Taloforum.fi

[hmikko]

Helsingin Satama: Helsingin Sataman rekkaliikenteen hintaohjaus toiminut toivotulla tavalla

Rekkaliikenne on vähentynyt tuon mukaan ensimmäisen vuoden aikana Jätkäsaaressa 6 % ja koko keskustassa 4 %, samalla kun kokonaismäärä on kasvanut. Ja tämä varsin pienellä hintaerolla. Henkilöautoilla ei maksua ole edelleenkään, missään terminaalissa.

[Urbaani]

Jätkäsaaren klusteri alkaa hahmottua. 11.1.2020

[veka]

Royal Centerin rakentaminen saaren eteläpäähän terminaali 2:n viereen on käynnistymässä. Projektin toteuttava Royal Areena Oy laittoi tänään jakeluun tiedotteen ja kertoi samalla, että ensimmäiseksi rakennetaan pyöreä 730-paikkainen pysäköintitalo. Sen tekee YIT. Parkkitalo palvelee areenan, muiden urheilutilojen ja hotellin lisäksi myös sataman liikennettä.

https://www.epressi.com/tiedotteet/rake ... tyvat.html

kuva: AW arkkitehdit

[veka]

Mitä ihmettä Jätkäsaaressa on tapahtumassa? Tai oikeammin: Mitä ihmettä, siellähän ei tapahtu enää juuri mitään. Nimittäin, näyttää vahvasti siltä, että koko Jätkäsaaressa ei tänä keväänä aloiteta yhdenkään uuden asuintalon rakentamista. Eikä kovin hääviltä näytä ensi syksykään, vain muutama aloitus.

Eniten ihmetyttää rakentamisen pysähtyminen saaren länsilaidalla, jota tällä haavaa hallitsevat valtaisat maamassat. Kaiken lisäksi nuo kasat näyttävät selvästi vain kasvaneen tämänkin talven aikana. Massoja edestakaisin kuljettavat kuorma-autot paahtavat hurjaa vauhtia rantaan hiljattain kunnostettua pikabaanaansa pitkin pölyä levittäen.

Jonkinlaista valoa tilanteeseen antaa kaupungin infosivujen uusi tiedote, jossa selostetaan massojen varastoinnin nerokkuutta ja kannattavuutta. Jutun sankari on Massa-Mikko, jonka kerrotaan tienanneen kaupungille miljoonia. Jätkäsaaresta on siis tullut valtaisa ruoppaus- ja louhintamassojen kierrätyskeskus, josta kaupunki ei halua luopua vaan pysäyttää mieluummin rakentamisen.

https://www.uuttahelsinkia.fi/fi/uutise ... -ja-euroja

[veka]

"Jätkäsaaren vesillä"

Neljättä kuukautta jatkuva marraskuu on antanut hyvin aikaa kehitellä valokuvia. Tämä otos on näpätty pokkarikameralla Pihlajasaaren yhteysaluksesta viime kesäkuussa. Vieressä oli menossa ehkä maailman kauneimpien purjeveneiden, legendaaristen kuutosten kisa. Näitä näkymiä päästään ihailemaan myös Jätkäsaaren rannoilta, kunhan Massa-Mikko saa siirretyksi kasansa sopivampaan paikkaan. Oikein mukavaa kevään jatkoa kaikille!

[markusvalo]

Jätkäsaaren läpi on kymmenessä vuodessa virrannut maata kymmenien eduskuntatalojen tilavuuden verran. Niin Länsimetron louhe kuin merestä ruopattu maa on päässyt uusiokäyttöön.

Elokuussa 2009 Helsingin kaupungin massakoordinaattori Mikko Suominen odotti malttamattomana Madonnan 85 000 ihmistä Jätkäsaareen vetänyttä konserttia. Tai oikeastaan sen päättymistä, sillä vasta sitten pääsisi käyntiin satama-alueen muodonmuutos liki 20 000 hengen asuinalueeksi.

Pian satamalta vapautunut asfalttikenttä alkoikin täyttyä erilaisista maakasoista, joista jokaiselle oli tarkkaan mietitty käyttö uuden alueen rakentamisessa.

“Esimerkiksi suurin osa Länsimetron rakentamisessa muodostuneesta louheesta tuotiin Jätkäsaareen”, Mikko Suominen kertoo.

Määrä on huikea, 3 miljoonaa kuutiota, siis 30 eduskuntatalon tilavuuden verran eli noin 300 000 kuorma-auton lavallista.

Viimeisen kymmenen vuoden ajan maan suurimman asuntorakennustyömaan länsiosa on toiminut myös valtavana maa- ja kiviainesten kierrätysalueena. Parhaimmillaan alueen pinta-ala oli kymmenen vuotta sitten 20 hehtaaria. Kierrätysalue on supistunut alueen rakentamisen edetessä ja viimeinen iso kivikasa päätyy meritäyttöihin todennäköisimmin vuonna 2022.

”Tavoitteena on vähentää maa-ainesten kuljettamista ympäri pääkaupunkiseutua”, Suominen selvittää.

Juuri nyt paikalla jalostetaan vuonna 2021 valmistuvan Atlantinsillan tarveaineita.

Jätkäsaari ja muut Helsingin suurimmat rakennuskohteet sijaitsevat ranta-alueilla. Maisemat ovat hienot, mutta rakennusmaa kaipaa vahvistusta. Satamakentän alta paljastui vanhaa meritäyttöä ja jätemaata, joka ei rakennuksia kantaisi.

Normaalisti tonttien rakentajat vastaavat pohjatöistä, mutta heikoilla rakennusmailla esirakentaminen on järkevintä tehdä keskitetysti kaupungin toimesta. Asukkaille tämä näkyy ihmetystä herättävinä maa- ja kivikasoina.

”Ilman isoja kierrätyskenttiä kaikki massat jouduttaisiin kuljettamaan kehä 3:n ulkopuolelle. Kun vältämme pitkät kuljetusmatkat, muodostuu isot säästöt”, Suominen kertoo.

Jätkäsaaressa lisää rakennusmaata on vallattu myös merialueelta.

“Vettä rannoilla on kymmenisen metriä, sen alla toinen kymmenen metriä savea”, Suominen kuvailee.

Kun katsoo Jätkäsaaren ilmakuvaa vuodelta 2011, on rantaviiva kovin eri näköinen kuin nyt. Ilmakuvassa näkyy proomu, jonka kannella jättikaivuri kauhoo esiin kantavaa pohjaa meren syvyyksistä. Lisähaastetta ruoppaukseen tuo vanhan satama-alueen merenpohjan haitta-ainepitoinen pintakerros, jota ei voi läjittää mereen. Satamakentälle rakennettiin neljä isoa allasta, joihin haitta-ainepitoista pintasedimenttiä mahtui laajimmillaan eduskuntatalon verran eli 100 000 m3. Altaita täytettiin ja tyhjennettiin useampaan kertaan eri ruoppaushankkeiden aikana. Kantavaan pohjaan ruopatulle merenpohjalle taas kipattiin naapurikasasta metrotunnelin kalliolouhetta. Neljä vuotta myöhemmin Jätkäsaaren pinta-ala olikin kasvanut meritäyttöjen ansiosta kaikkiaan 16 hehtaaria.

Kun Jätkäsaaren rakentaminen lähti käyntiin 2010, oli kaupungilla kiire etsiä uusia ratkaisuja maa-ainesten hyötykäyttöön. Vantaa otti tuolloin maankaatopaikkansa pelkästään omaan käyttöön, eikä Helsingin ylijäämämaille ollut enää sijoituspaikkaa. Pian kaupunki perusti kaivumaiden uusiokäyttöä vauhdittamaan massakoordinaattorin toimen. Tehtävään palkattu Massa-Mikko on todellakin palkkansa ansainnut. Muutamassa vuodessa kaivumaiden hyötykäyttö on lähes kymmenkertaistunut. Vuosina 2014-2018 maamassojen fiksua uusiokäyttöä vauhdittanut kehitysohjelma on säästänyt noin 37 miljoonaa euroa, 5,3 miljoonaa litraa polttoaineita ja ehkäissyt 13 400 tonnia CO2-päästöjä.

Suominen arvelee, että hänen paras saavutuksensa on se, että maamassojen kierrätys saatiin liikkeelle ja rakentaminen niin Helsingissä kuin maan suurimmalla rakennustyömaalla Jätkäsaaressa on voinut jatkua ilman keskeytyksiä. Kaivumaiden fiksu kierrätys tarvitsee roppakaupalla erilaisia vesi- ja ympäristölupia, joiden hankkiminen valituskierroksineen saattaa kestää jopa kolme vuotta.

Helsingin kaupunki/Uutta Helsinkiä: "Maamassojen kierrätys säästää ympäristöä ja euroja"

[Punavuori]

Mitä ihmettä Jätkäsaaressa on tapahtumassa? Tai oikeammin: Mitä ihmettä, siellähän ei tapahtu enää juuri mitään. Nimittäin, näyttää vahvasti siltä, että koko Jätkäsaaressa ei tänä keväänä aloiteta yhdenkään uuden asuintalon rakentamista. Eikä kovin hääviltä näytä ensi syksykään, vain muutama aloitus.

Eniten ihmetyttää rakentamisen pysähtyminen saaren länsilaidalla, jota tällä haavaa hallitsevat valtaisat maamassat. Kaiken lisäksi nuo kasat näyttävät selvästi vain kasvaneen tämänkin talven aikana. Massoja edestakaisin kuljettavat kuorma-autot paahtavat hurjaa vauhtia rantaan hiljattain kunnostettua pikabaanaansa pitkin pölyä levittäen.

Jonkinlaista valoa tilanteeseen antaa kaupungin infosivujen uusi tiedote, jossa selostetaan massojen varastoinnin nerokkuutta ja kannattavuutta. Jutun sankari on Massa-Mikko, jonka kerrotaan tienanneen kaupungille miljoonia. Jätkäsaaresta on siis tullut valtaisa ruoppaus- ja louhintamassojen kierrätyskeskus, josta kaupunki ei halua luopua vaan pysäyttää mieluummin rakentamisen.

https://www.uuttahelsinkia.fi/fi/uutise ... -ja-euroja

Samaa olen ihmetellyt.

Atlantinkaaren itäpuoli alkaa näyttää jo osin valmiilta: etelärannassa terminaalin vieressä talot nousevat kovaa vauhtia. Goldfingerin kortteleiden taloihin muutetaan loppukesästä. Tämän jälkeen tulee yllättävän pitkä tauko, jolloin Jätkäsaaren lounaiskolkassa ei tapahdu oikein mitään (pl. hyvin hitaasti nouseva ATT:n Kanariankadun talo). Rakentamisen painopiste siirtyy jostain syystä Länsisatamankadun varteen, alkaakseen taas 2022 uudestaan Atlantinkadun rakentamattomaksi jääneillä tonteilla ja Melkinpaaden alueella.

Jätkäsaaren suunnittelussa ja rakentamisessa tuntuu esiintyvän outoja, vuosienkin viiveitä. Esimerkiksi palvelukorttelien rakentaminen käynnistyy, kun pidemmällä olevia alueita on jo rakennettu valmiiksi. Keskuskorttelit ovat vielä suunnittelupöydällä. Hyväntoivonpuiston eteläosan suunnitelmat ovat olleet valmiina jo vuosia. Nyt näyttää siltä, että työmaa-aidoin rajatusta hiekkaerämaasta aletaan verkkaiseen tahtiin muovata viihtyisää puistoa, kun ympäristön taloihin on jo ehditty muuttaa.

Maallikkona ajattelisi, että infratöidenkin näkökulmasta alueita olisi helpointa tehdä valmiiksi kortteleittain tai vyöhykkeittäin edeten. Kartta siis vaihtaisi väriään Jätkäsaareen tulosuunnasta "tummasta vaaleampaan", ja tummien alueiden (so. rakennettavien tai aikataulutettujen alueiden) keskelle ei jäisi vaaleampia läikkiä. Ei siten, että kortteli rakennetaan valmiiksi yhtä-kahta tonttia lukuun ottamatta, odotellaan muutama vuosi ja käynnistetään rakentaminen uudestaan särkemällä kerran tehty katuinfra ja aitaamalla jalkakäytävät työmaa-alueeksi.

[veka]

Myös itseäni ihmetyttää saaren palvelukortteleiden hidas eteneminen. Jopa ympärillään olevat asuinkorttelit ovat jo valmiit tai juuri valmistumassa. Saarella on jo melkein 10 000 asukasta, mutta esimerkiksi ruokakauppoja on vain kaksi: Alepa ja pikkuinen K-kauppa, nekin melkein vastapäätä toisiaan saaren koillliskulmassa. Kohta täytyy uskoa, että jossain syvällä kaupunkisuunnitttelun ytimessä elää ja voi yhä hyvin perinteinen lähiörakentamisen malli. Ensin tehdään vuosia asuintaloja, sitten vasta ryhdytään satsaamaan tärkeimpiin palveluihin alueella. Vielä tänä vuonna valmistuu Lidl, mutta sekin on puolen saaren kannalta ylikäymättömän puiston väärällä puolella.

Miksi palvelukortteiden tonttia aletaan rakentaa vasta ensi syksynä, valmista vasta 2023-2024? Paikka on ollut vain työmaaakonttien ja duunareiden autojen käytössä, lähes joutomaana. Miksi ehkä vielä tärkeämpi keskuskortteli on vasta piirustuspöydällä vailla minkäänmoista hyväksyttyä suunnitelmaa? Sinne on vihdoin luvassa se tuiki tärkeä Supermarket-kokoinen ruokakauppa. Milloinkahan sen avajaisia vietetään, 2028? Keskuskorttelin tontti on toki ikävästi saaaren länsipään louhekasoille eli Massa-Mikon työmaalle vievän kuorma-autojen ajoreitin kohdalla. En näe muutakaan syytä tälle viivyttelylle.

[markusvalo]

Jätkäsaaren palvelukortteli etenee vihdoin. Kyseessä on siis se louhikkoinen tyhjä alue nykyisen 8/9-ratikan päättärin vieressä. Korttelin keskelle tulee Gibraltarinaukio ja ympärille suunnitellaan asumista sekä palvelu- ja liiketiloja.
Kaava lausuttavana 18.3. saakka.
Hankekortti

[veka]

Toivottavasti tämä kaava nyt etenee ongelmitta, jolloin rakentaminen voisi ehkä alkaa ylempänä olevan aloituskartan mukaan ensi syksynä. Alueen asukkaiden kannalta tärkein eli ruokakauppa sijoittuu 15-kerroksisen tornihotellin matalamman siiven kivijalkaan ratikkapysäkin kohdalle. Aloituskartalla se lienee merkintä YIT 10/2020. Selostuksessa sen kooksi mainitaan 305 m2 eli Alepan kokoluokka. Noin korkean talon pystyttäminen ottaa sen verran aikaa, että valmista lienee ehkä vasta vuoden 2023 puolella eli kolmen vuoden kuluttua.

[Urbaani]

Jos jotakin, nostaisin myös toisen korttelin kulman tornitalomittoihin.



Muuten yleisesti ottaen suunnitelmat ovat ihan OK-luokkaa. Ei maailmaa mullistavaa ja vähän varovainen lähestyminen ollakseen nimenomaan muista erottuva kortteli, mutta sointuu yhteen jo olemassa olevan Jätkäsaaren kanssa. 3/5.

[veka]

OP:n uudessa asuntomarkkinakatsauksessa on kiinnostava tilasto Suomen vuokra-asuntovaltaisimmista kaupunginosista:

Vuokra-asuntokuntien osuus korkein vuonna 2018
1. Otaniemi, Espoo (92 %)
2. Kaijonharju-Linnanmaa, Oulu (78 %)
3. Jätkäsaari, Helsinki (77 %)
4. Jakomäki-Alppikylä, Helsinki (73 %)
5. Vesilinna, Turku (73 %)

Otaniemi, Kaijonharju-Linnanmaa ja Vesilinna ovat yliopiston lähella sijaitsevia opiskelija-alueita. Jätkäsaaari ja Jakomäki ovat "tavallisia" kaupunginosia. Kaupunkipoliitikkojen vakioaihe, segregaation (sosiaalisten ryhmien eriytyminen toisistaan omille alueilleen kaupungin sisällä) vastainen taistelu näyttää kääntyneen jopa päälaelleen Jätkäsaaressa. Tilaston mukaan Jätkässä omistusasunnoissa asuvien osuus on 23%. Niistäkin suurin osa on Hitas-asuntoja. Kovan rahan omistusasuntoja Jätkäsaaressa on vähän.

https://news.cision.com/fi/op-ryhma/r/v ... a,c3036050

[Janne_H]

Jätkäsaari tänään.

[Krio]

Hieno kuva, mutta olisipa tuolla muutakin kuin tasakattoja. Mitään hyötyä torneistakaan, kun siluetti näyttää huonommalta kuin legoista kootut tornit. Legoissa sentään jää ne napit katolle, ellei käytä erikoisosia.

[veka]

Huiman hieno kuva taas. Tästä vinkkelistä näkee mainiosti, miten mm. ATT:n 14-kerroksiset jättitalot Bunkkerin suunnalla Länsisatamankadun ja puiston välissä ovat jo hyvässä vauhdissa. Saukonkanava, ts. se mitä siitä on jo valmiina, näyttää olevan jäässä viime yön pakkasen ansiosta. Kanavan kulmalla rakenteilla olevassa talossa on ekassa kerroksessa huomattava huonekorkeus. Ravintolaa/kahvilaako siihen ollaan rakentamassa upealle paikalle? Ja kertokaapa, mitä ihmeen piippuja näkyy kaukana horisontissa vähän Johanneksenkirkon torneista vasemmalle? Satuitko ottamaan kopterillasi kuvaa myös niistä länsirannan isoista louhekasoista?