Taloforum.fi

Pyöröovi kirjoitti:Luulen Jätkäsaaren pyöräteiden olevan vielä täysin keskeneräisiä. Nykyisellään ne eivät noudata minkäänlaista yhteistä linjaa ja paikoitellen ne ovat rakennustyömaiden katkomia, joten tahdon kyllä uskoa, että aikanaan saadaan ihan sujuvat ja kuopattomat reitit. Itse toivoisin näkeväni ennen kaikkea omia liikennemerkkejä ja -valoja pyöräilijöille, mutta ne taitavat olla saavuttamattomissa Helsingissä Bulevardia lukuun ottamatta.

Kyllä se pyöräilyinfra Tyynenmerenkadun osalta on suurelta osin selkeästi valmis. Ts. pitkiltä osuuksilta hyvin pysyvän näköisesti rakennettu reunakivineen ja asfaltteineen. Juuri näillä osuuksilla on selvää ongelmaa pyöräilyn sujuvuudessa.

slette kirjoitti: Huomattavasti parempi vaihtoehto olisi, jos olisi vaan tehty pyöräkaistat ajoradan reunaan.

Tasoerottelu toimii mun mielestäni tuossa hienosti, kun tavallisella jaetulla pyörätiellä on aina joku jalankulkija tientukkona niin Tyynenmerenkadulla pääsee posottamaan sen minkä nuo mutkat sallivat. Suurin ero on kuitenkin autoilijoiden asenteessa. 30:n aluerajoitusalueella ei pitäisi olla ylipäätään pyöräteitä tai pyöräkaistoja, mutta jos pyöräilijät laitetaan sinne autojen sekaan, ajoradan pitää olla leveämpi jolloin autoilijat uskaltavat taas ajaa kovempaa.

Kadun toiselle puolle on nyt tehty tilapäinen pyöräkaista, sitä voi verrata. En ole nähnyt vielä kuin yhden urhean pyöräilijän siellä, itse palaan verkkokauppa.comista mieluummin Hietasaarenkujan kautta.

Minustakin Jätkäsaaren pyöräteissä suurin ongelma on keskeneräisyys. Osaltaan pyörätie löytyy vain toiselta puolelta ja muutenkin välillä tie loppuu kesken. Mutta ne muutamat valmiit pätkät mutkineenkin ovat ihan kohtuullisia ajaa, ja jalankulkijoita ei niille paljon tunnu eksyvän.

StadinArska kirjoitti:

slette kirjoitti:Kadun toiselle puolle on nyt tehty tilapäinen pyöräkaista, sitä voi verrata. En ole nähnyt vielä kuin yhden urhean pyöräilijän siellä, itse palaan verkkokauppa.comista mieluummin Hietasaarenkujan kautta.

Tuo Clarionin kohdalla oleva tilapäinen suora pyörätie toimii paljon paremmin kuin kaupungin varta vasten rakentama pujottelurata tien toisella puolen.

Taitaa vain niin olla, että tällä hetkellä aktiivipyöräilijöitä ei nähdä vielä riittävän merkittävänä kuluttajaryhmänä ja pyöräilyä varsinaisena liikennemuotona, (vs. Tanska, Hollanti näin yleisimmin käytettyinä esimerkkeinä) että pyöräteihin haluttaisiin todella panostaa ja nähdä vaivaa. Tietty pyöräilykausi on Etelä-Suomessa pitkä (ilmastonmuutokse nmyötä pitenee entisestään) ja maasto on pääasiassa tasaisita, joten en epäile, etteikö pyöräilyn osuus esim. työmatkaliikenteestä voisi kasvaa merkittävästi. Kehitys nyt kun vielä on ollut tämänsuuntaista viime vuosina.

En nyt tiedä.. Jos pyöräilijöiden määrä nyt kasvaa, niin luulisi "tarjonnankin" (pyörätiet) myös kasvavan. Ja lisäksi, vaikka jotkut saattavat muuta väittääkin, pyörätiet eivät ole kovin kalliita investointeja, vaikka autoteihin ja raiteisiin verrattuna. Ilmeisesti kaupunginisien asenteet pyöräilyyn nyt ovat edelleen lähinnä, että "joo ihan kiva liikuntaharrastus se joillekin on", mutta ei osata nähdä sen todellista potentiaalia. Juhlapuheissa nyt tietty sitten sanotaan mitä sanotaan.

^ Juurikin ollaan semmoisessa kehityksen vaihteessa, että poliitikot ja päättäjät ovat aidosti tajunneet asian merkityksen, siis ne, jotka ylipäätään ovat kiinnostuneita, ja esim. baanaverkko on saatu päätettyä ja rakenteille, samoin uudet suunnitteluperiaatteet. Nämä eivät ole enää juhlapuheita ja muutos on oikeasti merkittävä. Tietty sen aikaansaaminen on kestänyt. Ruotsia ollaan jäljessä ainakin se tavallinen kymmenen vuotta. Lähempänä toteuttavaa tasoa on sitten ilmeisiä asenneongelmia. Pyöräilijät ovat saaneet kuulla kaupungin rakentamispalvelusta yms. erilaista tytöttelyä ja pojittelua kun ovat valittaneet pyöräteistä ja -kaistoista. Viime aikoihin asti pyöräteiden katusuunnitelmia saatettiin muutella lautakuntapäätöksen jälkeen ja vesittää uudet suunnitteluperiaatteet, tai sitten vaan täysin välinpitämättömästi rakentaa toisin kuin suunnitelmaan on piirretty. Käsittääkseni nämä ovat kaikki korjaantumassa. Nettikeskusteluissa on näkynyt jopa Staran työntekijöiden nimettömiä kommentteja, joissa ovat hävenneet pyöräilijöitä mitätöineiden kollegoidensa puolesta. Varmaan jotain sukupolvenvaihdostakin tapahtuu ja tarvitaan.

Tande kirjoitti:Taitaa vain niin olla, että tällä hetkellä aktiivipyöräilijöitä ei nähdä vielä riittävän merkittävänä kuluttajaryhmänä ja pyöräilyä varsinaisena liikennemuotona, (vs. Tanska, Hollanti näin yleisimmin käytettyinä esimerkkeinä) että pyöräteihin haluttaisiin todella panostaa ja nähdä vaivaa. Tietty pyöräilykausi on Etelä-Suomessa pitkä (ilmastonmuutokse nmyötä pitenee entisestään) ja maasto on pääasiassa tasaisita, joten en epäile, etteikö pyöräilyn osuus esim. työmatkaliikenteestä voisi kasvaa merkittävästi. Kehitys nyt kun vielä on ollut tämänsuuntaista viime vuosina.

En nyt tiedä.. Jos pyöräilijöiden määrä nyt kasvaa, niin luulisi "tarjonnankin" (pyörätiet) myös kasvavan. Ja lisäksi, vaikka jotkut saattavat muuta väittääkin, pyörätiet eivät ole kovin kalliita investointeja, vaikka autoteihin ja raiteisiin verrattuna. Ilmeisesti kaupunginisien asenteet pyöräilyyn nyt ovat edelleen lähinnä, että "joo ihan kiva liikuntaharrastus se joillekin on", mutta ei osata nähdä sen todellista potentiaalia. Juhlapuheissa nyt tietty sitten sanotaan mitä sanotaan.

Sinällään Helsingissä on kilometrimäärissä laskettuna huimasti enemmän pyöräteitä kuin vaikkapa Kööpenhaminassa. Tämä johtuen Suomessa vallalla olevasta suunnittelukäsitteestä nimeltä "kevyt liikenne" joka tarkoittaa sitä, että mm. liki jokaisesta uudisrakennetusta jalkakäytävästä on tehty samalla myös pyörätie. Pyöräilyn sujuvuuden ja turvallisuuden kanssa yhdistetyillä jalkakäytävillä ja pyöräteillä sen sijaan suurelta osin ei ole juurikaan tekemistä, mihin on Helsingissä herätty ensimmäisenä kaupunkina Suomessa.

Nähdäkseni näissä Jätkäsaarenkin ratkaisuissa kummittelee vielä osittain taustalla ajatus jalankulusta ja pyöräilystä samana liikennemuotona ("kevyt liikenne"). Minkä myötä on monen tahon mielestä ok tehdä pyöräilyreitti, joka turvallisesti ja mukavasti sallii korkeintaan noin 15 km/h -nopeuden. Siitä huolimatta, vaikka kadun nopeusrajoitus olisi esimerkiksi 40 tai 50 km/h ja monet pyöräilijät väylän salliessa ajavat tasamaallakin 25 km/h tai vielä merkittävästi sitä kovempaa.

slette kirjoitti:Pyöräilyn sujuvuuden ja turvallisuuden kanssa yhdistetyillä jalkakäytävillä ja pyöräteillä sen sijaan suurelta osin ei ole juurikaan tekemistä, mihin on Helsingissä herätty ensimmäisenä kaupunkina Suomessa.

On pelkästään hyvä asia, että kevyen liikenteen väylien puutteellisuuteen on herätty kaupunkikeskustoissa. Mutta toki on niinkin, että yhtä väärin kuin on ajatella että kelvit sopivat joka paikkaan, on se että pidettäisiin niitä täysin kelvottomina. Niillä on kyllä oma paikkansa, mutta ei kantakaupungin vilkasliikenteisillä kaduilla. Lähiöissä ja pienemmissä kaupungeissa ne ovat aivan käyttökelpoinen ratkaisu. Ei "kevyt liikenne" mikään turha käsite ole.

Esim. Oulu on erinomainen pyöräilykaupunki, vaikka siellä on lähes pelkästään kevyen liikenteen väyliä. Se johtuu mm. siitä, että väylät ovat leveitä ja hyvin suunniteltuja - sen lisäksi että niitä on paljon. "Hyvin suunniteltu" pätee sen sijaan valitettavan harvaan pyörätieverkostoon Suomessa. Silti Suomi on kelvollinen pyöräilymaa jo sen takia, että pyöräteitä on niin paljon. Parantamisen varaa tietenkin on runsaasti.

Ja Tyynenmerenkadun pyöräkaistathan nimenomaan ovat hyvin epäsuomalaisia. En ole itse ajanut, mutta voi olla että mutkaisuus on niiden suurin ongelma.

Nämä ovat siis omia mielipiteitäni pyöräilijänä ja vähän senkin heijastamaa, mitä olen muilta kuullut tai lukenut.

järvellä nukkuva kirjoitti:

slette kirjoitti:Pyöräilyn sujuvuuden ja turvallisuuden kanssa yhdistetyillä jalkakäytävillä ja pyöräteillä sen sijaan suurelta osin ei ole juurikaan tekemistä, mihin on Helsingissä herätty ensimmäisenä kaupunkina Suomessa.

On pelkästään hyvä asia, että kevyen liikenteen väylien puutteellisuuteen on herätty kaupunkikeskustoissa. Mutta toki on niinkin, että yhtä väärin kuin on ajatella että kelvit sopivat joka paikkaan, on se että pidettäisiin niitä täysin kelvottomina. Niillä on kyllä oma paikkansa, mutta ei kantakaupungin vilkasliikenteisillä kaduilla. Lähiöissä ja pienemmissä kaupungeissa ne ovat aivan käyttökelpoinen ratkaisu. Ei "kevyt liikenne" mikään turha käsite ole.

Esim. Oulu on erinomainen pyöräilykaupunki, vaikka siellä on lähes pelkästään kevyen liikenteen väyliä. Se johtuu mm. siitä, että väylät ovat leveitä ja hyvin suunniteltuja - sen lisäksi että niitä on paljon. "Hyvin suunniteltu" pätee sen sijaan valitettavan harvaan pyörätieverkostoon Suomessa. Silti Suomi on kelvollinen pyöräilymaa jo sen takia, että pyöräteitä on niin paljon. Parantamisen varaa tietenkin on runsaasti.

Ja Tyynenmerenkadun pyöräkaistathan nimenomaan ovat hyvin epäsuomalaisia. En ole itse ajanut, mutta voi olla että mutkaisuus on niiden suurin ongelma.

Nämä ovat siis omia mielipiteitäni pyöräilijänä ja vähän senkin heijastamaa, mitä olen muilta kuullut tai lukenut.

Omasta mielestänikin yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä on hyvä ratkaisu esimerkiksi isompien maantietyyppisten väylien varressa sekä reiteillä, missä ei ole rinnalla kulkevaa moottoriajoneuvoille tarkoitettua väylää (kuten metsissä/puistoissa). Varsinkin jos niille ensin mainitussa tapauksessa annetaan suunnitelussa riittävä prioriteetti, eivätkä ne ole olennaisesti kiertelevämpiä ja mäkisempiä kuin vastaava autoille tarkoitettu reitti (valitettavasti tämä ei monessakaan tapauksessa toteudu Suomessa).

Sen sijaan yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä ei nähdäkseni pääosin ole hyvä ratkaisu katujen varsilla kaupunkimaisella alueella ja kirkonkylissä. Itse olen melko paljon pyöräillyt myös Oulussa ja siellä pyöräteissä on ehdottoman positiivista se, että ne ovat pääosin hyvin leveitä ja suoria mahdollistaen korkeat nopeudet. Mutta myös Oulussa ongelmaksi tulee toisaalta ajoratojen sekä yhdistettyjen pyöräteiden ja jalkakäytävien risteämäkohtien vaarallisuus sekä toisaalta pyörien sekoittunut rooli liikenteessä, missä ne jokseenkin sekavassa järjestyksessä rinnastuvat vuorotellen jalankulkijoihin ja vuorotellen muihin ajoneuvoihin.

Jalkakäytävätyyppinen kaksisuuntainen pyörätien jatke ei lähiössäkään ole turvallinen tapa ylittää risteys ajoneuvolle, joka yleisesti liikkuu 25 km/h tai kovempaa johtuen huonosta havaittavuudesta, vaan oikea paikka katuverkolla olisi yksisuuntainen reitti ajoradan laidassa, irrallaan suojatiestä. Sen lisäksi yhdistettyjen pyöräteiden ja jalkakäytävien olemassaolo katujen laidoilla johtaa siihen, että kyltityksestä riippumatta pelkät jalkakäytävät ja suojatiet käytännössä lakkaavat olemasta ja muuttuvat myös ne pyöräilyreiteiksi. Kun pyöräilijälle opetetaan, että pyöräilyn paikka on sama kuin jalankulun paikka ja tähän vielä osittain lisätään puutteelliset merkinnät pyöräteillä (kaikissa risteyksissä ei ole pyörätiekylttiä), niin käytännössä pyöräilijä alkaa useimmiten pyöräillä myös jalkakäytävillä. Myös liikennesäännöt muuttuvat epäselviksi, kun ajoradalla pyöräillessä ovat voimassa aivan eri säännöt kuin pyörätiellä ja toisaalta pyörätiellä säännöt eivät ole samat kuin jalankulkijoilla, vaikka yhteinen infrastruktuuri antaa näin olettaa.

Tuossa on paljon totta. Mutta itse tykkään lähiöissä enemmän yhdistetyistä väylistä. Mielestäni ainakin talvella niillä on mukavampaa ja turvallisempaa ajella, kun autojen tekemillä liukkailla urilla pysyminen vaatisi välillä aikamoista tarkkaavaisuutta. Ja takaa tulevat ja kadun varteen pysäköidyt autot olisivat ajoradalla usein isompi riesa. Pieni viherkaistale välissä tekee myös pienen mukavuuseron - ei tarvitse pelätä että autot roiskuttavat kuraa päälle ja tilaa erehtymiseen on enemmän. Pyöräkaistatkin voi toteuttaa huonosti, esim. Viinikankatu Tampereella, jossa keskikorokkeet, kaivonkannet ja huono talvikunnossapito tekevät väylästä paikoin epämukavan ja jopa vaarallisen. Omien havaintojen perusteella melkoinen osa pyöräilijöistä ajaakin siellä mieluummin jalkakäytävällä.

Lähiössä lähes tulkoon mikä tahansa väylä toimii ihan hyvin, koska sillä ei luultavasti ole sinun lisäksi muita käyttäjiä.

Juu, tuo on se pointti juurikin myös.

hylje kirjoitti:Lähiössä lähes tulkoon mikä tahansa väylä toimii ihan hyvin, koska sillä ei luultavasti ole sinun lisäksi muita käyttäjiä.

Toisaalta vaikka käyttäjiä olisi vähän niin turvallisuus (=havaittavuus) risteyksissä ja tonttiliittymissä on silti ongelma jalkakäytävällä tai huonosti suunnitellulla pyörätiellä ajaessa.

Paljonkohan Jätkäsaaressa on tällä hetkellä asukkaita..?
Tuli mieleen että onko K-market edelleen ainoa elintarvikekauppa mikä löytyy Jätkäsaaresta?

Jätkäsaaressa on/tulee muutamia mielenkiintoisia taloja/asuntoja merinäköalalla jne, mutta investointimielessä hieman arveluttaa alueen valtion/kaupungin tukeman vuokratuotannon määrä ja demografia, eli minkälaiseksi alue loppujen lopuksi muodostuu.