Taloforum.fi

hmikko kirjoitti:

Kantti kirjoitti:Ennen rautatiesillan korjaamista (noin 4 vuotta sitten?) molemmin puolin siltaa oli samanlainen ränni jalankulkijoille, korjauksen jälkeen jätettiin vain yläjuoksun puolelle.

Ai? Itselläni ei ole mitään mielikuvaa eteläpuolen rännistä, ja olen käyttänyt reittiä kohta parikymmentä vuotta. Olen voinut unohtaa, mutta siitä olen suht varma, että välittömästi remppaa edeltäneenä kautena toista ränniä ei ollut, tai se ei ainakaan ollut auki jalankulkijoille. Rempassa siltaa hieman levennettiin, millä saatiin rännille vähän leveyttä lisää ja vähän lisää hajurakoa juniin.

Alunalkaen siinä oli kyllä käytävät molemmin puolin siltaa. En kuitenkaan viitsi lähteä lyömään vetoa siitä koska alauoksun puoleinen ränni olisi suljettu. Varmaan tiedät paremmin siltaa käyttäneenä. Mielestäni VR on pitänyt näitä käytäviä ellei laittomina niin ainakin puolilaittomina ja pyrkinyt estämään jalankulkua niissä. Joen ylitys rautatiesiltaa pitkin on kuitenkin niin kätevää ja tarpeellista että siellä on saanut kävellä kaikesa huolimatta. Olisikohan niin että radan sähköistyksen yhteydessä olisi poistettu ajajuoksun puoleinen konki?

Kantti kirjoitti:Olisikohan niin että radan sähköistyksen yhteydessä olisi poistettu ajajuoksun puoleinen konki?

Aivan, kuulostaa järkeenkäyvältä. Sähkötolpat ovat alajuoksun puolella ja aivan kiinni kongissa. Sähköistys on valmistunut Turkuun asti luemma alkuvuodesta 1995, mikä on jonkun aikaa ennen kuin olen sillalla toikkaroinut ensimmäistä kertaa, eli selittää sen, miksi minulla ei ole muistikuvaa alajuoksun puolisesta kulusta.

Rautatiesillan ahtaan rännin tulevaisuudessa korvaava Raunistulan siltahanke saattaa jopa edetä kaavaksi asti tänä vuonna, kun se on kytketty yhteen radan pohjoispuolelle suunnitellun kevyen liikenteen väylän kanssa. Rahat vaan pitäis saada hankkeeseen jostain.

Katedralskolanin rempassa on huomattu erillisen 1902 valmistuneen voimistelusalirakennuksen voimakas painumisen lisääntyminen. Painunut se on jo pitkään mutta viime aikoina painumisen on havaittu nopeutuneen. Yhtenä vaihtoehtona painumisen nopeutumiselle on vilauteltu Kirjastosillan rakentamisen yhteydessä tehdyt rantapenkan vahvistamispaalutukset. Voimistelusalirakennuksen paalutus noistaisi Katedralskolanin korjauskustannuksia huomattavasti. Voimistelusalia ei kuitenkaan kannata korjata ilman paalutusta, koska myöhemmin tehtävä paalutus tietäisi kuitenkin rakennuksen lattian purkamista ja osa jo tehdyn korjauksen hyödyistä hukkaantuisi. Tehtiinpä paalutus koska tahansa, merkitsee se arkeologisia kaivauksia koska alue on juuri sitä Turun vanhaa kaupunkipohjaa, josta varmuudella löytyy erilaista kulttuuri ja rakennuskerrostumaa noin 3 metrin syvyydelle. Turun Sanomissa tästä oli juttua ja vaihteeksi näyttää pieni insertti olevan nettiversionakin.
http://goo.gl/maps/1IDGe

Ratapihankatua.

Tänään taas (vielä) kaunista ja yli 10 asteen tiloja! Räntää viikonvaihteessa?

Vaihteeksi pikkasen isompi kuva. Nikkorin kinokoon 85mm optiikkaa.

Ennen näkemättömän vaikuttava revontulikimara ylsi Turkuunkin! Aluksi luulin että näytelmä kiertää tämän lounaisen kärjen, ei kuitenkaan. Koskaan ennen en ole nähnyt mitään vastaavaa revontulinäytelmää Turussa!

Muutama otos Ruissalosta johon puolen yön jälkeen lähdin, havaitessani kuitenkin taivaalla erikoista valojen liikehdintää.





Ikuisuuden maagista aaltoilua!

Teatterisilta pääsiäisenä.

Jokavuotinen koristelu Teatterisillalla. Jokavuotinen on myös ilkivalta joka koristeluun kohdistuu. Tänäkin vuonna narsissit ovat kokeneet kovia, ainakin yksi suurempi korjailu kukkakoristeluun kai tehtiin heti seuraavana päivänä! Tänään näytti olevan kohtuullisen hyvässä jamassa, näki kyllä siellä olleen termiitit työssään aikaisemmin.

Näin pääsiäisen kunniaksi voisi vielä postailla Kauppatorin laidalla sijaitsevan ortodoksisen kirkon sisätilakuvia 4 vuoden takaa. Ei ole tullut aikaisemmin postattua.

KIrkko kuvattuna vaihteeksi pihan puolelta








Kirkko on ortodoksiseen tyyliin rehevän koristeellinen ja kullantäyteinen. Hienoja maalauksia!










Kirkon sisäänkäynnin päällä oli aikanaan kellotorni, kokonaisuus kuitenkin painoi liikaa ja kellotorni purettiin. Tornin kellot on asetettu kirkon portaille, tässä erään venäläisen pronssikellon koristelua.

Kantti kirjoitti:Kirkon sisäänkäynnin päällä oli aikanaan kellotorni, kokonaisuus kuitenkin painoi liikaa ja kellotorni purettiin. Tornin kellot on asetettu kirkon portaille, tässä erään venäläisen pronssikellon koristelua.

Hienot kuvat ja muutama fakta jos jotain kiinnostaa. Tämä kellotorni rakennettiin lähes 50 vuotta kirkon valmistumiseen jälkeen 1890-luvulla. Tapuli oli puutekoinen ja se todettiin nopeasti liian heikoksi. Kellotorni purettiin 1929 ja kello asetettiin nähtäväksi kirkon eteen. Toinen mielenkiintoinen fakta on, että kirkon valmistuessa 1840-luvulla nykyinen Yliopistonkatu (silloin Raatihuoneenkatu) vaihtoi samalla nimensä Venäjän kirkkokaduksi. Uudet tuulet siis puhalsivat myös läntisessä Turussa aivan uudelta suunnalta.

Ratapihankatu 12.3.-15.

Darre kirjoitti:

Kantti kirjoitti:Kirkon sisäänkäynnin päällä oli aikanaan kellotorni, kokonaisuus kuitenkin painoi liikaa ja kellotorni purettiin. Tornin kellot on asetettu kirkon portaille, tässä erään venäläisen pronssikellon koristelua.

Hienot kuvat ja muutama fakta jos jotain kiinnostaa. Tämä kellotorni rakennettiin lähes 50 vuotta kirkon valmistumiseen jälkeen 1890-luvulla. Tapuli oli puutekoinen ja se todettiin nopeasti liian heikoksi. Kellotorni purettiin 1929 ja kello asetettiin nähtäväksi kirkon eteen. Toinen mielenkiintoinen fakta on, että kirkon valmistuessa 1840-luvulla nykyinen Yliopistonkatu (silloin Raatihuoneenkatu) vaihtoi samalla nimensä Venäjän kirkkokaduksi. Uudet tuulet siis puhalsivat myös läntisessä Turussa aivan uudelta suunnalta.

Hannu Kalpa - Muuttuva kaupunki IV, kirjassa(lyhennelmät omiani)
sivulla 47:
"..kellotorni jouduttiin vuonna 1930 purkamaan tapulin ja kellojen painon vaurioitettua kirkkorakennusta"
sivulla 48:
"..Arkkitehti Engel piirsi kirkkopihalle erillisen kellotornin, mutta sitä ei koskaan rakennettu. Kellotapulin kirkko sai vasta 1890-luvulla...puiseen torniin tuli kaksi pääkelloa...noin 2000 kilon painoinen...sekä 500 kiloa..."
"...kolmen vuosikymmenen ajan ne soivat tornissaan - ja kerrotaan, että suuren kellon kaunis ja kantava ääni kuultiin aina Piikkiössä saakka. Mutta 1930 kellotapuli oli purettava ja kellot laskettava maahan. Lujuuslaskelmat olivat näet pettäneet, ja kirkkorakennuksen seiniin sekä perustuksiin oli ilmestynyt halkeamia. Siitä saakka kellot, kirkon porrastasanteelle sijoitettuna - ovat olleet vaiti."

Äänestyspäivä!


Sirkkalankatu 8

Vanhan Lulun tilalle on ilmestynyt uusi paatinrunko, silkkaa rautaa ja kuin suoraan telakalta! Vaikuttaa siltä, ettei rungon sisällä tule olemaan ainakaan yleisötiloja. Paitsi ehkä vessat? Ei ikkunoita rungossa


Laivasta tulee selvästi vanhaa Lulua leveämpi, vaikuttaa siltä. Jos tarkoitus on urakoida paatti vapuksi tarjoilukuntoon, hihojen on heiluttava rivakasti mikäli jotakin kansirakennelmia on tarkoitus väsätä kannelle. Voi olla, ja on luultavaakin että kansirakennelmat ovat jo valmiina jossakin. Uitetaan rungon viereen, nostetaan kannelle ja pultataan kiinni?


Jos saisi toivoa, niin jotakin selvästi tyylikkäämpää kuin takana oleva Katariina, jota on myöhemmin rannassa rakenneltu ja kasvatettu uskomattoman typerän ja muotopuolen näköiseksi kiuluksi.

Nämä jokilaivat piristävät kyllä mukavasti Aurajokea ja hienoa huomata että on jälleen nähty selkeästi vaivaa ja haettua persoonallista tyyliä uusimmalle kelluvalle ravintolalle. Mielenkiinnolla odotan kansirakennelmia.