Taloforum.fi

Käsittääkseni kirjoitin asian todennäköisesti korjaantuvan tulevaisuudessa. Kaavoitus on kuitenkin harmillisesti edennyt Jätkäsaaressa niin hajanaisesti, ettei liiketoimintaa ole voitu vieläkään keskittää ja odotus jatkuu pitkään keskuskorttelin parissa. Jätkäsaari on niin iso alue, että se ei saisi mielestäni keskittyä vain yhden keskuskorttelin varaan, vaan se kaipaisi tarkkaan suunniteltua jalankulkuympäristöä laajoine liiketoimintoineen. En tiedä käsitystäsi "viriilistä", mutta aika vähän tekemistä Jätkäsaaressa on muualla asuvien näkökulmasta.

Hyviä huomioita.

Jätkäsaaren onnistumista puoltavat monet tekijät. Korkea ja verraten tiivis kantakaupunkimainen rakentaminen ja hotellit tuovat asiakasvirtaa kivijalkojen liiketiloihin. Kunhan rakennukset vaan joskus valmistuisivat.

Kesällä 2020 (ehkä) valmistuva Hyväntoivonpuiston pohjoisosa nivoo tällä hetkellä Länsisatamankadun pohjoispuolen korttelit yhteen ja vilkastuttanee Verkkokaupan viereisiä kortteleita.

Vanhan sanonnan mukaan ”keskeneräistä työtä ei sovi arvostella”. Jätkäsaaren ongelma on juuri nyt se, että keskeneräisestä uhkaa tulla uusi pysyvä. Hiekkakenttien keskelle kauas palveluista valmistuvat yksittäiset talorykelmät eivät ole kovin onnistunut kaupunkisuunnittelun suoritus.

Joo ei tietenkään täysiä pisteitä voi ihan antaa. -Liiketiloja olisin lisännyt jonkin verran, silläkin uhalla, että hipsterikauppojen/ravintoloiden sijaan ne olisivat alkuun toimineet taloyhtiöiden "kerhotiloina" tai parhaimmillaan jonain tilintarkastustoimistoina.

Bunkkerin tilanne aika valitettava.

Hesarissa juttu rakentamisen laadusta, kohde Jätkäsaari. Virsi sama kuin aina, eli kaikki on viimeistelty miten sattuu ja rakennuttajaa ei kiinnosta: Kun Harri Nieminen avasi uunin, kylpyhuoneesta katkesivat sähköt: Siinä ei ollut mitään järkeä, mutta se paljasti täysin hutiloidun viimeistelyn tuliterässä talossa Jätkäsaaressa

Jutun kuvituksena oleva näkymästä tulee mulle mieleen 70-luku, eikä kovin hyvällä tavalla.

Lakea uudella maaperällä
Olemme valtakunnallisesti toimiva pohjalaisomisteinen yritys, ja haluamme olla vahvasti mukana vaikuttamassa suomalaisten asumisen laatuun ja turvallisuuteen. Tarjoamme erottuvia kohteita, joissa vaikuttava arkkitehtuuri, kustannustehokkuus, asumismukavuus ja toimivuus yhdistyvät. Pääkaupunkiseutu on meille kasvava markkina-alue.
Jätkäsaaren Lakeanpuisto on harppauksemme pääkaupunkiseudulle ja vastauksemme Etelä-Suomen alati kasvaviin ja monipuolisiin asuntotarpeisiin. Kehittyvään kaupunginosaan rakennettava kohde tarjoaa sekä omanlaisiansa haasteita että mahdollisuuksia... Jätkäsaari tarjoaa urbaania vetovoimaa, satama-alueen sykettä, kantakaupunkimaista asumista ja Etelä-Euroopan kujien tunnelmaa.

Sitaatit ovat Hesarin kirjoituksen kohteena olevan As. Oy Lakeanpuiston myyntiesitteestä. Lakea Oy (ent. Pohjanmaan Haka Oy) on pienehkö pohjalainen rakennuttajafirma, liikevaihto 2017 25,5 miljoonaa, ja Jätkäsaaren Lakeanpuisto sen ensimmäinen kohde Helsingissä. Oliskohan Helsingin rakentamismaailman arki, esim. 'kolmannen ja neljännen kotimaisen' (eivät englanti) runsas osuus urakoitsijoiden ja työmiesten suunnalla, ollut seinäjokelaisille liian kova pala purtavaksi kiireessä. Oli miten oli, tässä heille tarjottiin erinomaista tilaisuutta läpimurtoon isoille markkinoille, mutta sen möhlivät. Pääurakoitsijana rakennushankkeessa oli Uudenmaan Mestari-Rakentajat.

No, ilkeilyt sikseen. Talot, erityisesti nuo mustat siivet, erottuvat minusta edukseen Jätkäsaaressa. Asunnot ovat reilun kokoisia, pienimmmätkin yli 30 neliötä, ja suunnittelu muutenkin laadukasta. Hesarin kuvassa näkyvä 70-lukulainen möhkäle on Saton 14-kerroksinen 'kansainvälisen suunnittelukilpailun' tuotos eikä siis Lakean työtä.

Lakean seuraava kohde Jätkäsaaressa näyttäisi olevan Melkinlaiturin alueelle tuleva Hitas- tai asumisoikeustalo, jonka rakentamisen pitäisi käynnistyä 6/2021.

Edit. Korjattu Jätkäsaaren alueen nimi Melkinlaituriksi.

hmikko kirjoitti: ↑13.05.20 04:21 Hesarissa juttu rakentamisen laadusta, kohde Jätkäsaari. Virsi sama kuin aina, eli kaikki on viimeistelty miten sattuu ja rakennuttajaa ei kiinnosta: Kun Harri Nieminen avasi uunin, kylpyhuoneesta katkesivat sähköt: Siinä ei ollut mitään järkeä, mutta se paljasti täysin hutiloidun viimeistelyn tuliterässä talossa Jätkäsaaressa

Juttu siirtyi näköjään muurin taa mutta on nähtävissä HS Helsinki -kaupunkilehden näköisversiossa. Linkki vie suoraan aukeamalle.

Paljon Jätkäsaaressa tapahtuu tänä vuonna. Omalla silmällä näyttää että noin 40-50% alueesta on valmista. Länsisatamankadun eteläpuoli on vielä aivan kesken.

Lidl ja sen parkkitalo on valmis ja Royal centerin parkkihallia on alettu rakentaa. Toinen urheilukenttä on myös työn alla ja sen alta poistuu sataman parkkikenttä. Art hotelli ja Hotel Helstenn ovat rakenteilla.

https://www.uuttahelsinkia.fi/fi/uutise ... seka-kaksi

Atlantinsilta näyttää valmistuvan toukokuussa 2021, tasan vuoden päästä.
Tulee lopulta yhdistämään jätkäsaaren sen aidoksi tieverkoksi. Tulee helpotusta länsiterminaalin liikenteeseen ja sporat pääsevät suunnitelluille reiteilleen

Jutun perusteella Lakean Hitas saattoi kompastua työn heikkoon viimeistelyyn - erityisesti sähkötöiden osalta. Vaikka arkkitehtuuri on vähän erikoinen, en pitäisi kohdetta kattoikkunoita lukuun ottamatta mitenkään erityisen haastavana rakentaa. Merkittävästi vaikeampiakin asuntokohteita on Stadissa rakennettu viime vuosina kunnolla

Ymmärtääkseni ko. kohde myöhästyi jonkin verran suunnitellusta aikataulusta. Liekö syynä nousukauden lopun rakennusbuumi, valmiiden alihankkijaverkostojen puute ja se, että isot, aikataulukriittiset työmaat (Tripla) veivät liikaa hyviä tekijöitä. Hämmentävintä on se, miksei rakennusliike ole jutun perusteella reagoinut asunnon puutteisiin, vaan odottelee vuosikorjauksia.

Ysin sporan pitäisi kulkea Atlantinsillalla jo ensi vuoden alusta; Madeiranaukion kiveystyöt jäävät vuoden 2021 kevääseen. Seuraavaksi tehdään kasin lenkki Bunkkerin eteen. Vuonna 2023 seiskan spora alkaa kiertää valmistuvaa Jätkäsaaren Asuntoreformi-kohdetta Atlantinkadun ja Kanariankadun kulmassa. Tämän jälkeen saaren joukkoliikenne on lopullisessa asussaan.

Kyllähän se on yksi iso vitsi jos rakennuttaja syyttää sähköasennusten totaalisesta sössimisestä arkkitehtia. Kyllä rakennusvirheet lähes poikkeuksetta tehdään erikoisemmankin muotoisessa rakennuksessa ihan perusmallisten rakennusosien toteuttamisessa. Vaikkapa se Jätkäsaaren pitsitalo jossa tuli vesi sisään; siinäkin lähdettiin syyttämään arkkitehtia joka halusi tehdä erikoisen talon, vaikka vika oli ihan vakiomallisissa betonielementeissä joita tämä maa on täynnä, ei arkkitehtonisissa elementeissä.

Kylpyhuoneen vesieristys ja laatoitus ovat täysin vakiokamaa ihan kaikissa kerrostaloissa, mutta siitä huolimatta niitäkin tehdään päin persettä ihan järjestäen. Ja julkisuudessa vika tästä aiheutuvaan vesivahinkoon löytyy tietenkin siitä, että arkkitehti on suunnitellut (=rakennuttaja on vaatinut, koska halvin) taloon tasakaton...

Iso kasa kuvia Flickerissä (yhteensä 40kpl) ja samalla tietysti täysikokoisena.

DSC08982 by TurkuCubed, on Flickr
DSC09035 by TurkuCubed, on Flickr
DSC08985 by TurkuCubed, on Flickr
DSC08992 by TurkuCubed, on Flickr
DSC08997 by TurkuCubed, on Flickr
DSC09012 by TurkuCubed, on Flickr
DSC09016 by TurkuCubed, on Flickr
DSC09019 by TurkuCubed, on Flickr
DSC09030 by TurkuCubed, on Flickr
DSC09049 by TurkuCubed, on Flickr
DSC09056 by TurkuCubed, on Flickr

Parkkitalon ylimmästä kerroksesta

DSC09072 by TurkuCubed, on Flickr
DSC09073 by TurkuCubed, on Flickr

Hienoja kuvia! Nämä uudemmat talot ovat jo kohtalaisen tyylikkäitä ja muotokielessä on paljon mielenkiintoisia yksityiskohtia.

Kolmikulmainen pikkutorni AOA:n suunnittelemaksi (muistaakseni) kylläkin melkoinen pökäle. Sattuu sitä paremmillekin ilmeisesti.

Kävin kuukausi sitten myös kuvailemassa samoilla seuduilla, mutta en koskaan jaksanut latailla tänne mitään laiskuuttani. Pari huomiota matkalta tuli erityisesti mukaan.

Ensinnäkin rakennusten muotokieli on muuttunut monipuolisemmaksi aikaisemmasta, mikä peittää onnistuneesti alleen yksittäiset kömmähdykset, kuten hmikkon huomioiman rakennuksen. Erityisen ilahtunut olin kauniista väylistä avarille sisäpihoille, joita teki mieli varta vasten tarkastella eri kulmista. Mukana on jo varsin korkeita rakennuksia (oho) muistuttamassa, että olemme sentään maan pääkaupungissa ja silti tilaa on saatu kodikkaille pihayhteisöille. Vielä rakentaminen on niin kesken, ettei mitään ihmisvirtoja juuri tule vastaan, mutta monet kadut ja aukiot voi jo kuvitella vilkkaiksi kohtaamispaikoiksi. Jätkäsaaren koulun ympärillä sykkii nykyään kenties alueen merkittävin keskus, jossa nuoret treenaavat ahkerasti futista, korista, skeittailua ja montaa muuta lajia. Bunkkerin uimahallin valmistuttua alue lienee aika ylivertainen urheilukeskittymänä muuhun kantakaupunkiin verrattuna.

Vaikka päällisin puolin rakentaminen miellyttää, löytyy kyllä paljon kriittistäkin sanottavaa. Rakentamisen hitautta on perattu ketjussa reilusti, mutta Jätkäsaaressa on myös muita aika perustavanlaatuisia haasteita. Ihmettelen suunnittelun autokeskeisyyttä ällistyttävine Lidl-parkkitaloineen ja luolaparkkeineen. Eikö niemen pitänyt nimenomaan olla valmiiksi ruuhkautunut terminaalin rekka-armadoista? Lisäksi harmittelen jatkuvasti pääväylien ankeutta ja vastaavasti pikkukujien ja -aukioiden hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Aiotaanko koko Jätkäsaarelle tosiaan rakentaa ainoastaan yksi ainoa kunnon keskustori joskus vuosien päästä? Valtavalle niemelle mahtuisi lukuisia tornien ympäröimiä kauppatoreja, mutta nyt on tyydytty vain muutamiin piazzoihin siellä sun täällä. Ja pahoin pelkään tulevan keskuksen tarkoituksen olevan nimenomaan täyttää pakonomaisesti alueen kaikki tarpeet Redin ym. tyyliin...

Pyöröovi kirjoitti: ↑15.07.20 17:59Erityisen ilahtunut olin kauniista väylistä avarille sisäpihoille, joita teki mieli varta vasten tarkastella eri kulmista.

Tässä muuten yksi noista sisäpihoista

DSC08993 by TurkuCubed, on Flickr