- 11.01.18 21:26
#92357
Nihdin kaava on edennyt OAS-vaiheeseen.
SijaintI:
Havainnekuva:
Tuosta saattaa tulla suhteellisen tehokasta maankäyttöä, kun on umpikortteleihin perustuva rakenne ja lisäksi torneja korttelien nurkissa (kuvassa nuo 2:lla merkityt tummanharmaat osat). OAS:ssä todetaan, että tornien pienestä pohjapinta-alasta johtuen niiden toteuttaminen yli 16-kerroksisina "ei ole todennäköistä", mutta sitä mahdollisuutta ei kuitenkaan suljeta pois. Toivottavasti tuo tarkoittaa, että asemakaavassa tornien korkeus jätetään rakennuttajan itsensä päätettäväksi. Ei luulisi haittaavan ketään, vaikka tuonne tulisi muutama 20-30-kerroksinenkin. Kemmimääriä ei ole vielä määritelty, mutta jos torniosista tulee keskimäärin 16-kerroksisia ja matalammista 6-kerroksisia, niin suurusluokka lienee 200 000 k-m², joka vastaisi aluetehokkuutta 1,6, joka on jo ihan hyvä, varsinkin kun ottaa huomioon, että alue on veden ympäröimä, joten rakentaminen reunoja pitkin ei ole oikein mahdollista.
Lisäksi OAS:ssä sanotaan, että tutkitaan strategian mukaisen markkinaehtoisen pysäköintijärjestelyn toteuttamista. Ilman sitä noin suuriin tehokkuuksiin ei varmaan olisikaan edellytyksiä. Nyt pitää vain toivoa, että sekoomuspersut eivät vesitä tätä parkkipaikkanormipärinöissään. Oikeastaan ei haittaisi vaikka tehoja vähän lisättäisiinkiin, koska tuo alue nyt on sellainen, että kysyntää varmaan löytyy vaikka tulisi ihan infernaalisen tiivistä betoni- ja pilvenpiirtäjähelvettiä. Merentäyttöjä voisi myös harkita.
Havainnekuvan pohjoisreunassa esiintyvän kanavan tarpeellisuuden tosin kyseenalaistan, koska 1) kallista 2) kallista 3) teoriassa vähentää kerrosneliöitä eli on sitä kautta kallista 4) tekee perustustöistä viereisillä tonteilla hankalampia eli on sitä kautta kallista. Tuollaisten kanavien rakentaminen maksaa luokkaa 50 000 euroa per metri (ref. Saukonlaiturille Jätkäsaareen suunniteltu kanava).
Liikenneyhteyksistä sen verran, että autolla pääsee kätevästi Hermannin rantatielle ja Itäväylälle. Kalasataman metroasemalle on yli kilometrin (etäisyys linnuntietä suunnittelualueen pohjoisreunasta on noin 850 m) matka, joten alueen joukkoliikenne tulee perustumaan vahvasti Laajasalon ratikkaan. Vertailun vuoksi melkein mistä tahansa päin Jätkäsaarta on lyhyempi matka metroasemalle kuin tuolta. Ja tästä vielä hiukan off-topiccina, että Laajasalon ratikkaa arvioidessa Nihdin ja Sompasaaren eteläosan hyödyt ovat hyvin merkittäviä ja ne kannattaa ottaa huomioon. Jos nimittäin Kruunuvuorenrantaan olisi ratikkasillan sijaan päätetty rakentaa metro, Nihti ja Sompasaari olisivat jääneet melkoisiksi pussinperiksi. (Lisäksi yhteys keskustasta Korkeasaareen, joka on Helsingin mittapuulla suosittu vierailukohde, olisi metron kanssa jäänyt saamatta. Kaiken kukkuraksi metron rakentaminen olisi maksanut paljon ratikkasiltoja enemmän eikä sen tarjoama palvelutaso olisi ollut Kruunuvuorenrannassakaan sen parempi ja siksi ei olekaan yllätys, että metroyhteyttä kannattivat lähinnä pässinpäät, mutta ei siitä sen enempää.)
SijaintI:
Havainnekuva:
Tuosta saattaa tulla suhteellisen tehokasta maankäyttöä, kun on umpikortteleihin perustuva rakenne ja lisäksi torneja korttelien nurkissa (kuvassa nuo 2:lla merkityt tummanharmaat osat). OAS:ssä todetaan, että tornien pienestä pohjapinta-alasta johtuen niiden toteuttaminen yli 16-kerroksisina "ei ole todennäköistä", mutta sitä mahdollisuutta ei kuitenkaan suljeta pois. Toivottavasti tuo tarkoittaa, että asemakaavassa tornien korkeus jätetään rakennuttajan itsensä päätettäväksi. Ei luulisi haittaavan ketään, vaikka tuonne tulisi muutama 20-30-kerroksinenkin. Kemmimääriä ei ole vielä määritelty, mutta jos torniosista tulee keskimäärin 16-kerroksisia ja matalammista 6-kerroksisia, niin suurusluokka lienee 200 000 k-m², joka vastaisi aluetehokkuutta 1,6, joka on jo ihan hyvä, varsinkin kun ottaa huomioon, että alue on veden ympäröimä, joten rakentaminen reunoja pitkin ei ole oikein mahdollista.
Lisäksi OAS:ssä sanotaan, että tutkitaan strategian mukaisen markkinaehtoisen pysäköintijärjestelyn toteuttamista. Ilman sitä noin suuriin tehokkuuksiin ei varmaan olisikaan edellytyksiä. Nyt pitää vain toivoa, että sekoomuspersut eivät vesitä tätä parkkipaikkanormipärinöissään. Oikeastaan ei haittaisi vaikka tehoja vähän lisättäisiinkiin, koska tuo alue nyt on sellainen, että kysyntää varmaan löytyy vaikka tulisi ihan infernaalisen tiivistä betoni- ja pilvenpiirtäjähelvettiä. Merentäyttöjä voisi myös harkita.
Havainnekuvan pohjoisreunassa esiintyvän kanavan tarpeellisuuden tosin kyseenalaistan, koska 1) kallista 2) kallista 3) teoriassa vähentää kerrosneliöitä eli on sitä kautta kallista 4) tekee perustustöistä viereisillä tonteilla hankalampia eli on sitä kautta kallista. Tuollaisten kanavien rakentaminen maksaa luokkaa 50 000 euroa per metri (ref. Saukonlaiturille Jätkäsaareen suunniteltu kanava).
Liikenneyhteyksistä sen verran, että autolla pääsee kätevästi Hermannin rantatielle ja Itäväylälle. Kalasataman metroasemalle on yli kilometrin (etäisyys linnuntietä suunnittelualueen pohjoisreunasta on noin 850 m) matka, joten alueen joukkoliikenne tulee perustumaan vahvasti Laajasalon ratikkaan. Vertailun vuoksi melkein mistä tahansa päin Jätkäsaarta on lyhyempi matka metroasemalle kuin tuolta. Ja tästä vielä hiukan off-topiccina, että Laajasalon ratikkaa arvioidessa Nihdin ja Sompasaaren eteläosan hyödyt ovat hyvin merkittäviä ja ne kannattaa ottaa huomioon. Jos nimittäin Kruunuvuorenrantaan olisi ratikkasillan sijaan päätetty rakentaa metro, Nihti ja Sompasaari olisivat jääneet melkoisiksi pussinperiksi. (Lisäksi yhteys keskustasta Korkeasaareen, joka on Helsingin mittapuulla suosittu vierailukohde, olisi metron kanssa jäänyt saamatta. Kaiken kukkuraksi metron rakentaminen olisi maksanut paljon ratikkasiltoja enemmän eikä sen tarjoama palvelutaso olisi ollut Kruunuvuorenrannassakaan sen parempi ja siksi ei olekaan yllätys, että metroyhteyttä kannattivat lähinnä pässinpäät, mutta ei siitä sen enempää.)
"tekninen kehitys tekee jalankulusta turhan toimenpiteen"