Taloforum.fi

Tampereen kaupunki kirjoitti: Yleisötilaisuus Ranta-Tampellan jatkosuunnittelusta

Tampereen Ranta-Tampellan uuden asuinalueen maankäyttöä hahmotellut suunnittelukilpailu on ratkaistu 29. huhtikuuta 2009. Kilpailun tuloksesta ja alueen jatkosuunnittelusta keskustellaan yleisötilaisuudessa tiistaina 12. toukokuuta 2009 kello 17.00 alkaen Vapriikin auditoriossa (os. Alaverstaanraitti 5).

Ranta-Tampellan alue sijaitsee Tampereen keskustassa Näsijärven etelärannassa. Alueen läpi kulkeva Kekkosentie on suunniteltu korvattavaksi maanalaisella liikennetunnelilla.

Alueen suunnittelu etenee kilpailun voittajatyön ja toiseksi tulleen suunnitelman jatkokehittelyn pohjalta. Alueelle laaditaan ensin asemakaavan yleissuunnitelma, jonka osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä 8.5.-29.5.2009 välisen ajan Palvelupiste Frenckellissä (os. Frenckellinaukio 2 B) sekä internetissä.

Kaikki kutsukilpailuun osallistuneet työt ovat myös nähtävillä Palvelupisteessä 19.6.2009 saakka. Kilpailun arvostelupöytäkirja sekä töiden havainnekuvia löytyy myös internetistä Tampereen kaupungin sivuilta.

» Ranta-Tampella

Teksti: Anna-Leea Hyry

Lisätietoja
Projektinjohtaja
Mauri Eskonen
Ratina-projekti
puhelin 050 552 6631

Projektiarkkitehti
Juha Jaakola
puhelin (03) 5656 6528

http://www.tampere.fi/tampereinfo/tiedo ... YJJ2Z.html

Rahahan se usein on joka rajoittaa tuota arkkitehtuurista villiyttä. Olisin toki toivonut vähän raisumpaa, mutta ei tämäkään huono ole. Muistuttaa muuten miniversiota Hampurin Hafen Citystä noin pääsääntöisesti. Tämän tyylinen uusrakennus on hyvin suosittua täällä saksassakin nykyään, monessa isossa kaupungissa on ihan saman näköstä laatikkokaupunginosaa rakenteilla, täällä frankussakin tuo westhafen on ihan samaa tyyliä myös. Itselle kyllä vähän tylsähkö muttei kyllä huonokaan suunnitelma. Annan 6/10.

16valven chatissa mainitsema Aamulehden mielipidekirjoitus oli sen verran hyvä että tässä se tännekin vielä

Otto Auranen Aamulehdessä kirjoitti:Hyytävä vaihtoehto rantatien tunnelille

Rantaväylän tunnelin vastustajien Aamulehdessä viime aikoina esittelemien vaihtoehtojen tahallisena tai tahattomana tarkoituksena näyttää olevan, että Näsijärven ranta ei enää kelpaa muuhun kuin henkilöautoliikenteen alustaksi.

Hyytävin ehdotus on tähän mennessä tullut Kyösti Suovalta (Al 15.8.), joka luulee ratkaisevansa liikenneongelmat rakentamalla uusia teitä ja leventämällä nykyisiä. Suovan ehdottama Järvitie jättää Santalahden ja Onkiniemen asuinalueet ja Särkänniemen huvipuiston kahden suuren liikenneväylän väliin.

Suova käyttää perusteluina muun muassa "päästöjen jakautumista laajalle alueelle", ja tunnelin energiankulutuksen säästymistä. Nämä ovat ilmeisesti jotain ympäristöargumentteja. Järvitie on kuitenkin sellainen investointi autoliikenteen sujuvuuden edistämiseksi, jolla saadaan vain lisää teitä. Järvitie kerää ennen pitkää liikennettä yli oman kapasiteettinsa, kuten kaikki hyvätasoiset väylät tapaavat tehdä.

Ja taasko levennetään?

Suunnitelmansa meluhaittoihin Suova suhtautuu kepeästi: tunnelin ilmastointilaitteiden ja tunnelista tulevien autojen melu aiheuttavat kuulemma suuremman haitan kuin koko järven päälle nostetun Järvitien liikenne. Väitteen todenperäisyydestä voi hankkia esimakua menemällä nykyisen rantaväylän varteen kuuntelemaan liikennemelun tasoa.

Vesa Knuuttila taas ehdottaa käynnistämässään verkkoadressissa (http://www.adressit.com/ei-tunneli) rannan kaavoittamista virkistys- ja puistoalueiksi ja joukkoliikenteen kehittämistä. Samassa adressissa pari riviä alempana vaaditaan rantaväylälle rakennettavaksi lisäkaistoja, ramppeja ja alikulkuja.

Onkohan adressi varmasti yhden henkilön laatima? Tien leventäminen varmistaa sen, että virkistys- ja puistoalueet rannassa ovat yhtä tyhjän kanssa. Kuka haluaa virkistäytyä kuusikaistaisen tien varressa?

Aamulehdessä (21.8.) Knuuttila ei puhu enää mitään virkistysalueista ja joukkoliikenteestä, vaan mainostaa ns. Lehtosen mallia. Mallista käy Knuuttilan kirjoituksessa selville lähinnä se, että liikenneongelmat ratkaistaan tietä korottamalla ja liikennevaloja poistamalla. Hän nimittää ympäristöystävällisyydeksi sitä, että autoliikenteellä on Lehtosen mallissa entistä esteettömämpi kulku maan pinnalla.

Rantaväylä-liikkeessä näyttää olevan liikaa ihmisiä, jotka haluavat "ratkaista" rantaväylän tilanteen 1960- ja 70-luvuilta peräisin olevilla teiden leventämis- ja rakentamisideoilla.

Tunnelia he vastustavat mmunn muassa sillä perusteella, että rahat ovat poissa Koukkuniemen vanhainkodista.

Mutta teiden leventäminen, ramppien ja siltojen rakentelu tai jopa kokonaan uusien teiden rakentaminen - jotka Tampere kustantaa yksin - eivät jostain syystä maksaisi mitään?

Rantaväylän tunneli ei todellakaan ole ihmeratkaisu Tampereen liikennekysymyksiin. Tunneli lähinnä pelastaa Näsijärven rantaa muuhun käyttöön kuin tiealustaksi. Tampereen seutu tarvitsee lisäksi lähivuosina suuria panostuksia joukkoliikenteeseen ja kevyeen liikenteeseen.

Jos Rantaväylä-liikkeen aktiivit todella haluaisivat nykyaikaisia vaihtoehtoja tunnelille, he puhuisivat Aamulehdessäkin esimerkiksi massiivisista investoinneista raideliikenteeseen ja ruuhkamaksuista, eivätkä tyytyisi vihjailemaan jotain epämääräistä "joukkoliikenteen kehittämisestä".

On onnetonta, jos tienleventäjät jäävät näkyvimmäksi osaksi Rantaväylä-liikettä. Tampereen keskustan tapauksessa heidän logiikkansa aiheuttaa ennen pitkää sen, että Tampereen keskusta on yksi suuri moottoritie, jolla kelpaa ajella. Minne, se jää vähän arvoitukseksi.

Otto Auranen

http://www.tampere.fi/tampereinfo/tiedo ... 7sbER.html

Ranta-Tampellan asuinalueesta neljä erilaista yleisssuunnitelman luonnosvaihtoehtoa nähtäville

Näsijärven etelärantaan, Tampereen keskustan jatkeeksi suunnitellusta Ranta-Tampellan alueesta tehdyt neljä yleissuunnitelman luonnosvaihtoehtoa ovat nähtävillä tiistaista 29. syyskuuta 2009 alkaen 20. lokakuuta saakka Palvelupiste Frenckellissä ja kaupungin internetsivuilla. Ranta-Tampellan aluetta halkovan Kekkosentien vieminen maan alle tunneliin tekee mahdolliseksi noin 3500 asukkaan asuinalueen rakentamisen ja nykyistä paremman rannan virkistyskäytön. Nykyisin ranta on pääosin yksityistä teollisuustonttia.

Yleissuunnitelma ei ole virallinen kaavamuoto, vaan se on luonteeltaan asemakaavoituksen esisuunnittelua. Nähtävillä olon ja siitä saadun palautteen käsittelyn jälkeen suunnittelujaosto valitsee jonkin vaihtoehdoista jatkotyötä varten.

Yleissuunnitelman luonnosvaihtoehdot sisältävät pääperiaatteet Ranta-Tampellan alueen muuttamisesta pääosin asuinalueeksi. Niissä on jatkettu maankäytön suunnittelua alueesta pidetyn ideakilpailun tulosten pohjalta, mutta mukaan on otettu myös kaksi aivan uutta vaihtoehtoa. Kilpailun voittajatöihin sisältyi muurimaisia talomassoja, joista tuli paljon kritiikkiä yleisöltä. Jatkosuunnittelussa on käyty keskustelua myös alueen lähitalojen asukkaista koostuvassa asukastyöryhmässä.

Kilpailussa voittaneet vaihtoehdot

Tämän vuoden alussa järjestetyn ideakilpailun parhaiksi töiksi valittiin Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy:n ”Horisontti” ja Arkkitehtitoimisto Harris & Kjisik Oy:n ”Parabrisas”. Niitä työstettiin edelleen touko- ja kesäkuussa 2009 jatkosuunnitteluryhmän ohjaamana.

Horisontti-työn pohjalta kehitettyä vaihtoehtoa A on muutettu siten, että V:n muotoinen rakennus on jätetty pois ja siihen sisältyvää aluetta halkovaa kanavaa on kavennettu. Tässä vaihtoehdossa on vähiten tonttimaata ja eniten katualuetta.

Parbrisas-työstä kehitetyssä B-vaihtoehdossa on poistettu kosken rannan kahdeksankerroksinen rakennus ja korvattu se L:n muotoisella matalammalla rakennuksella. Kokoojakadun varren tornitalojen välissä taloja on korotettu kuudesta kahdeksaan kerroksisiksi. Suunnitelmassa ollut tekosaari on jätetty pois. Suunnitelmassa on eniten tonttimaata ja suuria, yhtenäisiä kortteleita.

Uusissa vaihtoehdoissa palaute otettiin huomioon

Ranta-Tampella -hanke ja YIT Rakennus Oy päättivät teettää kolmanneksi uuden vaihtoehdon, jossa liikenteeseen, asuinrakennusten massojen sijoitteluun ja asuttavuuteen on kiinnitetty erikseen huomiota. Kolmannen vaihtoehdon laati Kirsti Sivén ja Asko Takala Arkkitehdit Oy. Neljäntenä vaihtoehtona nähtävillä on Ranta-Tampella-hankkeen omana työnään kokoama versio, jossa on koottu yhteen kilpailussa ja kuntalaismielipiteissä esitettyjä ajatuksia.

Siven & Takala -toimiston tekemässä vaihtoehdossa C on erityisen paljon näkymiä asunnoista järvelle ja korttelien sisäinen puistoalue. Muurimaisuus on korvattu pohjois-etelä-suuntaisille rakennusmassoilla. Näsijärven rantaan on sijoitettu 12 ja 8 -kerroksiset tornit. Silhuetti on järveltä päin kukkulamainen, koska pysäköintiä on viety maan alle radan varressa. Suunnitelmassa on vaihtoehdoista toiseksi eniten tonttimaata.

Ranta-Tampella -hankkeen tekemä vaihtoehto D on selkeiden korttelien malli, jossa kerrokset vaihtelevat rannan tuntumassa kolmesta kuuteen, nousten sisempänä kahdeksaan kerrokseen. Tampellan piipun lähellä on kaksi 11-12 -kerroksista rakennusta. Tässä vaihtoehdossa Näsijärven rantaan jää eniten tilaa. Vaihtoehdossa on eniten virkistysaluetta ja vähiten katualuetta.

Kaikissa neljässä vaihtoehdossa on sama määrä asuinkerrosneliöitä eli 146 500, mikä mahdollistaa Ranta-Tampellan asukasmääräksi noin 3500 henkeä. Alueen asuntojakaumasta on tulossa pienasuntovoittoinen (60 % kaksioita), ja asuntoja tulisi laskennallisesti noin 2000-2300 kpl. Lisäksi vaihtoehdoissa on joitain tuhansia kerrosneliömetrejä muuta tilaa.

Yleisötilaisuus lokakuussa

Ranta-Tampellan yleissuunnitelman luonnosvaihtoehdoista keskustellaan yleisötilaisuudessa torstaina 8.10.2009 klo 17.00 alkaen Vapriikin auditoriossa, osoite Alaverstaanraitti 5.

Neljä luonnosvaihtoehtoa Ranta-Tampellan asemakaavojen yleissuunnitelmaksi ovat nähtävillä 29.9.-20.10.2009 välisen ajan Palvelupiste Frenckellissä, Frenckellinaukio 2 B ja internetissä osoitteessa http://www.tampere.fi/kaavatjakiinteist ... oitus.html

Lisätietoa hankkeen sivuilla osoitteessa

http://www.tampere.fi/kaavatjakiinteist ... tatampella

Mahdolliset mielipiteet luonnosvaihtoehdoista tulee toimittaa nähtävillä olon aikana Tampereen kaupungin kirjaamoon.


» Kaavoitus
Kuulutukset osiosta löytyvät nähtävillä olevien kaavojen aineistot.

» Ranta-Tampella
Hankkeen omat sivut


Teksti: Anna-Leea Hyry

Lisätietoja
Projektiarkkitehti
Juha Jaakola
Puhelin (03) 5656 6528
Projektinjohtaja
Mauri Eskonen
Puhelin 050 552 6631

^Nopeella katselemuksella vaihtoehto 3 (http://www.tampere.fi/ytoteto/aka/nahta ... liite3.pdf) vaikuttas aika kivalta .. Ainakin massiivinen! Mikään neljästä ehdotuksesta ei sytytä ihan kympillä, mutta ehdottomasti tehokkainta kannatan.

Ehkä itsekin kallistuisin tuohon kolmanteen vaihtoehtoon. Ehkä vieläkin tiiviimpää voisi olla, mutta ei muuta kehitettävää. Tuo Ranta-Tampella on mainio paikka rakentaa tuollaista mahtipontista ja ennekaikkea kaupunkimaista rakennuskantaa.

P.S. On muuten selvä asenne-ero Turkuun verrattuna. Ei voi muuta kuin nostaa hattua Tampereelle. Ei tässä enää mitkään selittelyt auta...

Itse olen sitä mieltä, että taas viedään yksi alue laadukkaalta rakentamiselta. Kaikki mallit näyttävät aivan täysin YIT:n rahastus taloilta. Ei mitään omaperäisyyttä tai no siinä kiinanmuuri vaihtoehdossa oli, mutta muuten ihan per****stä juuri sen muurin vuoksi.

Eikö tohon voisi ottaa jotain todella laadukasta arkkitehtiä suunnitteleen alueen, ettei tule taas näitä 70-luvun elementtitaloja kuorrutettuna 2000-luvulle, peittämällä elementtisaumat ja tekemällä parvekkeiden kaiteet lasista.

^No itse talothan ei vielä oo suunnittelun kohteena eli jos vaikka toi 12-kerroksisten rivi tulee oleen hienoja omaperäisiä taloja kaikki (hah?!) niin kyllä sit kelpaa .. Mutta joo, nyt vasta tehdään asemakaavaa ja sit ruvetaan vasta katteleen minkä näkösiä taloja sinne tulee

Tässä vielä Aamulehden juttu aiheesta.

Aamulehti kirjoitti:Onko tässä Ranta-Tampellan uusi alku?

Kipakat arviot pakottivat Tampereen etsimään Ranta-Tampellan kilpailun voittaneille muureille vaihtoehtoa. Näistä neljästä luonnoksesta yksi jalostuu lopulta 3500 asukkaan kerrostalokodiksi Näsijärven rannalle. Luonnokset ovat nähtävillä tiistaista alkaen 20. lokakuuta saakka Palvelupiste Frenckellissä ja Tampereen kaupungin internetsivuilla.

Kanavakaupunki: B&M Oy:n Horisontti, suunnittelukilpailun voittaja


Ranta: Kapea kevyen liikenteen väylä, talot muodostavat rannalle muurin.

Kerrokset: Rannassa kerroksia viidestä yhdeksään, muualla kahdesta neljääntoista. Korkein, 16-kerroksinen talo sijaitsee lähellä rautatietä, kuten kaksikerroksisetkin talot.

Kadut: Iso kokoojakatu lävistää alueen, lisäksi pihakatuja.

Rakentamisen haasteet: Itäinen kulma työntyy hyvin lähelle rantaa.Täyttömaan alla on liejukerros, joka toimii kuormitettuna laakerin tavoin. Siksi perustukset on paalutettava.

Kaupungin kustannukset: Kaikkein kallein. Kanava on rakennettava laadukkaasti ja se maksaa.

Erityistä: Näsijärvi jatkuu alueella kanavana, jonka ympärille voi muodostua kohtaamispaikka. Alue jatkuu luontevasti kohti Armonkalliota. Selkeä kantakaupungin jatke

Muurikaupunki: Harris & Kjisiki Oy:n Parabrisas, suunnittelukilpailun toinen


Ranta: Kapea kevyen liikenteen väylä, toinen muurimaisista taloista on rannan tuntumassa ja sen kummallakin puolen on puistoa.

Kerrokset: Rannassa viidestä kahdeksaan, muualla viidestä kahteentoista. Korkeimmat 12-kerroksiset rakennukset sijoittuvat taakse.

Kadut: Yksi, selkeä kokoojakatu, lisäksi pihakatuja. Kaikkein vähiten katuja.

Rakentamisen haasteet: Ei erityisiä hankaluuksia, koska rakennukset on sijoitettu kauaksi vesirajasta.

Kaupungin kustannukset: Kaupungin kannalta edullinen, koska katuja on vähän.

Erityistä: Selkeä, veistokselliset muurit rajaavat alueen omaksi pikkukaupungikseen. Muurit peittävät takana olevien talojen näkymää Näsijärvelle. Helpoin rakentaa.

Tornikaupunki: Kirsti Sivén ja Asko Takala Arkkitehdit Oy:n vaihtoehto


Ranta: Järvessä kiinni kaksi rakennusta, rannalla kevyen liikenteen väylä, pieni aukio tornitalon vieressä. Rannalla hyvin tilaa.

Kerrokset: Kahdesta kahteentoista. Rannassa kaksi 12-kerroksista tornitaloa. Korkeimmat talot muuten lähellä rautatietä.

Kadut: Suora kokoojakatu, lisäksi pihakatuja ja kevyen liikenteen reittejä.

Rakentamisen haasteet: Kaksi järvessä kiinni olevaa rakennusta ovat rakentamisen kannalta hankalimmat. Liejukerroksen vuoksi perustukset on paalutettava syvälle.

Kaupungin kustannukset: Muurikaupungin ja Kollaasin kanssa samaa tasoa.

Erityistä: Paljon järvinäkymiä, tornimainen, suoraviivainen, kevyt. Rannalla sekä korkeita että matalia rakennuksia. Korkeat talot selkeästi reunoilla. Keskellä puisto, jonka polut rikkovat muuten hieman yksitoikkoista vaikutelmaa.

Kollaasi: Ranta-Tampella-hankkeen oma vaihtoehto, Juha Jaakola ja Iina Laakkonen


Ranta: Levein ja väljin rantapromenadi. Yleisöpalautteen vuoksi rantaan jätetty paljon tilaa. Rannalla selkeät korttelit.

Kerrokset: Kolmesta kahteentoista. Korkeimmat talot sijoittuvat radan viereen. Rannalla talot matalia, joten näkymät Näsijärvelle ovat monesta kohtaa hyvät.

Kadut: Suora kokoojakatu, vähän pihakatuja, paljon kevyen liikenteen alueita.

Rakentamisen haasteet: Korttelit avautuvat pohjoiseen, ja on pohdittava, miten pohjoistuulen vaikutus saadaan minimoitua.

Kaupungin kustannukset: Vähiten katua, samaa luokkaa kuin Muuri- ja Tornikaupunki-vaihtoehdoissa.

Erityistä: On muista ehdotuksista tehty kollaasi, johon on koottu saadun palautteen ja tehtyjen ehdotusten pohjalta suunnittelijoiden mielestä parhaita paloja. Selkeä ja suoraviivainen kokonaisuus.

Katsoin ensin järvenrantanäkymän perusteella, että tämä vaihtoehto 3 näyttää ihan hyvältä. Ilmakuvasta kuitenkin selvisi, että rakennukset ovat tavallisia laatikoita ja ne on sijoiteltu hajanaisesti. Mielestäni se on vaihtoehdoista vähiten kaupunkimainen, vaikka onkin tavallaan massiivinen. Siinä ei myöskään ole kanavaa eikä 16-kerroksista tornia. Kannatan ilman muuta suunnittelukilpailun voittajaa.

Minun silmään mielyttää eniten numero kaksi, eli muurikaupunki.

Ainoa mitä siinä muuttaisin olisi leveämpi kevyen liikenteen väylä rantaan sekä enemmän suunnitelmassa jo olevia 12-kerroksisia rakennuksia "muurien" sisälle.

Vaihtoehto 3. taitaa olla tehokkain, mutta mielestäni se näyttää pikkasen liian tavanomaiselta lähiöltä, lisäksi kolmonen saattaa olla aika kylmä paikka näsijärveltä puhaltavien pohjoistuulien takia.

Jos noista pelkästään pitäisi valita niin ottaisin numeron 4. Siinä ranta on jätetty kokonaan kaupunkilaisille niinkuin asian pitäisikin olla. Sen ei kuulu olla pelkästään kenenkään asukkaiden alue jotka asunnon ovat kovalla rahalla ostaneet.

Muuten yhdistäisin 4-vaihtoehdon rannan, 3-vaihtoehdon muuten kokonaisuudessaan ja 1-vaihtoehdosta ottaisin vielä kanavan mukaan. Niin ja jokaiseen 12-krs taloon ainakin 3 kerrosta lisää.

Minusta tuo voittanut suunnitelma on ehdottomasti paras. Ehkä tosiaan olisin hieman leventänyt rantaviivaa, jotta siihen oltaisiin saatu kunnollinen kävelykatu ja muutama kahvila. Mutta ehkä hienointa tuossa suunnitelmassa on talojen välissä oleva kanava. Vettä Suomessa riittää, mutta sitä ei osata hyödyntää kaupunkisuunnittelussa juuri kuinkaan. Mitä nyt vähän aurinkolahden kanavassa. Jätkäsaaren keskellä olevassa puistossakin olisi pitänyt olla kanava.

tällasta tänään. hieno tuli vaikka itse sanonkin.

Jussi kirjoitti:tällasta tänään. hieno tuli vaikka itse sanonkin.

No jopas, Hamina Tampereella! - jotain tällaista olen itse hahmotellut Lamminrahkaan, ympyräkaupunki sopii kuin nenä päähän lähijunaliikenteeseen tukeutuvaan lähiöön. Harmi vain, että hahmotelmieni jälkeen luin, että alueella on isot liito-oravien suojelualueet!

Tässä oma lausuntoni Ranta-Tampellasta:

Lopullinen Ranta-Tampella on toiveissani yhdistelmä kaikkien vaihtoehtojen parhaista puolista.

Kanavakaupungista ottaisin lopulliseen kaavaan rannan "käärmetalon" ja kanava-aiheen. Kanava-aihe voidaan toteuttaa myös nurmikenttänä, ainakin jos kanavan kaivaminen on mahdollista vielä jälkikäteenkin.

Muurikaupungista ja Tornikaupungista ottaisin rataa vasten olevan muurin, joko Muurikaupungin yhtenäisenä muuritalona tai Tornikaupungin "kammanpiikkitorneilla" höystettynä. Talomassaan integroitu lähijuna-asema on hieno oivallus. Aseman "lipunmyyntitoimisto" voidaan järjestää yrittäjävetoisesti niin, että toimisto on käytännössä kioski/kahvila, jossa myydään myös matkalippuja (matkakortin lataus, VR:n liput). Laitureilta tulee olla liukukäytäväyhteydet Herrainmäelle vievälle sillalle/kannelle.

Kollaasin rantabulevardi vaikuttaa hyvältä, samoin ajatus umpikortteleista. Kuitenkin pidän enemmän Tornikaupungin korttelien silmäkoosta, koska suuri umpikortteli antaisi mahdollisuuden isoon, mutta virikkeelliseen ja turvalliseen sisäpihaan. Porttikongeihin saa lisää turvallisuutta viistämällä ne 45 asteen kulmassa, jolloin kiinteistölle yllättäen tulevat ajoneuvot (tai sisäpihalta juoksevat lapset) eivät aiheuta vaaratilanteita. Myös katujen kulmauksissa 45 asteen viistot Ildefons Cerdàn Barcelona-suunnitelmien mukaisesti parantavat turvallisuutta ja myös mannermaista viihtyisyyttä luoden aukiomaisia risteysalueita, ainakin jos risteysalueet päällystetään luonnonkivellä.

Ranta-Tampellaan pitäisi minusta varata mahdollisuus rakentaa keskustasta raitiotie esim. tähän tapaan: http://www.uta.fi/~sk82151/keskusta_raitiolinjat.png. Raitiotie voi Tampellan alueella käyttää katuverkkoa, joten varaukseksi riittää tarpeeksi loivat kaarresäteet joukkoliikenteen käyttämien katujen risteyksissä. Toinen raitiotievarauksen aiheuttama rajoite on tonttiliittymät: raitiotiepysäkkejä varten pitäisi varata vähintään 60 metrin pituiset pysäkkialueet.

Tampellan raitiotietä ei ole missään virallisessa selvityksessä tutkittu, mutta sitä ei pidä sulkea tutkimatta pois, sillä se olisi erinomainen kulkuneuvo asukkaiden kuljettamiseksi koko Tampellan alueelta ydinkeskustaan. Samalla Kuninkaankatu, joka on merkittävä kauppakatu saisi joukkoliikenneyhteyden esimerkiksi lomitetuilla raiteilla toteutetulla raitiotiekävelykadulla (kohtauspaikat pysäkkien kohdalla). Helsingin Mikonkadulle toteutettu raitiotiekävelykatu toimii hyvänä esimerkkinä lomitetusta ratkaisusta. (kuva: http://vaunut.org/kuva/55351 ja http://vaunut.org/kuva/55268) Koskenniskansilta voitaisiin rakentaa niinikään lomitettuna yksiraiteisena raitiotiesiltana, jolloin moottoriajoneuvoliikenne ei pääsisi väärinkäyttämään siltaa.

Valittiin sitten mikä tahansa vaihtoehdoista, on asemakaavoituksessa luotava tiukat rakennustapaohjeet. Julkisivujen tulee olla arvokkaalla alueella huippulaatua, mieluiten käsityönä ladottua tiiliä tai konerappausta, eikä kittisaumoja täynnä olevia elementtiseiniä. Muotokielessä ei pidä kieltää regionalistisia tai postmoderneja vaikutteita menneistä rakennustyyleistä, jos ne sopivat kokonaisuuteen. Jos alueen asemakaavasta tulee orgaanisen muotoinen (Muurikaupunki), on myös talojen oltava orgaanisen muotoisia, vrt. Pietilöiden Metso ja Hervantakeskus. Jokaisen talon tulee olla uniikki, mutta alueen on oltava yhtenäinen, kauttaaltaan "Ranta-Tampellaksi" tunnistettava. Jos alueelle tulee korkea maamerkki, varsinkin sen julkisivuun ja muotokieleen on kiinnitettävä erityistä huomiota, ja siitä tulisi järjestää mieluiten kansainvälinen arkkitehtikilpailu.