puutalojen ja kivijalkaliikkeiden reunustama, mutta suurelta osin ne hävisivät jo 1980-luvun puoleen väliin mennessä. Joutenlahti on muistaakseni kuivattu ja rakennettu noihin aikoihin, siis tuossa 1970-luvun lopun ja 1980-luvun alkupuolen aikana. Päiviönsaaren kivitaloarkkitehtuuri on säilynyt melko hyvin, joskin tuo Hotel Oscarin uudisrakennusosa taisi syödä samalta paikalta muutaman vanhemman talon.

Tämän kummempaa kuvaa ei netistä löytynyt älkkiseltään.
http://www.varkaus.fi/matkailu/nae_koe/ ... lan_silta/