Taloforum.fi

Niemenrannasta yleisötilaisuus keskiviikkona

Tampereen Lielahdessa olevan Niemenrannan uuden asuinalueen asemakaavoitus etenee. Toisen vaiheen eli Kartanonrannan kaksi luonnosvaihtoehtoa, valmistelumateriaalia ja tarkistettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat nähtävillä 18. toukokuuta saakka.

Nyt asemakaavaa laaditaan Kartanonrannan alueelle, joka on laajin kolmessa vaiheessa asemakaavoitettavista alueista.

Ensimmäisen vaiheen alue on jo rakenteilla.

Asemakaavoituksen tavoitteena on luoda edellytykset rakentaa pientaloja, asuinkerrostaloja ja katutason liiketiloja sekä toinen vaihe joukkoliikennepainotteista kokoojakatua. Yleissuunnitelman mukaan asemakaava-alue suunnitellaan runsaalle tuhannelle asukkaalle.

Alueella on useita kulttuurihistoriallisesti arvokkaita ja suojeltuja rakennuksia.

Lisäksi alueella on käynnissä eteläpuoleisen puistoalueen, Sellupuiston, yleissuunnittelu. Alueen suunnittelussa painottuvat kaksi erityyppistä ympäristökokonaisuutta.

Niemen kartanon sisältävän alueen suunnittelussa painottuu pientalopainotteisen asuinalueen toteuttaminen ja itäosan suunnittelussa painottuu toiminnallisen keskuksen mahdollistaminen.

Yleisötilaisuus Lielahden Niemenrannan asuntoalueen 2. vaiheen kaavoituksesta pidetään keskiviikkona 9. toukokuuta kello 18 - 20 Lielahden koulun auditoriossa.

http://www.aamulehti.fi/Pirkanmaa/11947 ... kkona.html

Tampere myy Ikanolle tontin Lahdesjärveltä

Tampereen kaupunki myy Ikea-konserniin kuuluvalle yhtiölle nykyiseen huonekalu- ja sisustustavarataloon rajoittuvan 9,6 hehtaarin tontin Lahdesjärveltä. Sille rakennetaan Ikano-kauppakeskus.

Kauppahinta on 4,6 miljoonaa euroa, minkä lisäksi yhtiö maksaa kaupungille runsaat 200 000 euroa korvausta tontin perusparannustöistä maksetusta verosta.

Lisäksi yhtiö maksaa kaupungille lisäkauppahintaa 134,14 euroa kerrosneliötä kohti sen jälkeen, kun asemakaavan muutos on saanut lainvoiman.

Voimassaolevassa asemakaavassa tontilla on rakennusoikeutta 34 400 kerrosneliötä.

Yhdyskuntalautakunta hyväksyi keskiviikkona asetettavaksi nähtäville Ikean ja Ikanon alueiden asemakaavaehdotuksen.

Ikanon tarkoituksena on toteuttaa erikoiskaupan liiketiloja kahteen kerrokseen Ikean rakennukseen kiinni.

http://www.aamulehti.fi/Pirkanmaa/11947 ... velta.html

Ratinankaari näytti tänään tältä, kun kävelin ohi..









Ja sit pari ylivalottunutta Koskikeskuksen otosta..

Suunnitelma: Bussiterminaali siirretään Keskustorilta Koskipuistoon

Tampereen Hämeenkadun uudet suunnitelmat alkavat saada muotoaan. Liikenneverkkosuunnittelussa ehdotetaan muun muassa, että Hämeenkatu siirtyy kokonaan pelkästään joukkoliikenteen käyttöön. Suunnitelmassa ehdotetaan myös muun muassa, että bussiterminaali katoksineen siirretään Keskustorilta Koskipuistoon.

Tampereen keskustan liikenneverkkosuunnitteluun liittyen valmistunut yleissuunnitelmaluonnos esiteltiin keskiviikkona. Sen pohjalta Hämeenkatu voidaan muuttaa vaiheittain joukkoliikennekaduksi.

Muutos tehtäisiin alkaen Hämeenkadun itäpäästä lähivuosina. Koko Hämeenkadulle on suunnitelmissa pyörätiet molemmin puolin. Kadun länsipää muutettaisiin lähivuosikymmeninä joukkoliikennekaduksi rinnan koko joukkoliikennejärjestelmän kehittämisen kanssa.

Tampereen kaupunginhallituksen suunnittelujaosto käsittelee Hämeenkadun kehittämisvaihtoehtoja ja vaiheistusta kokouksessaan maanantaina.
Keskustori muuhun käyttöön

Toteutuksen ensimmäisessä vaiheessa 2014–2020 Hämeenkadun itäpää toimii joukkoliikennekatuna. Yleissuunnitelmaluonnoksissa Hämeenkadun itäpää on muutettu joukkoliikennekaduksi Hatanpään valtatien ja Rautatienkadun välillä. Hämeenkadun länsiosa toimii ajoneuvoliikenteen osalta nykyisellään.

Hatanpään valtatien ja Hämeenkadun liittymä rakennetaan jo lähivuosina siten, että busseilla voidaan kääntyä Hatanpään valtatieltä Hämeenkadulle ja päinvastoin. Näin saadaan muodostettua itä-eteläsuuntaisia heilurilinjoja ja vähennettyä Hämeenkadulla päällekkäistä joukkoliikennetarjontaa.

Koskipuiston Suomen pankin aukion ympärille muodostuu keskeinen vaihtoterminaali busseille ja sen läheisyydessä olevia pysäkkejä kehitetään joukkoliikenteen vaihtopaikkana. Järjestely mahdollistaa sen, että Keskustorin bussiterminaalista voidaan luopua ja ottaa vapautuva torialue muuhun käyttöön. Suunnitelma edellyttää joukkoliikenteen yksityiskohtaista linjastosuunnittelua.

Keskustorin bussiterminaali uudistettiin vain noin kymmenen vuotta sitten. Sen siniset katokset aiheuttivat paljon keskustelua.

Koko Hämeenkadun pituudelta rakennetaan jo ensimmäisessä vaiheessa yksisuuntaiset pyörätiet molemmin puolin Hämeenkatua. Hämeenkadun itäosalla liikennevalot korvataan levein keskisaarekkein. Itsenäisyydenkadun, Hämeenkadun ja Rautatienkadun liittymä järjestellään uudelleen.

http://www.aamulehti.fi/Pirkanmaa/11947 ... stoon.html

Tuossa vielä Tampereen kaupungin oma tiedote. http://www.tampere.fi/tampereinfo/viest ... jJEyK.html

On mielenkiintoista nähdä miten joukkoliikenneterminaali sovitetaan Suomen Pankin aukiolle.

henkka kirjoitti:Tuossa vielä Tampereen kaupungin oma tiedote. http://www.tampere.fi/tampereinfo/viest ... jJEyK.html

On mielenkiintoista nähdä miten joukkoliikenneterminaali sovitetaan Suomen Pankin aukiolle.

Ei mitenkään!

Tampereen keskustan liikenneverkkosuunnittelu: Hämeenkatu muutetaan vaiheittain joukkoliikennekaduksi

09.05.2012

Tampereen kaupunginhallituksen suunnittelujaosto käsittelee Hämeenkadun kehittämisvaihtoehtoja ja vaiheistusta kokouksessaan maanantaina 14. toukokuuta 2012.

Toteutuksen ensimmäisessä vaiheessa (tarkastelujakso noin v. 2014–2020) Hämeenkadun itäpää toimii joukkoliikennekatuna. Yleissuunnitelmaluonnoksissa Hämeenkadun itäpää on muutettu joukkoliikennekaduksi Hatanpään valtatien ja Rautatienkadun välillä. Hämeenkadun länsiosa toimii ajoneuvoliikenteen osalta nykyisellään.

Hatanpään valtatien ja Hämeenkadun liittymä rakennetaan jo lähivuosina siten, että busseilla voidaan kääntyä Hatanpään valtatieltä Hämeenkadulle ja päinvastoin. Näin saadaan muodostettua itä–etelä-suuntaisia heilurilinjoja ja vähennettyä Hämeenkadulla päällekkäistä joukkoliikennetarjontaa.

Koskipuistoon, Suomen Pankin aukion ympärille muodostuu keskeinen vaihtoterminaali ja sen läheisyydessä olevia pysäkkejä kehitetään joukkoliikenteen vaihtopaikkana. Järjestely mahdollistaa sen, että Keskustorin bussiterminaalista voidaan luopua ja ottaa vapautuva torialue muuhun käyttöön. Suunnitelma edellyttää joukkoliikenteen yksityiskohtaista linjastosuunnittelua.

Koko Hämeenkadun pituudelta rakennetaan jo ensimmäisessä vaiheessa yksisuuntaiset pyörätiet molemmin puolin katua. Hämeenkadun itäosalla liikennevalot korvataan levein keskisaarekkein. Itsenäisyydenkadun, Hämeenkadun ja Rautatienkadun liittymä järjestellään uudelleen.

Ajoneuvoliikenne ja liikennevalot pidetään toistaiseksi nykyisellään Hämeenkadun länsiosassa. Rakenteelliset muutokset ovat ensimmäisessä vaiheessa pieniä. Kevyen liikenteen ja ajoneuvoliikenteen välinen reunakivilinja säilyy pääosin nykyisellä paikallaan koko kadun matkalta.

Koko kadun uudistaminen vuosikymmenen lopulla

Koko Hämeenkatu länsipää mukaan lukien uusittaisiin kaupunkiraitiotien rakentamisen yhteydessä tämän vuosikymmenen lopulla. Toisessa Hämeenkadun yleissuunnitelmaluonnoksen mukaisessa toteutusvaiheessa (tarkastelujakso noin v. 2020–2030) koko katu on saneerattu joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen pääkaduksi.

Hämeenkatu muuttuu nyt koko pituudeltaan joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen pääkaduksi. Kaupunkiraitiotien ensimmäisen linjan lisäksi kadulla on myös huomattava määrä bussiliikennettä. Hämeenkadun kuormitusta kevennettäisiin siten, että sitä kulkisivat vain joukkoliikenteen laadukkaat runkolinjat, jotka voidaan myöhemmin muuttaa raitiotielinjoiksi. Täydentävät linjat kulkisivat Keskustan katukehän kautta (Satakunnankatu–Rautatienkatu–Tampereen valtatie–Hämeenpuisto).

Hämeenkadun ajorata kavennetaan ja kadun pinnoitetta muutetaan siten, että esteetön kadun ylitys on mahdollista koko kadun pituudelta. Liikennevaloista luovutaan, jolloin niiden estevaikutus pienenee oleellisesti koko Hämeenkadun pituudelta.

Kaksi toteutusvaihtoehtoa Hämeenkadun kaistoihin

Yleissuunnitelmaluonnoksessa on kaksi toteutusvaihtoehtoa kadun poikkileikkaukseksi. Toisessa vaihtoehdossa joukkoliikenteelle on varattu 8 metriä (2-kaistainen vaihtoehto) ja toisessa 11 metriä (3-kaistainen vaihtoehto).

Vastaavasti kävelylle ja muille toiminnoille varattu tila (sisältäen puiden vaatiman tilan) olisi molemmin puolin 11 metriä (2-kaistainen vaihtoehto) ja 8 metriä (3-kaistainen vaihtoehto). Molemmissa vaihtoehdoissa on esitetty 1,5-1,75 metriä leveät yksisuuntaiset pyörätiet ajoradan reunaan.

Käytännössä 3-kaistaisessa vaihtoehdoissa kävelytila ei juurikaan nykytilanteeseen verrattuna lisäänny, vaan ajoradan kaventumisen mahdollistama lisätila käytetään pyöräteiden rakentamiseen.

Tehtyjen vaikutustarkastelujen perusteella leveämpi poikkileikkaus (3-kaistainen vaihtoehto) ei juuri tuo hyötyjä joukkoliikenteelle. Se lisää kuitenkin jalankulkijoiden estevaikutusta ja on turvattomampi. Kapeampi 2-kaistainen poikkileikkaus muuttaa Hämeenkadun luonnetta selkeästi enemmän kävelypainotteisuuden suuntaan sekä mahdollistaa esimerkiksi terassien laajentamisen. Vaihtoehdoilla ei ole merkittävää kustannuseroa.

Toteutuksen kolmas jakso koskisi vuoden 2030 jälkeistä aikaa, jolloin Tampereelle olisi toteutettu laaja kaupunkiraitiotieverkko. Toteutusvaiheeseen sisältyy Hatanpään valtatien suunnan katutilan muutokset. Tuolloin bussiliikenteen määrä on vähäinen ja esimerkiksi pysäkkiratkaisuja voitaisiin kehittää raitiotieliikenteen ehdoilla.

Liikennevisio ja keskustan kehittäminen pohjana

Liikenneverkkosuunnittelun ja Hämeenkadun vaihtoehtojen pohjana on viime vuona valmistunut liikenteellinen visio, joka liittyy Tampereen keskustan kehittämisen tavoitteisiin. Hämeenkadulla liikenteellisenä tavoitteena on sen muuttaminen vaiheittain joukkoliikennekaduksi. Jalankulun ja pyöräilyn mahdollisuuksia kohennetaan, mutta Hämeenkadusta ei haluta pyöräilyn pääreittiä.

Keskustan liikenneverkkosuunnittelu on keskittynyt helmikuusta 2012 lähtien Hämeenkadun yleissuunnitteluun. Ajoneuvoliikenteen, pyöräilyn ja joukkoliikenteen liikenneverkkoluonnokset valmistuivat ja olivat kommentoitavina alkuvuodesta.

Nykyisellään Hämeenkatu palvelee nykyisellään koko pituudeltaan kaikkia liikenteen muotoja. Kaupunkitilan, liikenteen ja eri toimijoiden välillä on ristiriitoja jotka näkyvät heikentyneenä viihtyisyytenä ja toimintaedellytyksien vaikeutumisena. Rinnan Hämeenkadun suunnittelun kanssa laaditaan parhaillaan keskustan maanalaisen pysäköintijärjestelmän ja huoltotunnelin yleissuunnitelmaa.

Tavoiteaikataulun mukaan Tampereen keskustan liikenneverkkosuunnitelma on valmis ja liikenteellinen visio viimeistelty kesän aikana. Suunnitelmaa käytetään jatkosuunnittelun pohjana.

http://joukkoliikenne.tampere.fi/fi/etu ... duksi.html

RV ei varmaan hirveesti innostu tuosta?

henkka kirjoitti:Tuossa vielä Tampereen kaupungin oma tiedote. http://www.tampere.fi/tampereinfo/viest ... jJEyK.html

On mielenkiintoista nähdä miten joukkoliikenneterminaali sovitetaan Suomen Pankin aukiolle.

Valistunut arvaus, tai oikeammin ennakkotieto: Keskustorille ja Pyynikintorille päättyvistä linjoista luovutaan ja etelästä tulevat linjat pyritään yhdistämään joko länteen tai itään. Ensi syksyllä näitä toreille päättäviä linjoja ovat 2, 5, 12, 15, 17, 19, 20, 22, 23, 24, 28, 30, 31, (32, Y35), 39, 90 sekä merkittävä osa 2014 tilaaja-tuottaja-malliin siirtyvistä seutulinjoista. Ehkä näitä joitain voisi yhdistellä.

henkka kirjoitti:Tuossa vielä Tampereen kaupungin oma tiedote. http://www.tampere.fi/tampereinfo/viest ... jJEyK.html

On mielenkiintoista nähdä miten joukkoliikenneterminaali sovitetaan Suomen Pankin aukiolle.

Suunnitelman kartat löytyvät tästä tiedostosta. Itse aukiolle ei näytetä mitään varsinaista joukkoliikenneterminaalia kaavailtavankaan, vaan vaihtopysäkkejä aukion läheisyyteen. Kartoissa on tarkasteltu myös ratikan laajentuneen linjaston ja pysäkkien sijoittumista katutilaan, mikä varmasti kiinnostaa monia täällä.

Suunnitelmat parantaisivat merkittävästi myös pyöräilyn asemaa keskustassa. Ehkä joskus Tampereellakin päästään eroon kaikkien osapuolten kannalta turhauttavista yhdistetyistä kevyen liikenteen väylistä.

Pispalassa remontoidaan yksi alueen maamerkeistä

Pispalanvaltatien varressa sijaitsevan Ylä-Voiman talon julkisivuremontti alkaa. Rakennus maalataan remontin yhteydessä keltaiseksi. Ylä-Voiman talo on yksi Pispalan keskeisistä maamerkeistä korkeutensa vuoksi.

Pispalan yhden keskeisimmän maamerkin, Ylä-Voiman talon julksivuremontti alkaa.

Rakennus huputetaan puoleksi vuodeksi. Julkisivuremontin aikana talon väri vaihtuu keltaiseksi.

Pispalanvaltatien varressa sijaitseva Ylä-Voiman talo täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Talo erottuu korkeutensa ja poikkeavan massansa vuoksi Pispalan muusta rakennuskannasta.

http://www.radio957.fi/uutiset/paikalli ... ta/1/46940

pks kirjoitti:

henkka kirjoitti:Tuossa vielä Tampereen kaupungin oma tiedote. http://www.tampere.fi/tampereinfo/viest ... jJEyK.html

On mielenkiintoista nähdä miten joukkoliikenneterminaali sovitetaan Suomen Pankin aukiolle.

Suunnitelman kartat löytyvät tästä tiedostosta. Itse aukiolle ei näytetä mitään varsinaista joukkoliikenneterminaalia kaavailtavankaan, vaan vaihtopysäkkejä aukion läheisyyteen.

Niin, lukihan se tiedotteessa kunhan tarkemmin luki.

Hämeenkadun ja Tuomiokirkonkadun kulmassa "Osuuspankintalo" näytti tänään tältä:

edestä..


..ja takaa

Kiitos kuvista.

Voisiko tuo takapuolen alaosan ikkunattomuus viitata valmistautumiseen Stockmannin laajennukseen? En nyt muista miltä tuo kohta näytti ennen remonttia, mutta noille kohdillehan se laajennus levittäytyy Tuomiokirkonkadun ylitse ja Osuuspankin talon taakse parin kolmen kerroksen korkuisena.

Ja eikös Hämpin parkin yksi sisäänkäynti nouse juurikin tämän Osuuspankin talon Hämeenkadun puoleiseen nurkkaan?

Edit: täällähän noita kuvia Stokkan laajennuksesta edestä ja takaa:

http://www.tampere.fi/ytoteto/aka/nahta ... 0kuva5.pdf
http://www.tampere.fi/ytoteto/aka/nahta ... 0kuva4.pdf

ja täällä P-Hämpin yhteystietosivulla kuva P-Hämpin sisäänkäynnistä tuossa kulmassa:

http://www.finnpark.fi/phamppi/yhteystiedot/

Tampere päättää tunnelin rakentamisesta nyt!

Tampereen valtuusto päättää tänään maanantaina tunnelisopimuksesta. Kokous alkaa kello 17.00. Sen jälkeen rakentaminen tulee valtuustoon vain, jos hinta nousee sovitusta.

Tunnelin rakentamisesta on päätetty jo aiemmin monta kertaa. Rakentaminen alkaa, kun suunnitelmat on tehty. Myös aiemmista päätöksistä tehdyt valitukset on ratkaistava.

Tunneli voi olla valmis aikaisintaan vuonna 2017. Silloin 2,3 kilometriä pitkään tunneliin ajaa yli 30 000 autoa vuorokaudessa.

Päätöksenteko: Rantaväylän tunneli askel askeleelta
Valtuusto 14.5.

Tampereen valtuusto päättää valtion kanssa solmittavasta sopimuksesta, joka täydentää aiempaa sopimusta. Siinä sovitaan, miten tunneli toteutetaan. Kustannuksien katoksi sovitaan 185 miljoonaa. Summassa ovat mukana tunneli, maanpäälliset rakenteet, varaus keskustaliittymälle ja sprinklerit. Kokous alkaa 17:00.

Jos sopimusta ei hyväksytä, on Tampereen neuvoteltava uudelleen, koska vuonna 2008 valtion kanssa tehty sopimus on voimassa entisin ehdoin.

Kesä 2012

Allianssin toteuttajakumppani valitaan. Loppusuoralla ovat yhteenliittymät Peitsi ja Lemminkäinen. Allianssi alkaa tehdä tarkkaa selvitystä tunnelin toteuttamismahdollisuuksista ja kustannuksista. Päätökset kaavoista ja yleissuunnitelmasta tehtyihin valituksiin saataneen aikaisintaan syksyllä 2013.

Jos kaavoista tehdyt valitukset menevät läpi, se tarkoittaa, että esimerkiksi kaavat valmistellaan uudelleen, ja niistä tehdään uudet päätökset.

Syksy 2013

Rantaväylän tunnelin suunnitelma valmistuu. Tunnelin kustannusten pitää pysyä 185 miljoonassa. Allianssin tekemän tarkemman suunnitelman on osoitettava, että rakentaminen on mahdollista. Kaavoista ja yleissuunnitelmasta tehtyihin valituksiin odotetaan päätöksiä.

Jos tunnelin kokonaiskustannukset nousevat merkittävästi, ylitykseen tarvitaan eduskunnan ja Tampereen kaupunginvaltuuston hyväksyntä.

Syksy 2013

Valitukset hylätään ja kustannukset pysyvät sovitussa. Rakentaminen alkaa. Samalla tehdään liittymät Santalahteen ja Naistenlahteen. Tilaa vapautuu rakentamiselle. Tarvitaan myös Ratapihankatu, joka täydentää keskustan kiertävän kehän. Tunneliin tehdään myös varaus keskustan liittymälle.

2017–2018

Tunneli valmistuu. Ranta-Tampellaan alkaa syntyä uusi, 3 500 asukkaan asuinalue.

http://www.aamulehti.fi/Pirkanmaa/11947 ... +nyt+.html

Onko kellään käryä, mitä siihen Suomen Pankin aukiolle on nousemassa? Ei ainakaan näytä siltä ALA arkkitehtien Magnolialta, pahoin pelkään – lasisen huoneen sijaan näyttäisi nousevan leca-/betoniharkkoa kantti X kantti