Taloforum.fi

Nykyinen kauppakeskuspakko pilaa alueen kuin alueen. Jossain vaiheessahan (Peltomäen viimeisimmän nousukauden aikaan) tohon oli suunnitteilla 1.5 kertaa (vai oliko se enemmänkin?) itäkeskuksen kokoinen kauppakeskus joka olisi tullut motarin päälle ja melkein koko matkalle Kivistön ja Petaksen asemien väliin tjsp. ja hankkeeseen hankittiin joku amerikkailainen firma toteuttajaksi. Taantuma, molemmin puolin Atlanttia, sitten hiljensi ne suunnitelmat ja Peltomäkikin pelattiin (tai pelasi itsensä) pois Vantaan kunnallispolitiikasta, joten nyt sinne on tulossa perus Prisma/Citymarket - vetoinen myyrmanni/jumbo/sello/iso omena/yms.

Lapinkylän asema on tosiaan vähitellen vaan putsattu pois suunnitelmista. Olin vuosia sitten asukastilaisuudessa, jossa mm. tiedusteltiin mitä Lapinkylän asemavaraukselle on tapahtunut ja miksei sitä enää suunnitelmissa näy. Silloin virkamihet edellisen kaupunginjohtajan johdolla hämmästelivät että miten nyt tälläinen käsitys on ihmisille tullut ja että kyllähän se asema sinne on varattu ja tullaan joskus toteuttamaan, mutta niin vaan on hiljaisemmaksi koko ajan mennyt. Liikenneviraston mukaan Lapinkylään on teknisesti varauduttu rakentamaan asema joskus tulevaisuudessa, mutta neljän varsinaisen asemavarauksen joukkoon se ei kuulu. Voihan se olla että Marja-Vantaa joskus paisuu itään niin että sinnekkin on järkevä rakentaa joku seisake, mutta parempi olisi oolut jos alun perin olisi lähdetty suunnittelemaan kahden aseman varaan tukeutuvaa kaupunkirakennetta.

weba kirjoitti: Sitten joku keksi että alueelle pitää saada ostoskeskus ja se haluttiin motarin varteen imemään ohiajavia asiakkaita.

No niinpä tietysti, kysymyshän oli aika tyhmä. Nähtävästi mitä enemmän kaavoissa edellytetään kivijalkaliikkeitä, sitä suuremmiksi ostarit kasvavat. Kaupunkisuunnittelun periaatteista puhutaan, ja sitten kaavoitetaan sitä mitä kaupan keskusliike tilaa.

Keskusliikkeiden kytköksistä kaavoitukseen sietäis tulla joku vaalirahaskandaalin tyyppinen julkisuusannos. Näen mielessäni Heidi Hautalan antamassa potkuja kaikille pitkin Suomen kuntia tyyliin Finnairin johtokunta.

Marja-Vantaan keskustan asemakaava tuo alueella 750 asuntoa
http://www.vantaa.fi/fi/kaavoitus_ja_ma ... 50_asuntoa

Linkkien takaa löytyy tarkempia kaavoja kortteleista.

hmikko kirjoitti:

weba kirjoitti: Sitten joku keksi että alueelle pitää saada ostoskeskus ja se haluttiin motarin varteen imemään ohiajavia asiakkaita.

No niinpä tietysti, kysymyshän oli aika tyhmä. Nähtävästi mitä enemmän kaavoissa edellytetään kivijalkaliikkeitä, sitä suuremmiksi ostarit kasvavat. Kaupunkisuunnittelun periaatteista puhutaan, ja sitten kaavoitetaan sitä mitä kaupan keskusliike tilaa.

Keskusliikkeiden kytköksistä kaavoitukseen sietäis tulla joku vaalirahaskandaalin tyyppinen julkisuusannos. Näen mielessäni Heidi Hautalan antamassa potkuja kaikille pitkin Suomen kuntia tyyliin Finnairin johtokunta.

Minä en sinänsä kategorisesti vastusta kauppakeskuksia, mutta hmikon kirjoituksessa on asiaa. Meillä on suurin pirtein Euroopan kallein ruoka sen takia, että kilpailu puuttuu kahden kaupallisen toimijan käytännössä jakaessa markkinat. Ja jotenkin nuo kaksi toimijaa saavat haluamansa tontit tai tilat ihan mistä vaan. Sekä S- että K-ryhmän kytkökset kunnallispolitiikkaan pitäisi kerta kaikkiaan perata auki ja tuoda julkisuuteen koko kansan ihmeteltäväksi.

Metsälähiö mikä metsälähiö. Olisi kai tuon 30 000 ihmistä voinut järkevämminkin asuttaa Vantaalle. Siinä mielessä toki ymmärrettävää, että Marja-Vantaa ja Kehärata ovat lähinnä tiettyjen intressipiirien kiinteistönkehityshankkeita, joissa mielekkään yhdyskunta- ja liikennesuunnittelun rooli on varsin merkityksetöntä.

Mitä keskusliikkeiden sijaintilogiikkaan tulee, niin onhan sekin varsin erikoista. Jokapaikkaan rakennetaan aina se hypermarketti, jonka sitten pitäisi imuroida rahat siltä 100 000 henkilön keräilyalueelta, samalla syöden asiakkaita siltä muutaman kilometrin päässä sijaitsevalta vastaanlaiselta omalta hypermarketilta. Tässäkin tapauksessa kauppa olisi voinut rakentaa ne fasiliteettinsa lähiön keskustaan sijoitetun aseman ympärille ja mitoittaa ne sille lähialueen 30 000 populaatiolle.

Kivistö on Kivistö – Marja-Vantaa -nimen käytöstä luovutaan

Marja-Vantaa -toimikunta päätti 10.12. osaltaan, että Marja-Vantaa -nimeä ei käytetä paikannimenä. Nimellä on aiemmin viitattu lähinnä tulevan Kehäradan Kivistön aseman ympärille rakentuvaan uuteen keskusta-alueeseen vaikka virallisesti Marja-Vantaa on vuonna 2008 voimaan tulleen osayleiskaavan nimi sekä aluetta suunnittelevan ja kehittävän projektin nimi.

http://www.vantaa.fi/fi/kaavoitus_ja_ma ... _luovutaan

Hyvä päätös, tuo Marja-Vantaa nimi olikin niin väkisin keksityn oloinen.

Modet voisi muuttaa ketjun nimeksi: Kivistö, Vantaa

Clepe kirjoitti:Taas näkee miten Vantaalla rakennetaan huomattavan paljon paremman näköisiä rakennuksia kuin pääkaupunkiseudulla keskimäärin. Esimerkiksi toi Helemaa & Heiskasen rakennus on upea! Vinokatto, parvekkeet ryhdikkäästi ryhminä, kivijalkaliiketilat...Ainoa kritiikin kohde on noi ikkunat, ne voisi olla kaikki samoissa kohdissa. Tosi kaunis rakennus joka tapauksessa!

Helamaa-Heiskanen yllätti. Yleensä tottunut, että suoltavat YIT-bulkkia, mutta nyt tuli oikein kivaa. Samoin noi muut havainnekuvat vastaavat kohtuullisen hyvin uudisrakennusideaaliani: uustraditionalistisia aiheita modernissa viitekehyksessä.

Clepe kirjoitti:Toi asemakaava nyt on mitä on. Tässä taas korostuu se ongelma kun asemakaavoitusvastuu on arkitehdilla; arkitehti näkee asemakaavan taideteoksena ja haluaa tehdä siitä mahdollisimman kauniin. Siksi sinne halutaan tunkea ympyrää ja hassun muotoisia katuja. Omasta kokemuksesta syyllistyn tähän ihan itse kun olen vastaavia tehtäviä koulussa tehnyt, (eli ei välttämättä ainoastaan arkitehtien ongelma). Asemakaava on kuitenkin vain suunnitelma siitä miten kaupunki rakennetaan, eli se mitä oikeasti suunnitellaan on se kaupunkitila missä ihmiset liikkuvat, eli kadut ja aukiot. Ei siellä välttämättä hahmoteta onko kortteli neliön vai ympyrän muotoinen. Eli sen asemakaavan näyttävyydellä ei ole mitään merkitystä, vaan sen pohjalta rakennetun kaupungin toimivuudella on.

En nyt väitä että toi on huono asemakaava, mutta jos noi ympyrät on tungettu tonne vain näyttävyyden vuoksi eikä niillä ole mitään toiminnallisuutta niin ei hyvä. Toi keskellä oleva iso puisto on myös aivan liian iso ja vie turhaan tilaa alueen keskeltä johon niitä asuinrakennuksia olis voinu rakentaa.

Näinhän se on, että ne näyttää hyviltä noin 100 m korkeudessa ja siitä ylös päin (sekä kartalla), ja maan pinnalla on hajanaista. Ympyräasemakaava ei sinänsä ole huono, vaan päin vastoin ideaali juurikin asemanseutujen ympärille – olettaen, että korttelipituutta lyhennetään alueen ulkoreunoilla poikkikaduilla.

Vantaan Kivistössä vuonna 2015 pidettäville asuntomessuille rakennetaan Suomen suurin puinen asuinkerrostalo.

Korkeimmalta kohdaltaan rakennus on 7-kerroksinen. Alin kerros on betoninen ja sen yläpuoliset kerrokset puurakenteisia. Asuntoja taloon tulee 181, joista alustavien suunnitelmien mukaan 78 on asumisoikeusasuntoja ja 103 vuokra-asuntoja. Alimpaan kerrokseen tulee pysäköintilaitos, johon mahtuu noin 80 autoa.

Korttelin, johon kerrostalo nousee, koko rakennusoikeus on 11 800 neliömetriä. Asuinpinta-alaa talossa on 10 100 neliötä.

Puukerrostaloja on rakennettu Suomessa aiemminkin, mutta niitä ei ole esitelty julkisesti. Asuntomessuilla esittelyn toivotaan synnyttävän kysyntää puukerrostaloille myös omistusasuntomarkkinoilla.

Puisen kerrostalon rakentaa rakennusliike Reponen Oy.

http://metro.fi/paakaupunkiseutu/uutise ... vantaalle/

Aika kivan näköinen, näyttää mukavan massiviselta ja tehokkaalta Tähän mennessä kaikki näkemäni puukerrostalot ovat olleet aika idyllisiä harjakattoisia värikkäitä pistetaloja, tässä kerrankin vähän erilainen. Odotan mielenkiinnolla asuntomessuja.

Ja on taas kiva lukea kommentteja tuolta Metron sivuilta kun itketään vuokra-asuntojen ja kerrostalon pelossa. Kivistöön on jo pari vuotta sitten rakennettu ihan kaupungin omia vuokra-asntoja ja vielä kerrostaloihin keskelle omakotialuetta: http://vav.as.wodemedia.fi/lippukuja_2



EDIT:
Rkennusliikkeen sivuilla toinenkin havainnekuva:
http://www.rklreponen.com/pages/posts/r ... lle119.php

Mikäs muuten koko alueen tilanne tällä hetkellä on, katuverkkoa käsittääkseni rakennettu aika hyvin jo? Harmillista, että Vt. 3:n parantaminen siirrettiin tuonnemmas. Mitä kuuluu alueen keskukselle ja sille upeelle massiiviselle ympyrätalolle, tarkempia aikatauluja?

Joo, katujen rakentaminen on nyt, junaradan lisäksi, se mitä alueella näkyy. Kunnolla se katujen rakentaminen on vasta alkamassa, viimeksi kun ajoin ohi oli vasta metsää kaadettu. Sitten alkaa kai vielä tänä vuonna tuon asuntomessualueen lähellä olevien kerrostalojen (kts. ensimmäinen viesti) pystytys ja ens vuonna asuntomessualueen. Itse keskustan rakentaminen vähän sen jälkeen. Tavoitteena taisi olla että kauppakeskuksen ensimmäinen vaihe on valmis 2017, enkä nyt ole varma missä vaiheessa sen kaava on menossa. Se kolosseumi kuulunee siihen kauppakeskuskokonaisuuteen. Tossa jotain ympäripyöreätä suunnitelmista ja aikataulusta: http://www.vantaa.fi/fi/kaavoitus_ja_ma ... unkikeskus

Se massiivinen pyöreä rakennus, jota suunnitelmissa on kolosseumiksi kutsuttu, on pysynyt mukana suunnitelmissa koko ajan.

Tässä tämä ensimmäinen sinne nouseva kerrostalo:
http://www.huoneistokeskus.fi/aspx/NewR ... =FRONTPAGE

Että inhoankaan tuota munatonta "vaiheittain" rakentamista. Kaikki voitaisiin tehdä kerralla infroineen kaikkineen. Onkohan Suomessa aina alkuperäisenä ideana, että suunnitelmat ajan ("vaiheiden") mukana surkastuvat... Näin näyttäisi käyvän kaikissa suurissa kohteissa Pääkaupunkiseudulla, kun infraa siirretään käsittämättömän kauas tulevaisuuteen ja alueiden keskusten aka tornialueiden toteutuminen riippuu infrasta...

RV kirjoitti:Että inhoankaan tuota munatonta "vaiheittain" rakentamista. Kaikki voitaisiin tehdä kerralla infroineen kaikkineen.

Tämä on aluerakentamisen ominaisuus, ts. kun suunnitellaan ja rakennetaan isoina köntteinä, niin tarvitaan isoja pääomia, joita ei sitten koskaan ole käytössä silleen, että koko uusi uljas alue valmistuisi kerralla. Suomessa (tai muuallakaan?) ei lähiöaikakaudella ole juuri varauduttu vähittäiseen kehittymiseen, jolloin lähiöt ovat olleet eri tavoin muotopuolina pitkiä aikoja. Vaihtoehto ois enemmän vanhojen kaupunkien kehittymistä muistuttava tapa, jossa tehdään pienemmissä erissä toistensa seinänaapureiksi sopivia taloja, joissa eri toiminnot (asuminen, kaupat, konttorit) on sallittu ja joita voi jälkikäteen korottaa tai vaihtaa suuremmiksi, mutta eipä tästä virrestä enempää tähän ketjuun.

YIT on tuomassa ennakkomarkkinointiin Asunto Oy Vantaan Puuhakiven.



Mielestäni ihan tyylikäs pytinki. Pitää vaan toivoa laadukasta toteutusta.

Purkki^ kirjoitti:Mielestäni ihan tyylikäs pytinki. Pitää vaan toivoa laadukasta toteutusta.

On todellakin erittäin tyylikäs. Ei ylimääräisiä kikkailuja, ikkunat linjassa, harjakatto kadulle päin, julkisivu tiiltä (?). Toivottavasti ei jää vain "taiteilijan näkemykseksi".