Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

tekijänä hmikko
#97819
Lisää Pasilaa Alakertaan.

Itä- ja Länsi-Pasilan kehittämisperiaatteet ovat nähtävillä 10.6. asti.

https://kartta.hel.fi/Applications/hank ... 34&map=yes

[...]

Kehittämisperiaatteet toimivat apuna Itä- ja Länsi-Pasilan mahdollisissa tulevissa kaavamuutostiedusteluissa. Kehittämisperiaatteet eivät automaattisesti johda kaavamuutoksen laadintaan vaan jokaista voimassa olevan asemakaavan vastaista hanketta ja sen vaikutuksia arvioidaan aina tapauskohtaisesti.

[..]

Itä-Pasila
(Liitekartan alueet 1-5):

1 ja 2
Käyttötarkoitusten muutokset


1
Toimitilakortteleiden muuttamista asuinkortteleiksi ei sallita:
• Pasilan aseman läheisyydessä
• Ratapihantien ja Rautatieläisenkadun varressa

2
Konversioita voidaan sallia siten, että korkeintaan 50% korttelin
rakennusoikeudesta on asuinkerrosalaa:
• Muiden tärkeimpien kokoojakatujen (Asemapäällikönkatu, Ratamestarinkatu) varsilla rakennusten yläosissa.
(Ei kolmessa alimmassa kerroksessa.)
Lisäksi käyttötarkoituksen muutokset toimitiloista asumiseen voidaan sallia asumiseen hyvin soveltuvilla, liikennehäiriöttömillä paikoilla alueen reunamilla ja puistojen vieressä.

3
Rakentamaton opetustoimintaa palvelevien rakennusten kortteli

Vanhan teatterikentän länsipuolella sijaitseva rakentamaton YOkortteli säilytetään varattuna tulevaisuudessa mahdollisesti tarvittavalle koululle ja/tai päiväkodille.

4
Messukeskuksen alue

Messukeskuksen ympäristössä on jatkuva muutostarve, johon reagoidaan. Alueen hotelli ja kongressikeskustoimintaa kehitetään parhaillaan vireillä olevalla kaavamuutoksella. Urheilupuiston suuntaan kulkevia jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiä parannetaan. Messukeskuksen länsipuolella sijaitsevat opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelit säilytetään.

5
Mäkelänkadun, Kumpulantien ja Teollisuuskadun varren viheralueet ja niihin rajautuvat korttelit

Viheralueita kehitetään osana ekologista ja virkistyksellistä yhteyttä Alppipuistosta Kumpulaan. Viheralueiden liittymistä olemassa olevaan korttelirakenteeseen parannetaan. Viheralueisiin rajoittuvien väljien kortteleiden rakennusoikeutta voidaan lisätä ja tutkia myös tonttien laajentamista. Sähköttäjänpuiston eteläreunaan, entisen rautatietunnelin suuaukon kohdalle tutkitaan rakentamista.

Koko Itä-Pasilan aluetta koskien:

Korttelirakenteen ominaispiirteet säilytetään

Korttelirakenne säilytetään avoimena tai osittain avoimena, umpikortteliratkaisut eivät sovellu rakenteeseen. Rakennusten välisistä minimietäisyyksistä pidetään kiinni.

Kaksitasojärjestelmä säilytetään

Alataso
• pysäköinti kannen alla
• alemman tason jalankulkuympäristöä elävöitetään sijoittamalla sille avautuvia liike-, palvelu-, työ-, aula- yms. ti-
loja sekä istutuksia ja puistoja katujen varsille

Kansitaso
• kansitaso varataan jalankululle ja pyöräilylle (huoltoajo sallittu)
• kansitason liike- ja toimitilat säilytetään keskeisillä alueilla ja liikenneväylien varsilla
• kansitasolle voidaan (voimassa olevasta asemakaavasta poiketen) sijoittaa asuntoja kohtiin, joissa olosuhteet
asumiselle ovat erityisen hyvät (puistojen vieressä ja kauempana asemasta olevat liikennehäiriöttömät alueet). Asukkaita palvelevia yhteistiloja ja varastoja tulee kuitenkin jättää kansitasolle.

Rakennusten arkkitehtuurin ominaispiirteet säilytetään (nykyaikaan päivitettyinä)

Muutoksissa huomioidaan Itä-Pasilalle tyypillinen vaihteleva massoittelu ja vaihtelevat rakennuskorkeudet. Julkisivuarkkitehtuurissa nykyaikaiset uudet betonielementtijulkisivut on mahdollista sovittaa olemassa olevaan. Alueella kannustetaan lisärakentamiseen katoille sekä viherkattojen ja kattoterassien toteuttamiseen.

Kuva

Kuva
Viimeksi muokannut hmikko, 19.05.19 13:54. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
veka tykkää tästä
tekijänä Sam33
#97820
1
Toimitilakortteleiden muuttamista asuinkortteleiksi ei sallita:
• Pasilan aseman läheisyydessä
• Ratapihantien ja Rautatieläisenkadun varressa
..
Konversioita voidaan sallia siten, että korkeintaan 50% korttelin
rakennusoikeudesta on asuinkerrosalaa:
• Muiden tärkeimpien kokoojakatujen (Asemapäällikönkatu, Ratamestarinkatu) varsilla rakennusten yläosissa.
(Ei kolmessa alimmassa kerroksessa.)
Tämä on sinänsä aika järjetöntä, kun ottaa huomioon että Pasilaan valmistuu valtavasti uutta toimistotilaa Triplan myötä, Ilmalassa sitä on runsaasti vapaana (tontteja jotka ei sovellu asumiseen) sekä Tornialueellekkin on tulossa kohteita joissa asuminen ei mahdollista (esim. iso kohde Ratapihantien ja rautateiden välissä). Kaupungin eheyden kannalta olisi järkevintä että jos joku näkee paremmaksi korvata vanhan toimisto asunnoilla niin tekee niin ja sitten yritykset voi sijoittua tonteille jotka eivät sovellu asumiseen.
tekijänä hmikko
#97821
Sivuseikka, mutta mun silmääni osui tuo kartan viheryhteysnuoli, joka menee Triplan pohjoisreunaa. Siis viheryhteydessä on sata metriä kauppakeskuksen umpiseinän viertä ja sen jälkeen kymmenraiteisen ratapihan alitus/ylitys. Vihreän toivossa vissiin mennään.
Viimeksi muokannut hmikko, 19.05.19 23:54. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Avatar
tekijänä Urbaani
#97824
Vähän olen kyllä pettynyt mikäli kaupungilla ei oikein ole intoa yhdistää Itä-Pasilaa ympäröiviin kaupunginosiin Kumpulantien ja Mäkelänkadun suuret puistoalueet ovat liki täydellinen paikka uusille kortteleille.
tekijänä hmikko
#98980
LKH-ryhmässä tuli vastaan tämmöinen. En ole nähnyt minkään tahon julkisempaa tiedotetta asiasta.

Kalle Id kirjoitti:
Lisää lähiötä Itä-Pasilaan?

Rappukäytävän oveen oli ilmestynyt tiedote uusista purkavan täydennysrakentamisen hankkeista Itä-Pasilassa Opastinsilta 1:ssä, 2:ssa ja 8:ssa, joissa nykyiset rakennukset puretaan ja samalla käyttötarkoitukset muutetaan osittain (tulevat kommentoitavaksi 25.11.).

Tämä on lähtökohtaisesti hyvä juttu, mutta en voinut olla kiinnittämättä huomiota siihen, että noissa hankkeiden kuvissa ollaan tekemässä lähiömäisiä pistetaloja ja toisistaan irrallisia rakennuksia kantakaupungin kylkeen. Tämä ei oikein voi perustella Itä-Pasilan vanhan korttelirakenteen kunnioittamisellakaan, kun L- ja U-muotoiset korttelit ovat täällä varsinkin asuintaloissa dominoivia.

Nyt ollaan kuitenkin purkamassa Opastinsilta 1:ssä ja 2:ssa molemmissa kahden osittain erillisen rakennuksen muodostamat L-korttelit, jotka korvataan yhteensä kahdeksalla pistetalolla. Opastinsilta 8:ssa taas U:n muotoinen kortteli korvataan kahden yhteenliitetyn rakennuksen muodostamalla L:n muotoisella talolla sekä erillisellä talolla.

[...]

Kuva
veka tykkää tästä
tekijänä töntsö
#98981
Skyscrapercityn puolella oli juttua tuosta muutama päivä sitten, hankekortti löytyy täältä https://kartta.hel.fi/applications/hank ... 019-009546 ja viitesuunnitelma https://www.hel.fi/hel2/ksv/liitteet/20 ... uonnos.pdf

Opastinsilta 1-2

Kuva

Nykytilanne, en tiedä edustaako tämäkään mitään parasta urbanismia

Kuva


Opastinsilta 8, en tiedä onko tämä kovin kummoinen parannus nykyiseen. Sisätilojen osalta toki varmaan, mutta näyttävät aika samanlaisilta valkeilta pelkistetyiltä laatikoilta kuin mitä tuntuu nousevan vähän joka puolelle tänä päivänä. Noiden sivujen avaaminen toki mahdollistaa että tuosta pihan poikki voi vaikka oikaista

Kuva

Nykytilanne

Kuva
hmikko, veka, Janne_H tykkää tästä
tekijänä hmikko
#98982
^ Kiitos postaamisesta ja tietojen kaivamisesta. Minäkään en tässä olisi järin huolissani pistetaloista. Käytännössä nuo Opastinsilta 1 ja 2 -korttelit näyttävät viitesuunnitelmassa nykytilannetta umpinaisemmilta, kun korttelin nurkissa on kerrostalot, eikä vapaasti aukeavaa tilaa jää. Itä-Pasilan yleisilmeen kannalta varmaan ihan hyvä uudistumista, kun tuossa poistuu aika nuhjaantuneen näköisiä rakennuksia.
Avatar
tekijänä veka
#98985
En ole koskaan oppinut pitämään Itä-Pasilasta, vaikka tuttujakin on siellä asunut, ja nyt sitä näköjään ruvetaankin jo laittamaan nurin. Mitään hurraamisen aihetta ei kuitenkaan ole. Nyt purettavien talojen elämä päättyy alle 50 vuoden iässä. Toimistotalo, SATOn vuokra-asuntotalo ja HOASin opiskelija-asuntotalo. Vaikka ratkaisu saattaa näyttää fiksulta kyseisten tönöjen omistajien kirjanpidossa, kestävän kehityksen ja kansantalouden tilinpidon kannalta näin lyhytnäköinen toiminta edustaa lähes äärimmäistä typeryyttä isoin luvuin. Mitä tuhlailua. Pelkään pahoin, että jatkoa seuraa.
tekijänä hmikko
#98986
veka kirjoitti: 21.11.19 21:32 Mitä tuhlailua. Pelkään pahoin, että jatkoa seuraa.
Jokseenkin varmasti seuraa, kun Pasilassa on toimistorakennuksia, joihin ilmeisesti on vaikea saada nykyisellään vuokralaisia ja joita remontoijat pitävät liian vaikeina modernisoitavina. Vrt. Nesteen torni, jonka piti olla mahdoton nykytoimistoksi, mutta sitten todettiinkin, että se on modernimpi kuin uudet, ja vaihdettiin suunnitelmat asunnoksi muuttamisesta toimistona pysymiseen. Pasilassa näin ei taida käydä, kun kyse ei ole merenrantatornista.

Nuo tuossa hankkeessa kohteena olevat 70-luvun rakennukset eivät kylläkään ole läheskään nuorimpia purettavia. Esim. Meri-Rastilan tiivistämisessä puretaan parikymmentä vuotta uudempia, ja Espoossa on huononpuoleisilla paikoilla paljon 80-luvun toimistotaloja, joita todennäköisesti odottaa purkaminen. Siemensin talo Leppävaarassa tulee yhtäkkiä mieleen, mutta vastaavia on monia pahemminkin syrjässä.

Puhtaasti rahallisesti tämä muutos saattaa ainakin noiden asuintalojen suhteen olla hyvinkin kannattava. Tuossa näkyy tulevan aika paljon lisää kerrosneliöitä ja purettavat rakennukset ovat todnäk huonokuntoisia. Kansantaloudellisesti ei varmaan olisi viisasta sekään, että hyvällä paikalla keskellä kasvavaa kaupunkia hoivaillaan kolmekerroksista 70-luvun elementtitaloa sen teknisen käyttöiän jälkeen, kun tontille olisi parempaakin käyttöä. Ympäristön kannalta tietysti 50 vuotta on betonitalolle todella lyhyt ikä.
hellakoukku tykkää tästä
tekijänä hmikko
#99027
LKH-ryhmään postattu timelapse-video Asemamiehenkatu 3:n toimistotalon purkamisesta. Postaaja epäilee, että SRV ei ole aktiivisesti rakentamassa suunniteltua asuinkerrostaloa tilalle, koska se ei ole ennakkomarkkinoinnissa. Ilmeisesti tuo kuitenkaan ei ole kovin epätavallista. Markkinointi voi alkaa myöhemmin, tai sitten koko tönö on menossa sijoittajille muuta kautta.

Nämä kuvat kaavaselostuksesta. En ole varma, osuiko näppeihin pikaisesti googlaamalla viimeisin versio. Mun muistaakseni tähän tehtiin ainakin jotain säätöä matkan varrella.

Kuva

Kuva
veka tykkää tästä
tekijänä Sam33
#99029
Hesarissa oli kesällä uutinen tontista, jossa mainittiin, että SRV ja kaupunki ei ole päässyt vielä sopimukseen tontin ostamisesta. Tontti on SRV:n ostaman kiinteistöosakeyhtiön vuokraama ja nykyinen sopimus ilmeisesti loppumassa jossain vaiheessa ja asuinrakennusta ei voida alkaa rakentamaan ennen kuin tontin ostamisesta/vuokraamisesta päästään sopuun. Ainakin vielä Helsingin karttapalvelussa näyttää siltä, että tontit edelleen kaupungin omistuksessa. Kaava vaiheessa oli ainakin puhetta, että osa ellei kaikki pitäisi olla kuluttajille suunnattua tuotantoa, eli ainakaan koko kortteli tuskin menossa yksittäiselle sijoittajalle.

Purkaminen sinänsä pitää aloittaa joka tapauksessa, koska muistaakseni vuokrasopimus loppumassa lähivuosina ja jos uutta sopimusta ei siihen mennessä ole saatu tehtyä, niin tontti pitäisi joka tapauksessa luovuttaa rakentamattomana.
veka, hmikko tykkää tästä
Avatar
tekijänä veka
#99540
Mielenkiintoisesta artikkelista löytyy tällainen tieto:
Viime vuosina Helsingissä yleistynyt niin sanottu purkava täydennysrakentaminen näyttää kohdistuvan erityisesti 1960- ja 1970-lukujen rakennuksiin. Helsingissä on 2010-luvulla purettu yhteensä 416 rakennusta, joiden rakennusvuosi osuu näille vuosikymmenille.
Onhan tämä aivan järkyttävä määrä noin 50-vuotiaita taloja, vaikka ei sattuisikaan tykkäämään noiden vuosikymmenten rakentamisesta.
Avatar
tekijänä Urbaani
#99541
Luku on kieltämättä iso, mutta en tiedä olisiko sittenkään fiksumpaa isolla rahalla korjata ja ylläpitää rakennuksia, joiden purkamista taloudelliset realiteetit ja kaupungin tiivistyspaineet puoltavat. Luonnollisesti siirtyminen kestävämpiin ratkaisuihin uudisrakentamisen osalta on toivottavaa, mutta mistään periaatteellisista syistä en lähtisi suojelemaan kuin aivan muutaman kohteen kyseiseltä aikakaudelta. Luonnollisesti en ole alan oikea asiantuntija, mutta yleisesti ottaen tervehdin ilolla kun matalan tehokkuuden betonibunkkerit saavat maistaa purkupalloa. -Olettaen, että uusi ratkaisu on edeltäjäänsä tehokkaampi.

Vaikka itse en 60-70 lukujen arkkitehtuurin varsinaisiin inhoajiin kuulukaan, en edelleenkään osaa täysin rinnastaa nykyistä trendiä reilun puolen vuosisadan takaiseen, vaikka samasta ilmiöstä osittain onkin kyse. Tiedä sitten muistellaanko nyt katoavia modernismin helmiä tulevaisuudessa, samalla tavalla kuinka monella puretulla 1800-luvun/1900-luvun alun rakennuksella on edelleen paikkansa kaupunkilaisten sydämmissä ja myös julkisessa keskustelussa. Vähän epäilen tätä.