Nyt on hyvä aika tutustua Esplanadin-Kauppatorin ympäristön liikennesuunnitelmaluonnokseen, joka ilmestyi yhdelle sivulle Kluuvin ja Kaartinkaupungin katusuunnittelun tarkasteludokumenttiin. Samassa yhteydessä on Uudenmaankadun-Erottajan suunnitelma, mutta en nyt keskittynyt siihen. En löytänyt tästä liikennesuunnitelmaluonnoksesta versiota muualta netistä, ja tämä kyseinen luonnos on hieman vajavainen, koska siinä ei ole lainkaan poikkileikkauskuvia (ei siis voi tarkkaan päätellä jalkakäytävien, pyöräteiden ja ajoratojen leveyksiä).
Tarkempi kuva tässä dokumentissa sivulla 103 https://www.hel.fi/static/liitteet/kaup ... -13-26.pdf
Autoliikenteen keskeiset huomiot:
Kuten luvattua, Pohjois- ja Eteläesplanadit säilyvät poikittaisliikenteen pääväylinä, kaksikaistaisina suuntaansa ja niihin ei kohdistu sellaisia liikenteellisiä muutoksia, jotka vaikuttaisivat läpiajoon. Autoliikenteeseen vaikuttavat muutokset liittyvät muihin ympäristön katuihin: Espan puiston kohdalla Fabianinkatu katkaistaan autoliikenteeltä ja Korkeavuorenkatu kaventuu ja muuttuu yksisuuntaiseksi. Fabian muuttuu parkkihallin ajorampin pohjoispuolella pihakaduksi, joten Fabianin läpiajo autolla estetään myös siinä (pyörällä pääsee).
Unioninkatu muuttuu kaksisuuntaiseksi välillä Aleksi-Pohjoisespa ja siirtyy palvelemaan myös sitä liikennettä, joka nyt kulkee Fabiania pitkin. Muutoin autoliikenteen muutokset jäävät vähäisiksi, pysäköintipaikkojen määrä näyttää pysyvän pääosin ennallaan. Eteläespan pohjoispuoliset parkkipaikat, poistuvat uuden pyörätien tieltä (kuten väliaikaisessa kokeilussa 2023–2024). Toisaalta parkkipaikkoja lisätään Pohjoisespalle Ruotsin suurlähetystön, Korkeimman oikeuden ja Presidentinlinnan eteen.
On vaikea sanoa kaventuuko ajoradat yleisesti, mutta ne vaikuttavat kaventuvan hieman Pohjoisespalla Presidentinlinnan edustalla. Ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on väläytelty Mannerheimintien eteläosan (Erottaja-Postikatu) kaventamista 1+1 kaistaiseksi; tämä suunnitelma ei ota siihen kantaa, vaan jatkaa oletuksella että Mansku on 2+2.
Jalankulun keskeiset huomiot:
Jalankulun edellytykset paranevat nykyisestä, mutta muutos on aika maltillinen. Merkittävin asia on Fabianinkadun muuttuminen kävelykaduksi Espan puiston kohdalla. Korkeavuorenkadun ylitys Espan puistossa helpottuu, kun ajorata kaventuu ja suojatie ilmeisesti korotetaan. Ylijatketut jalkakäytävät ovat aina kiva plussa jalankulkijalle, ja niitä tulee muun muassa Kasarmikadulle ja Fabianille, ilmeisesti Kaartinkaupunkiin tulee myös niitä lisää.
Hyvin positiivinen asia on myös Havis Amandan ympäristön kiskosyherön keventäminen. Kauppatorin ratikkapysäkki siirtyy, ja jalankulkijoille tulee paljon enemmän tilaa kulkea Havis Amandan ympärillä. Kiskot ohjataan kulkemaan Mantan aukion pohjoisreunassa, ja tämä helpottaa myös jalankulkijoiden siirtymistä Espalta Kauppatorille. Toki jalankulku sitten hieman vaikeutuu Mantan aukion pohjoisreunassa, mutta tila lienee arvokkaampaa suihkulähteen välittömässä läheisyydessä.
Aika paljon jää mietityttämään Kappelin eteläpuolelle syntyvä hyvin kapea jalankulkutila. Se on toki on parannus nykytilanteeseen, jossa jalkakäytävää ei ole lainkaan. Suurin osa nykyisistä valo-ohjatuista suojateistä näyttää jäävän valo-ohjatuiksi, se on kai sitten mielipideasia tykkääkö siitä jalankulkijana vai ei.
Espan–Kauppatorin ympäristön katupäällyste on nykyään vaihtelevaa ja laikukasta, löytyy nupukiveä, noppakiveä, asfalttia ja betonikiveä. Tulevaisuudessa päällystystä on tarkoitus yhtenäistää, ja käyttää historialliseen ympäristöön sopivaa luonnonkiveä. Pyöräteissä ja jalkakäytävillä on tullaan käyttämään sileämpää kiveä, joka helpottaa liikkumista. Tori- ja aukioalueilla käytetään nykyistä kivetystä, josta voi tehdä vähemmän muhkuraista tasoittamalla ja latomalla se uudelleen. Jalankulkijan keskeiset aistihaitat: melu ja dieselin katku eivät ole menossa minnekään.
Pyöräilyn keskeiset huomiot:
Pyöräliikenteen reititys pysyy täysin ennallaan. Parannus nykytilanteeseen tulee siitä, että Eteläespa rakennetaan 2023–2024 pyörätiekokeilun mukaiseksi (ilmeisesti kuitenkin kivetyksellä eikä asfaltilla).
Epäselväksi jää, miten ehkäistään konfliktia jalankulun kanssa etenkin Kauppatorin ympäristössä. Nykytilassa Kauppatorin pyörätietä pitkin kulkeminen on vaikeaa, koska monet (etenkin turistit) käyttävät pyöräteitä jalkakäytävinä, ja monet odottavat liikennevalojen vaihtumista seisten pyörätiellä. En voi syyttää ketään, joka ei heti hahmota miten umpisurkeasti järjestetyssä ympäristössä pitää kulkea. Näiden konfliktipisteiden selvittäminen on täysin ratkaisevaa pyöräliikenteen sujuvuuden ja jalankulun turvallisuuden kannalta. Kenties kolmitasoerottelu voisi toimia? Vai näenkö oikein että tuossa suunnitelmassa ehdotetaan pollareita?
Presidentinlinnan edustan Linnanaltaan laiturirakennetta on ehdotettu levennettäväksi, mikä helpottaisi myös valtavasti; nykytilassa surkea yhdistetty JK/PP jossa aktiivinen riski tippua mereen. Mielenkiintoista on myös nähdä mitä keksivät Katajanokan kanavan ja Päävartion kohdalla, jossa pullonkaula on kaikkein kapeimmillaan.
Yhteenveto:
Esplanadin ympäristön liikennejärjestelyt säilyvät monin tavoin ennallaan. Räikeimmät ongelmakohdat ilmeisesti korjataan, ja jalankulun edellytyksiin tehdään pieniä-keskisuuria parannuksia. Kaduista isoin yksittäinen voittaja on Fabianinkatu.