Taloforum.fi

hmikko kirjoitti:Lähinnä on kai esitetty putkea Loviisasta. Fortumin mielestä se olisi kannattava, muiden mielestä ei niinkään. Ongelmana on vissiin ainakin osaksi se, että nykyisessä kaukolämpöverkossa olisi jonkun verran vaikeaa ottaa vastaan ydinvoimalallinen lämpöä yhdestä putkesta (noin karkeasti yleistäen).

Niin, aivan, muistankin tämän ehdotuksen.

Miksiköhän sieltä pitäisi ydinvoimalallinen sitä lämpöä tuoda. Otetaan vain sen verran kuin tarvitaan ja laitetaan loput mereen. Mutta toki putkien pitäisi olla melkoisia ja vaatisi Helsingin päässä jonkinlaisen vastaanottojärjestelmän, josta lämpö sitten jaettaisiin käyttäjille. Ehkä helpointa olisi jakaa se putki kahteen, vetää toinen pää Hanasaareen, toinen pää Salmisaareen ja käyttää jo olemassa olevaa putkiverkostoa jakeluun.

Sitä en kyllä oikein ymmärrä, miksi tätä ydinkaukolämpöä ei huomioitu jo ydinvoimalaa suunniteltaessa. Tuntuu vähän hölmöltä, että siellä on nyt dumpattu yli kolme vuosikymmentä 2 GW lämpöä mereen samaan aikaan, kun Helsingissä on poltettu hiiltä 700 MW:n lämmityksen tuottamiseksi.

Clepe kirjoitti:Toisaalta voi olla myös parempi että noita pienempiä yksiköitä rakennetaan vähän kerrallaan, jolloin ei tarvitse ottaa niin paljon lainaa kerralla. Ehkä molempien voimalaitosten korvaamiseen ei ole rahaa juuri nyt, joten Salmisaaren annetaan toimia käyttöikänsä loppuun (sinnehhän investoitiin kalliilla maanalaiset hiilensäilytystilatkin). Salmisaari A taitaa myös olla jollain tasolla suojeltu, mikä tietenkin rajoittaa alueen jatkokehtittämistä. Voi myös olla järkevää sijoittaa noita lämpövoimalaitoksia vähän sinne tänne ihan jo senkin takia että noi putket tuppaa poksahdella aina välillä. Jos ne poksahtaa Vuosaaressa ja kaikki voimalat on siellä, tulee aika äkkiä kylmät oltavat.

Voi tosiaan olla järkevää rakentaa pieniä kerrallaan, mutta äkkiseltään voisi ainakin kuvitella, että tekemällä kerralla hieman isompi laitos, voisi säästä pitkässä juoksussa. Mutta tämä voi tietysti olla virheellinen kuvitelma. Salmisaarella taitaa olla käyttöikää vielä 2030-luvun lopulle asti, joten pitkään menee jos sinne asti joudutaan odottelemaan. On toki ymmärrettävää, että voimalaitoksen käytön lopettaminen näin paljon ennen käyttöiän päättymistä olisi sekin omalla tavallaan typerää.

Mahtuu siihen Salmisaaren B-voimalankin paikalle onneksi jonkin verran rakennuksia. Lisäksi A-voimala saataisiin johonkin hyödyllisempään käyttöön.

Lämpökeskuksia on jo nyt vähän siellä täällä, mikä onkin järkevää mainitsemastasi syystä; Alppilassa, Hanasaaressa, Jakomäessä, Lassilassa, Munkkisaaressa, Myllypurossa, Patolassa, Ruskeasuolla, Salmisaaressa ja Vuosaaressa.

Klazu kirjoitti:Päinvastoin. Olen itse jo vuosia esittänyt moneen otteeseen huoleni pääkaupunkiseudun visioiden realismin suhteen (Keilaniemi, Finnoo, Kalasatama). Pointtini on ollut juuri heikon taloustilanteen sekä maksukykyisen asiakaskunnan puuttuminen siinä määrin, missä määrin ja minkä kokoisia projekteja pääkaupunkiseudulla on ehdotettu. Todella monet foorumilaiset ovat kuitenkin sanoneet huolieni olevan täysin turhia, sillä pääkaupunkiseudulla piisaa kysyntää aina ja Suomen talous porskuttaa. Kuitenkin tässä nyt Suomen päälehti ja Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston projektipäällikkö antavat sangen voimakkaasti tukea aiemmin sanomalleni, minkä on pakko olla uutta tietoa monelle foorumilaiselle.

Erittäin kiintoisia kommentteja ovat myös asiantuntijan kommentit siitä, miten epäkäytännöllisiä kohteita tornitalot oikeasti ovat - jopa hotellina. Ja asumiskäyttöön ne ovat huomattavasti kalliimpia rakentaa, kuin normaalit kerrostalot. Rakennusliikkeet eivät edes näytä kunnolla tietävän, mitä korkeiden tornitalojen rakentaminen todella maksaa ja pelaavat kyllä todella varman päälle, jos projektin käynnistyminen edellyttää 70-80% varaus-/myyntiastetta. Se puolestaan vaatii jo valtavaa kysyntää, mitä tässä taloustilanteessa (Suomi taantumassa) ei ole.

On ikävää, että Hesarin jutun sävy on niin negatiivinen, mutta tämä näyttää olevan tämän hetken realismi taantuma-Suomessa. Kun taloustilanteessa ei näy kuin heikkenemisen merkkejä, on vaikea uskoa näiden projektien toteutumiskykyyn ennen seuraavaa boomia, joskus 15-20 vuoden päästä.

Miten toivoisit Helsinkiä rakennettavan? Olet käsittääkseni teilannut vaatimattomammat rakennukset (matalat, tusina-arkkitehtuuri) bulkkina ja kunnianhimoisemmat (korkemammat, laadukkaampi arkkitehtuuri) epärealistisena. Olen saanut sen kuvan, että mikään ei kelpaa, niin voisitko korjata tätä käsitystä kertomalla mikä kelpaa?

Eli miten Helsinkiä pitäisi rakentaa noin alan ammattilaisen ja viisaan tietäjän silmin?

Visioiden realistusuuden osoittaa aika. Mielestäni Helsingissä on vastaavan koko- ja vaurausluokan (pääkaupunkiseutu on vauras alue millä tahansa kv. mittarilla, vaikka Suomen taloudessa on kiistatta ongelmia) kaupunkeihin nähden varsin maltilliset suunnitelmat. Muutama hassu tornitaloalue, joissa on muutama kappale maltillisen korkuisia torneja (hieman tavallista korkeampi kerrostalo), ei herätä minussa mitään huolta. Nimenomaan olen sitä mieltä, että kaupunkien kasvua pitää ohjata sekä asuin- että työpaikkarakentamisen kohdalla joukkoliikenteen solmukohtiin, kuten Kalasatamassa, Pasilassa ja Keilaniemessä tehdään. Ja kaavoitus on varautumista myös tulevaisuuteen, ei pekästään tämän päivän kysyntään. Sen takiahan näillä projekteilla onkin niin pitkä toteuttamisjänne. Niin osaamaton ei saa olla, että katoisi vain tämän hetken taloudelliseen tilanteeseen. Tosin uusien alueiden pitkät toteuttamisajatkin sinua tuntuu aina huolestuttavan ja huvittavan.

Sinällään tuo uutinen, että tornitalohankkeista kolmannes on tyssännut, kuvaa sitä, että epärealistiset suunnitelmat eivät Suomessa yleensä toteudu. Mikä siinä suunnittelussa on niin vaarallista? Siinähän sen sitten näkee, ottaako hanke markkinoillla tuulta alleen. Jostainhan se taso on haettava, mikä on realistista ja mikä ei. Kannatatko enemmän kommunismille tyypillistä suunntelmallisuutta tällä talouden sektorilla? Sitten minäkin olisin huolissani, jos tällä ruettaisiin puskemaan epärealistisia suunnitelmia pakolla eteen päin. Kävisi vielä niin hassusti kuin Berliinin uuden lentoaseman kanssa, jossa on hukattu miljardeja euroja sekä valtavasti aikaa Espanjan ja muiden välimeren maiden tyyliin. Sinällään kaikki kunnia Saksalle siitä miten talouttaan hoitavat, joka sekin perustuu pitkälti jo muutenkin vähäosaisten työehtojen heikentämiseen.

Kaiken kaikkiaan en saa sun huolesta tai sen taustalla olevasta ajatuksesta kiinni. Ainoa järkevä tapa ymmärtää sun ajatuksen juoksua on valitettavasti pistää se tunnepohjaisuuden, ei järkipohjaisuuden, piikkiin (negatiiviset antipatia).

Ja toivoisin oikeasti, että vastaisit esitettyihin kysymyksiin ja ottaisit kantaa, kun nyt vaivauduin kirjoittamaan suht asiallisen ja keskustuun pyrkivän viestin.

Ja nyt pitää tosiaan muistaa, että se uutinen korkean rakentamisen tyssäämisestä Helsingissä koski enemmän asenteita (=politiikka) kuin taloutta. Kyllä se norjalainen hotellisijoittaja olisi torninsa rakentanut jos olisi saanut luvan, ja Westendin tornitkin kaatuivat naapureihin ei rakennuttajiin.

Kalasatamassa on oikeastikin taloudellisia ongelmia, mutta se taas johtuu naurettavan megalomaanisesta, yhden rakennuttajan niskaan kaadetusta hyperkompleksista, jollainen nyt vain ei ole missään päin maailmaa järkevä tapa tehdä asioita. Ja jälleen poliittisen päätöksenteon ja valitusprosessin hitaudesta, josta tuli aika isot pääomakustannukset työmaan seisoessa.

Asuntojen hintataso on pääkaupunkiseudulla sellainen, ettei yksikään rakennuttaja asunnoilla tappiota tee.

Pasila, Keilaniemi, Aviopolis ja varsinkin Kalasatama toteutunevat. Jätkäsaari kannattavana ei mennyt läpi poliittisista idioottimaisista syistä. Sen sijaan en tiedä Finnoon tapaisista alueista... Ja voisko jengi jo lakkaa kutsumasta 12-kerroksisia kerrostaloja "torneiksi"? Esim. Espanjassa 12-18 on standardikorkeus asuintaloille.

RV kirjoitti:Pasila, Keilaniemi, Aviopolis ja varsinkin Kalasatama toteutunevat. Jätkäsaari kannattavana ei mennyt läpi poliittisista idioottimaisista syistä. Sen sijaan en tiedä Finnoon tapaisista alueista... Ja voisko jengi jo lakkaa kutsumasta 12-kerroksisia kerrostaloja "torneiksi"? Esim. Espanjassa 12-18 on standardikorkeus asuintaloille.

Muutenkin ihmetyttää uudet todella matalat talot pääkaupunkiseudulla. Kysyntää riittää ja asunnoista on pulaa...
Jätkäsaaren tornihotellin kariutuminen ottaa edelleen lähes päivittäin päähän.

TANDE kirjoitti:

RV kirjoitti:Pasila, Keilaniemi, Aviopolis ja varsinkin Kalasatama toteutunevat. Jätkäsaari kannattavana ei mennyt läpi poliittisista idioottimaisista syistä. Sen sijaan en tiedä Finnoon tapaisista alueista... Ja voisko jengi jo lakkaa kutsumasta 12-kerroksisia kerrostaloja "torneiksi"? Esim. Espanjassa 12-18 on standardikorkeus asuintaloille.

Muutenkin ihmetyttää uudet todella matalat talot pääkaupunkiseudulla. Kysyntää riittää ja asunnoista on pulaa...
Jätkäsaaren tornihotellin kariutuminen ottaa edelleen lähes päivittäin päähän.

Sama, olin niin kauan kaivannut juuri sille alueelle todella korkeaa yksittäistä rakennusta... 16-kerroksinen lähinnä rikkoo alueen. Herttoniemenranta on hyvä esimerkki: Mahdollinen ja siinä tapauksessa hyvin tyylikäs Helsingin Lutakko, johon kaavoitetaan 4-5-kerroksista... Ja on turha valittaa "Kulosaaren ökyrikkaista", tunnen heitä eikä niitä tornitalot talousihmisinä haittaa.

cobaink kirjoitti:Pohjola-talon kilpailutyöt Laiturilla.
http://laituri.hel.fi/fi/node/740/image_gallery
Mm. 28-kerroksista asuintaloa ehdotetaan.

JKMM voitti... Seitsemän kääpiötä.


JKMM Oy







http://www.rakennuslehti.fi/2014/05/jkm ... kilpailun/

Noh, sopii ainakin ympäristöönsä tylsänä ja rumana.

Tuo on sellaista arkkitehtuuria josta on tässä vaiheessa tosi vaikea sanoa tuleeko siitä tylsää ja rumaa vai lopulta helvetin hienoa. Riippuu ihan siitä, miten julkisivut detaljoidaan, eli pystytäänkö havainnekuvien minimalismi säilyttämään toteutukseen asti.

Mun mielestä näyttää hyvältä ja etenkin olen iloinen siitä, että Pohjola-taloa ei pureta. 28-kerroksisen puuttuminen kuitenkin harmittaa - no eikös korkein noista kumminkin ole jotain 20, mutta silti...

Jälleen kerran toivoisin, että kun täällä esitellään projekteja, kerrottaisiin myös aikatauluista.

Kyllä tuohon mielestäni olisi korkeat rakennukset sopineet.

Kääpiöt on järjestyksessään 10,14,19,15,11,8 ja 8 kerroksisia..Mun mielestä ihan oikea voitti.

RV kirjoitti:Jälleen kerran toivoisin, että kun täällä esitellään projekteja, kerrotaaisiin myös aikatauluista.

Et sitten jaksanut lukea tota artikkelia?

Asemakaavamuutosprosessi on tarkoitus saattaa loppuun vuoden 2015 aikana.

Vaikee puhua aikataulusta, kun ei ole kuin arvio siitä milloin kaava valmistuu...

cobaink kirjoitti:Kääpiöt on järjestyksessään 10,14,19,15,11,8 ja 8 kerroksisia..Mun mielestä ihan oikea voitti.

Se 28 kulmassa olisi kyllä ollut ehdottoman komea. Mutta arkkitehtuurista diggailen. Ei sellaista perusarkkitehtuuria tyyliin joku Leinelä tjs.

Korkeampi ehdotuskaan ei oikein sytyttänyt, mutta tämä valittu on kyllä ankea. Valittu muotokieli on puhdas laatikko ja tasaisempia kattoja saa hakea. Vaikka tässä syntyykin Suomessa poikkeuksellisen korkea "klusteri" (mikä on hyvä asia), niin nyt kyllä pilataan kokonaisuus monotonisuudella.