Taloforum.fi

^ K-P nyt ei osaa olla asiallinen minkään asian suhteen mikä liittyy Turkuun. En usko, että on yhtään vakavaa kommenttia pystynyt ikinä laittamaan Turku-aiheisiin ketjuihin.

TYS ikituurista saattaa tulla aika mielenkiintoisen näköinen, koska pintamateriaaliksi ilmoitettiin ainakin joissain papereissa kupari ja tietenkin pyöreä muoto on plussaa.

Turun Sanomat uutisoi TYS Ikituurista
http://www.ts.fi/online/lahialue/94293.html

Taloon tulee mm. maalämpö, huoneilman viilennys, springlerit huoneistoihin ja kuparinen julkisivu.

Soikion muotoisen rakennuksen on määrä valmistua kulttuurivuodeksi 2011.

Olisi kyllä moisen komeaa, jos rakennus tosiaan luvatussa 15 kuukauden ajassa valmistuisi. Pitääpi mennä räpsimään joku päivä muutama kuva alueelta. Käsittääkseni siellä oli jotain pientä jo aloitettu.

Vaikuttaa hyvältä, ja paikka on todella näyttävä Helsingintien varrella! Helsingin suunnasta tullessa rakennus on otaksuttavasti loistava tähtäyspiste kaupunkiin saapumiselle, jos nimittäin on menossa joen toiselle puolelle. Erityisenä plussana on rakennuksen poikkeava arkkitehtuuri sen ollessa soikio - ei mikään normitalo!
Tämä kuparipinnoite vähän askarruttaa, toivoakseni, ja luullakseni se on Turun Ruotsalaisen seurakuntarakennuksen mukainen tummaksi käsitelty kupari, eikä kiiltävä. Kiiltävästä kuparista tulee ajan myötä ruma ja synkeä, hyvänä esimerkkinä läänin virastotalojätti kaupunginteatterin takana. Joka nyt on sattumoisin julkisivurempassa.

TYS ikituuri tulee olemaan 45 metriä korkea. Mietityttää, että mahtaako se näkyä kuitenkaan kovin kauas Helsingintielle, koska siinä on aika paljon muuta massiivista rakennuskantaa. Toki TYKS:n alta tultaessa se avautuu hyvin näkyväksi.

itse olen myös tyytyväinen melkein keskustan tuntuvasta eroon päästävästä joutomaasta. Kuitenkin myös caribia kaikessa "Loistossaan" on turun nähtävyyksiä niin mieluummin siinä kaunista tornia katselee kuin joutomaata missä on kantoja ja kuusia?

Kantti kirjoitti:Vaikuttaa hyvältä, ja paikka on todella näyttävä Helsingintien varrella! Helsingin suunnasta tullessa rakennus on otaksuttavasti loistava tähtäyspiste kaupunkiin saapumiselle, jos nimittäin on menossa joen toiselle puolelle. Erityisenä plussana on rakennuksen poikkeava arkkitehtuuri sen ollessa soikio - ei mikään normitalo!
Tämä kuparipinnoite vähän askarruttaa, toivoakseni, ja luullakseni se on Turun Ruotsalaisen seurakuntarakennuksen mukainen tummaksi käsitelty kupari, eikä kiiltävä. Kiiltävästä kuparista tulee ajan myötä ruma ja synkeä, hyvänä esimerkkinä läänin virastotalojätti kaupunginteatterin takana. Joka nyt on sattumoisin julkisivurempassa.

Käykö kaikelle kuparille ajan myötä sellainen vihertyminen (hapettuminen?), vai vain tuolle käsittelemättömälle? Itse en erityisemmin pidä tuollaista vihertävää kuparia hienona ja sillä onkin mielestäni hieman pilattu esimerkiksi Helsingin Rautatieasema.

^ aika näyttää. Halvimmasta päästä se ei pintamateriaalina taida kuitenkaan olla. TYS ikituurista on sen verran huonoja renderöintejä, että tässä saa tosissaan odotella mitä tuleman pitää.

Chae-chu kirjoitti:Käykö kaikelle kuparille ajan myötä sellainen vihertyminen (hapettuminen?), vai vain tuolle käsittelemättömälle? Itse en erityisemmin pidä tuollaista vihertävää kuparia hienona ja sillä onkin mielestäni hieman pilattu esimerkiksi Helsingin Rautatieasema.

Kupari hapettuu epätasaisesti ja vihertyy lopulta ajan kuluessa ilman suojausta. En ole varma, mutta luulen teollisesti tummaksi käsitellyn kuparin pysyvän suhteellisen stabiilina, ja tämän käsittelyn sinänsä suojaavan kuparipintaa hapettumiselta. Arvelen että käsittelyn tarkoitus on juuri tuo. Turun Ruotsalaisen seurakunnan pari -kolme vuotta vanha rakennus Aurakadulla on käyttänyt osassa julkisivuaan tummennettua kuparia, jota osaa itse aluksi pidin hienona kiviverhoiluna. Aboan kirjoittaessa sen olevan kupariverhoilua, en uskonut vaan lupasin syödä hatullisen jos se on kuparia ... no onneksi Aboa ei vaatinut tämän lupauksen täytäntöönpanoa sillä kuparia se on. Alla kuva rakennuksesta


Rakennuksen rungosta jalkakäytävän päälle tulevan osan seinät ovat juuri tarkoittamaani tummaksi käsiteltyä kuparia. Kuten aikaisemminkin olen todennut, rakennus kuuluu varsinaisiin kruununjalokiviin Turussa viime vuosina tehtyjen rakennusten joukossa. HIENO RAKENNUS!

Turussa vähän aikaa asuneeni täytyy sanoa, että Turussa tuntuu olevan aika kova pilvenpiirtäjä-/tornitalovastainen ilmapiiri, ainakin kaupunginhallituksen puolelta. Mitä täkäläisiltä olen kuullut, eipä täällä Turussakaan kuten niin monessa muussakaan Suomen kaupungeissa, mikään ei tunnu ikinä edistyvän. Turun "Suomen vanhin kaupunki" -imagolla on varmasti paljon tekemistä korkean rakentamisen vastustamisen suhteen. Toivon kuitenkin, että Turku seuraisi pääkaupunkiseuden hyvää kehitystä ja tulevaisuudessa Turussakin päästäisiin hyviin lukemiin kerrosten suhteen.

silakka kirjoitti:Turussa vähän aikaa asuneeni täytyy sanoa, että Turussa tuntuu olevan aika kova pilvenpiirtäjä-/tornitalovastainen ilmapiiri, ainakin kaupunginhallituksen puolelta. Mitä täkäläisiltä olen kuullut, eipä täällä Turussakaan kuten niin monessa muussakaan Suomen kaupungeissa, mikään ei tunnu ikinä edistyvän. Turun "Suomen vanhin kaupunki" -imagolla on varmasti paljon tekemistä korkean rakentamisen vastustamisen suhteen. Toivon kuitenkin, että Turku seuraisi pääkaupunkiseuden hyvää kehitystä ja tulevaisuudessa Turussakin päästäisiin hyviin lukemiin kerrosten suhteen.

No historialla on aika turussa vastustaa korkeaa rakentamista, mitään sellaista merkittävää kokonaisuutta Turussa ei ole, jonka takia pitäisi kaupunkikuvaa alkaa väkisin säilyttämään matalana.

Turussa ei ole väkisin pidetty kaupunkikuvaa matalana vaan juuri päinvastoin, tästä asiasta talossakin on runsaasti aiheutunut kitkeriä kiistoja. Matala Turku suurelta osin korotettiin nykyisten elementtihirmujen avulla 50 -luvun puolenvälin jälkeen nykyisiin mittoihin. Tämä on hyvä pitää mielessä.

On paikkoja joihin korkea rakentaminen hyvin sopii, ja paikkoja joihin se sopii huonosti tai ei lainkaan. Ydinkeskustaan ja ruutukaava-alueelle se sopii pääosin huonosti tai ei lainkaan. Kupittaan alueelle korkeat tornit ovat kuin nenä päähän, kuten tämä TYS-ikituuri, siitä tulee vielä oikein hyvä! Myös entisen jätevedenkäsittelylaitoksen alueelle kaavailtu 35 kerroksinen on aivan loistava ajatus, toivon hartaasti sen toteutuvan jo pelkästään siihen kaavaillun näkoalapaikan vuoksi.

Aikanaan Kakolan kaavoittamiskeskustelussa oli eräänä vaihtoehtona Turun Sanomissa yleisöäänestys, jossa Aurajoen yläjuoksun puoleisessä päässä Kakolanmäkeä oli ehdolla 3 korkean tornin ryhmä. Äänestin juuri tämän vaihtoehdon puolesta. Tornit olisivat hohdokkaasti tulleet esille jo valmiiksi korkealta Kakolanmäeltä antaen aivan uudenlaisen ja urbaanin skylinen Turun profiilille, uhkaamatta mitenkään aivan ydinkeskustaa tai Turun tuomiokirkkoa. Kakolanmäen tornien ja Turun tuomiokirkon välille olisi muodostunut hieno historiallinen jännite uuden ja vanhan kesken. Korkeiden tornien rakentamiseksi ilmapiiri oli aivan liian kypsymätön silloin, ja olisi epäilemättä vieläkin Kakolanmäen kohdalla, vaikka henki onkin vähitellen muuttumassa korkealle rakentamiselle myönteiseksi ja tornien rakentamisen lisääntynyt mahdollisuus väreilee ilmapiirissä yhä enemmän.

Yritin etsiä Turun Sanomien arkistosta kyseistä juttua, ei löytynyt. Kirjoittaessani hakukenttään "Kakolan kaava" tai "Kakolan suunnitelma", sieltä tulee aivan mitä sattuu tulokseksi

Muistan myös noi tornit, ne mielestäni olisivat tulleet jokikadun tontille, puhe oli muistaakseni 14-kerroksisista torneista. Ne kuitenkin onnistuttiin kaatamaan, itse en niihin aikoihin ollut vielä näiden asioiden suhteen aktiivinen, lähinnä vain kiinnostunut lukemaan niistä.

Harmittaa, että ihmiset eivät juuri ymmärrä tuota, että kaupungissa voi olla erilaisesti profiloituneita alueita. Yleensä korkean vastustus on totaalitääristä, eikä sitä suvaita missään. Vastakkaisille asenteille ei haluta antaa hitustakaan myöden. Tietysti minua voisi syyttää samasta itsepäisyydestä, mutta se ei kuitenkaan ole täysin totta, koska minä esimerkiki hyväksyn jopa tietyssä määrin tiiviitä omakotitaloalueita, jos niiden osuus ei ole haitaksi kokonaisuudelle. Ja esim. joukkoliikenne asiassa minä en ole sitä mieltä, että yksityisautoilu on totaalisen pahasta, vaan enemmänkin olen huolestunut siitä, että suomalainen yhteiskunta on muuttunut henkilöautoistariippuvaiseksi, sen osuus muusta liikenteestä on aivan liian suurta.

Tuossa äänestyksessä oli kyse vain kansalaisten mielipidekartoituksesta ja kaavoitusta vasta hämmennettiin, myöhemmin julistettiin kansainvälinen suunnittelukisa Kakolan rakentamisesta. Se oli sinänsä hyvä koska tukki tehokkaasti Kapiteelin vaatimuksia ultratehokkaasta rakentamisesta Kakolan mäkeen. Jos Kapiteelia olisi kuunneltu, olisi Kakolan mäessä ollut taloja kuin vaateharjassa jouhia! Huh huh..

Taisivat olla 14 -kerroksisia TS:n havainnepiirroksessa, mutta sijaitsivat Eerikinkadun loppupään kohdalla mäellä.

Majakkarannan Airistontähdestä sen verran, että olen nähnyt asuntojen pohjakuvat, mutta oisko kellään tiedossa sivua tai jotain luonnosta mistä näkis Airistontähden kerrospohjat? Ihan vaan näin mielenkiinnon vuoksi.