Taloforum.fi

Aurajoki oli viekä 1930-luvulla vilkas satama ja kuljetusväylä.

postikorttikuva lähetetty Kannuksesta

Hieno vanha postikortti!

Vasemmalla puolella jokea on tähän aikaan toiminut ylempi höyrylaivasatama. Oikealla on ollut saaristolaivojen puoli, kuten kuvasta ilmenee. Ruotsinlaivat ovat aikanaan lähteneet tästä ja matkustajia varten tupakkatehtailija P.C.Rettig rakensi Samppalinnanmäen rinteeseen paviljongin v.1865. Rakennuksen edustalle tehtiin myöhemmin terassi ja omaa aikaansa edustava näyttämö-tyyppinen orkesterilava. Orkesterilava ja terassi ovat kesäisin kesäteatterikäytössä. Pavilijonki/ravintola on kaunis puinen pitsihuvilarakennus.
http://www.visitturku.fi/ravintola-samppalinna_

Ravintola Samppalinna

Samppalinnan ravintola on aloittanut toimintansa vuonna 1865. Sen sveitsiläis-huvilatyyppisen rakennuksen on suunnitellut silloinen kaupunginarkkitehti C. J. von Heideken. Ravintolan rakennutti kauppaneuvos Pehr Cerelius Rettig Samppalinnanpuistoon silloisen Aurajoen Ylemmän höyrylaivasataman vierelle, sen matkustajapaviljongiksi. Paviljongissa toimineen ravintolan tuotoilla perustettiin Samppalinnanrahasto, joka myönsi varoja ravintolaa ympäröivien mäen ja jokirannan kaunistamiseen.

Auransilta oli vuoteen 1940 asti Aurajoen alin silta, joten laivat pääsivät vapaasti nousemaan jokea tänne asti. Höyrylaivasatamaa vastapäätä sijaitsi Saaristolaisvenesatama ja sen alapuolella Halkosatama. Toiminta siis oli hyvin vilkasta. Siltojen virkaa alajuoksulla hoitelivat ylempi ja alempi Föri.

1900-luvun alussa ravintolan edustalle rakennettiin musiikkipaviljonki ja terassialue. Paviljongissa soitetaan kesäisin musiikkia, lauletaan ja näytellään. Ravintola on suosittu hää- yms. tilaisuuksien pitopaikkana. Alue kokonaisuudessaan on nykyään suojelukohde.

Ennen seuraavan jokilaivapolven ilmestymistä Turun katukuvaan Samppalinna oli ainoita jokivarren terasseja, joihin kesäkuumalla saattoi hakeutua virkistystä saamaan.

http://www.geocaching.com/geocache/GC16 ... amppalinna

http://goo.gl/maps/x49kR

https://www.facebook.com/photo.php?fbid ... 313&type=1


https://www.facebook.com/photo.php?fbid ... 270&type=1


https://www.facebook.com/photo.php?fbid ... nt_count=3


https://www.facebook.com/photo.php?fbid ... 766&type=1

Olin tuossa Suomen Joutsenen kohdilla kun Lulu hinattiin pois Aurajokea pitkin. Ei vielä ole omaksunut, että kännykässäkin kamera.

Kävelin iltapäivällä Myllysiltaa pitkin aikomuksena mennä Wäiskiin kahville - jonne sitten meninkin - kun käänsin pääni yläjuoksun suuntaan, Teatterisillalle. Kuinka ollakaan, Lulua oltiin juuri vetämässä irti rannasta! Satoi vettä ja navakka tuuli painoi sateenvarjoa, päätin kuitenkin seurata miten entinen ravintolalaiva Lulu tekee viimeisen jokiristeilynsä.
[video]https://www.youtube.com/watch?v=m9tnwMsK0Qs[/video]

Lulu ei mahtunut Myllysillan alta ilman toimenpiteitä, taidettiin vetää rälläkällä kaiteita nurin? En jäänyt seuraamaan paikanpäältä. Wäiskin ikkunasta seurailin tilannetta, viitisen minuuttia Lulu seisoskeli ennen "purjehduksen" jatkumista. Hyvä paatti se oli!

Mielenkiinnolla odotellaan millainen on Lulun korvaaja? Kirjoittelujen mukaan höyrylaivahenkinen. Hienoahan sellainen olisi, messinki kiiltäisi ja höyrypilli ilmoittaisi asiakkaille että tarjoilu on loppu! Tai että ovet avautuvat?
Seuraillaan...

Taisimpa kantin nähdäkkin tuolla ja ottaa pari kuvaa. Mutta niitä ei vissiin saa täällä näytellä.

Kuvausinto oli tossa vuoden vähän hakusessa ja nyt sitä koitan taas etsiä.









Tykkään talvesta, Uittamon uimarannalta on kiva mennä jäälle kävelemään/ luistelemaan. Parasta tietty Aurajoen jäillä chillailu. Nyt taas ollut sellainen talvi että välillä kovat pakkaset ja sitten taas plussaa.

Mistä tietää että merenpinta on korkealla?

No ainakin siitä että Förin ponttooni on melko pystyssä!


http://ilmatieteenlaitos.fi/vedenkorkeus
Turku 13.1.2015 klo 1:00 +89cm.
Raumalla näyttää olevan 3cm korkeammalla, +92cm

Olen pikkuhuljaa aikeissa skannata vanhaa diaa ja filmiä digitaaliseen muotoon. Vanhoja kuvia menneeltä vuosisadalta, ei kuitenkaan kauempaa kuin 1970 -luvulta lähtien. Sopivaa Talon kaupunkiaiheisiin liittyvää kuvamateriaalia. Sopivia kuvia on kuitenkin rajatusti koska kuvia otettaessa mielessä ei ole ollut kuvata erityisesti katoavaa kaupunkikuvaa. Harmi, jonkinverran tähän loksahtavia kuvauskohteita olisi ollut vielä silloinkin.

Ostin päivällä ensimmäisen kamerajalustani ja illan pimetessä lähdin etsimään sopivia yökuvauskohteita. Ajellessani munkkipussillani keskustaan miettien sopivia kohteita, osui silmiini sakea savupatsas Itäharjun suunnassa. Kupittaan saven tontilla olevassa vanhassa rakennuksessa, Teollisuuskadulla, oli Haapalan polkupyörävarasto täynnä pyöriä, ja ilmiliekeissä! Kuvauskohde oli löytynyt. Riskitasoa palon leviämisen taholta lisäsi Hämeenkadun ja Teollisuuskadun kulmassa oleva Shellin huoltoasema ja sen polttoainetankit.

Edustalla olevat paloautot vahtivat ettei takana oleva huoltoasema vaarannu palon mahdollisesti levitessä. Kipinät lentävät ilmassa valtoimenaan.




Yllätyin siitä miten omatoimisesti sain jalustoineni hakea sopivia kuvakulmia, ilman että liikkumiseeni puututtiin! Vältin tietenkin paikkoja joissa olisin voinut olla sammutustoimien tiellä. Epäilen etten nykyoloissa jossa kaikilla on vähintään kännykamera ja kaikesta otetaan kuvaa tai videota, olisi voinut liikkua samoin. Eihän siellä kukaan muu silloin ollut kuvaamassa tapahtumaa kuin minä.


Jos jossakin on jotain tapahtumassa, löytää se aina yleisönsä yölläkin. Palo oli raju ja lämpösäteily oli erittäin voimakas vielä noin 50m päässä rakennuksista, tämä piti yleisön sopivan etäällä, Turku - Helsinki junaradan tuntumassa.




Pihan puolella palo ei ollut päässyt yhtä voimakkaaksi kuin Teollisuuskadun varrella, mitään ei kuitenkaan ollut enää pelastettavissa. Oikealla näkyvä peltipiippu on vielä pystyssä.


Nyt peltipiippu on jo taittunut.

Palaneet rakennukset purettiin sittemmin nopealla aikataululla. Nykyisin paikalla on Tyksin T-sairaala.

Kuten yllä, kuva vuodelta noin 1976. Turun telakka toimi vielä Aurajoen varrella.

Suurin muutos on edessä ranta-alueella, jossa tuolloin oli kaupunkilaisten venelaituri. Veneitä oli jokivarressa yhtenäisenä rivinä Martinsillalta Tuomiokirkon kohdalle asti. Kohta josta kuva on otettu, rantatörmä on uusittu siistiksi nurmikkoalueeksi jossa on pensaita ja aivan rannassa kävelypromenadi. Kaupunkilaisten venepaikkojen tilalle on tehty Turun nykyinewn vierasvenesatama.

Näkymä samoilta kohdin tänään. http://goo.gl/maps/aXxEv

Esillä olleet skannaukset ovat kaikki olleet diaa, kuten on myös seuraava kuva Turun ratapihalta. Kuva on kuten edelliset, noin 1976, veikkaan. Päiväkirjaa ottamistani kuvista en ole pitänyt.

Kuva on Aninkaisten/Pohjolan sillalta. Kuvaa oikealla hallitsevaa tornirakennusta ei enää ole. Turkuun ei myöskään tullut vielä sähköjunia. Muuten ratapihanäkymässä ei ole tapahtunut suuria muutoksia.


Sama näkymä nykyisin. http://goo.gl/maps/EBqIP

Turku tänään +10 asteen kevätlämmössä.


Vierasvenasataman rantakioski oli avannut ovensa ja laituripöydillä kilisteltiin valkkarilaseja.

Kantti kirjoitti:Turku tänään +10 asteen kevätlämmössä.

Rautatiesillan 60 senttiä leveällä (vähän liioitellen) jalankulkukaistalella ulkoilijat menivät yhdessä tiuhassa jonossa yhteen suuntaan ja toisessa toiseen, ja kakskerros-IC:t viuhui korvan vierestä. En ottanut kuvaa, mutta jos oisin ottanu, niitä sitä vois käyttää uuden kevyen liikenteen sillan lobbaamiseen.

hmikko kirjoitti:Rautatiesillan 60 senttiä leveällä (vähän liioitellen) jalankulkukaistalella ulkoilijat menivät yhdessä tiuhassa jonossa yhteen suuntaan ja toisessa toiseen, ja kakskerros-IC:t viuhui korvan vierestä. En ottanut kuvaa, mutta jos oisin ottanu, niitä sitä vois käyttää uuden kevyen liikenteen sillan lobbaamiseen.

Ahdas rännihän se on. Ennen rautatiesillan korjaamista (noin 4 vuotta sitten?) molemmin puolin siltaa oli samanlainen ränni jalankulkijoille, korjauksen jälkeen jätettiin vain yläjuoksun puolelle. Ellen väärin muista nämä jalankulut piti poistaa totaalisti rautatiesillalta, mutta ankaran vastustuksen jälkeen se toinen sinne jäi? Käyttöä rännillä on ollut! Tätä kevyen liikeneteen siltaa aina tämän tästä heitetään syötiksi Tehtaankadun Kasarminkadun paikkeille jokea. Ei ole kuitenkaan ottaanut tulta vaikka varmaan hyvää käyttöä olisi.
Ehkä näiden siltojen kansa vedetään hetki henkeä? Ja tietysti joku aina vastustaa.

Kantti kirjoitti:Ennen rautatiesillan korjaamista (noin 4 vuotta sitten?) molemmin puolin siltaa oli samanlainen ränni jalankulkijoille, korjauksen jälkeen jätettiin vain yläjuoksun puolelle.

Ai? Itselläni ei ole mitään mielikuvaa eteläpuolen rännistä, ja olen käyttänyt reittiä kohta parikymmentä vuotta. Olen voinut unohtaa, mutta siitä olen suht varma, että välittömästi remppaa edeltäneenä kautena toista ränniä ei ollut, tai se ei ainakaan ollut auki jalankulkijoille. Rempassa siltaa hieman levennettiin, millä saatiin rännille vähän leveyttä lisää ja vähän lisää hajurakoa juniin.

As Oy Samppalinna on mielenkiintoinen tapaus muutenkin kuin uhkean linnamaisen sijaintinsa ja kauniiden, haluttujen jugend-asuntojensa vuoksi!

Noin 35 vuotta sitten taloyhtiön pihalla, pihakannen alla oli huoneisto jossa toimi firma nimeltä Ruukkupaja. Ruukkupaja teki erilaisia saviastioita, kahvikuppeja, tuhkakuppeja, savituoppeja, erilaisia astioita jotka tunnisti Ruukkupajan tuotteiksi. Varmuuden vuoksi pohjassa oli Ruukkupajan leima. Savi käytiin hakemassa muistaakseni Irlannista tai Skotlannista kerran vuodessa. Näin kertoivat. Itsekin aikanaan innostuin savesta ja teinkin jotakin. En kuitenkaan kuppeja tai astioita mutta muita juttuja, omatkin savityöni ja lasitukset poltettiin Ruukkupajan uuneissa Asunto-osakeyhtiö Samppalinnassa, pihakannen alla olevassa huoneistossa.

Kuva Ruukkupajan verstaaseen johtavasta ovesta pihalla. Ehkä noin vuonna 1980? Ruukkupaja ei kuitenkaan enää ole olemassa. Ei myöskään tietoa millaisessa käytössä tilat nyt on.


Pihalle Mustainveljestenkujalta vievän käytävän rautaportti on nykyisin suljettuna. As Oy Samppalinnan graniittipengerryksen ja Kaskenkadun varren puutalon välissä, kiinni pengerryksessä oli aikanaan pieni muurattu ja rapattu talousrakennus. Rakennuksen perustukset eivät olleet kestäneet tiilirakennusta, se oli painutut ja murtunut koko seinän osalta kuten Hansakorttelin vanhat makasiinirakennukset. http://s6.postimg.cc/3lw1x1cxt/img044.jpg Niinpä se purettiin joitakin vuosia sitten.


Aidan takaa voi silti nähdä alueen muuttuneen aivan kuin pihan alla olevaa huoneistoa olisi laajennettu? Pihankin on muuttunut, ei siellä aikaisemmin kuvassa näkyviä portaita ollut myöskään. Pihaan pääsi ajamaan suoraan autolla porttikongista.


Kiinnostavaa on myös katsoa rakennuksia alempaa Mustainveljestenkujan suunnasta, tai kuten kuvassa, Kaskenkadun rakennuksen pihalta. Ei mikään normilukaali suinkaan, kuin linnan tiiliseinä jossa on pari hyväkuntoisen näköistä ikkunaa ja kulman porrastuksessa näyttäisi olevan parveke?!


Kuva kulmasta Samppalinnanmäen suunnasta. Takana kohoaa Hjortenin torneja Kaskenkadun toisella puolella, Vartiovuorenmäen rinteessä. Huoneisto kuuluu sarjaan erilaiset asunnot!