Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Talot eivät ole kaikki kaikessa. Raideliikenne, puistoalueet ja muut kaupunkikuvalliset projektit saavat aikaan keskustelua täällä.
#92573
Ylen juttu tapauksesta Peter Zumthor ja Jyväskylän Harjunkulma: Jyväskylä sanoi ei huippuarkkitehdille, jonka asiakkaaksi on lähes mahdoton päästä

Esimerkkitapaus tuosta edellä mainitsemastani rakennuttajan tahdosta: vakiokerrostaloa tulee, kun muusta ymmärretä.

Jutun kimmokkeena ilmeisesti Zumthorin visiitti Aalto-yliopistossa. Youtubeen ovat pistäneet Juhani Pallasmaan ja Zumthorin keskustelun (67 min). Ite en ole ehtinyt vielä katsoa.
veka tykkää tästä
#92575
veka kirjoitti:Eikös Eteläsataman reunalla ole yksi museotontti vapaana? Joku voisi kilauttaa Zumthorille.
Kuten Yle toteaa, "asiakkaaksi lähes mahdoton päästä". G-hanke lieni juuri semmoinen, johon Zumthor ei olisi koskenut kymmenen metrin tikullakaan. Tietty jos esim. Arkkitehtuurimuseolla ois selvä konsepti toiminnastaan ja rahat uudisrakennukseen, niin kuka tietää.
#92577
hmikko kirjoitti:Ylen juttu tapauksesta Peter Zumthor ja Jyväskylän Harjunkulma: Jyväskylä sanoi ei huippuarkkitehdille, jonka asiakkaaksi on lähes mahdoton päästä

Esimerkkitapaus tuosta edellä mainitsemastani rakennuttajan tahdosta: vakiokerrostaloa tulee, kun muusta ymmärretä.

Jutun kimmokkeena ilmeisesti Zumthorin visiitti Aalto-yliopistossa. Youtubeen ovat pistäneet Juhani Pallasmaan ja Zumthorin keskustelun (67 min). Ite en ole ehtinyt vielä katsoa.
No en kyllä yhtään ihmettele että tämän sankarin suunnitelmat ei toteudu Jyväskylässä tai muuallakaan. Harva on valmis lähtemään tollaseen diivailuun, eikä toi Harjunkulman suunnitelman erinomaisuus ainakaan minulle auennut. Varmasti oli arkkitehdin mielipiteestä huolimatta normirakentamista huomattavasti kalliimpaa ja jos kompromissit ei kelpaa, ei rakennusta tule.

Asenne varmaan on sitä mitä moni arkkitehtikin haluaisi että työnkuva olisi. Ehdoton auktoriteetti, taiteelllisuuden korostuminen ja peräänantamattomuus. Eiköhän taitava arkkitehti kuitenkin kuuntele asiakkaitaan ja osaa tehdä kompromisseja. Saa aikaan hyvän lopputuloksen niillä resursseilla jotka on käytettävissä.
#92591
Monet jugendajan ja kertaustyylien rakennukset suunnitteli ihan rakennusmestarit vailla varsinaista arkkitehtikoulutusta. En ole mitenkään vaatinut kertaustyylejä uudistuotantoon, paitsi tietyissä kohteissa jossa olisi mahdollista palauttaa purettuja rakennuksia (esimerkiksi Kaartin kasarmi). Kuitenkin kantani on se että kertaustyylien sorsiminen pitää lopettaa. Jos joku haluaa tehdä kertaustyylirakennuksia niin mitään syytä sen estämiselle ei ole.

Tavallisessa uudisrakentamisessakaan ei nykyisillä perustekniikoillakaan ole pakko tehdä rumaa, mutta erikoisuuden tavoittelu surkeilla aineksilla johtaa väistämättä rumaan. Jos budjetissa ei ole tilaa jännittäville yksityiskohdille, kannattaa vaan tehdä se perus laatikko kertaa laatikko, joku kiva väri seinään ja ikkunat siisteihin riveihin. Mallia voi ottaa jälleenrakennuskauden todella pelkistetystä funkkiksesta.
#92596
hmikko kirjoitti:
veka kirjoitti:Eikös Eteläsataman reunalla ole yksi museotontti vapaana? Joku voisi kilauttaa Zumthorille.
Kuten Yle toteaa, "asiakkaaksi lähes mahdoton päästä". G-hanke lieni juuri semmoinen, johon Zumthor ei olisi koskenut kymmenen metrin tikullakaan. Tietty jos esim. Arkkitehtuurimuseolla ois selvä konsepti toiminnastaan ja rahat uudisrakennukseen, niin kuka tietää.
Joo, Guggis meni eikä uutta yritystä varmaankaan tule, ellei joku lyö tarvittavia miljoonia tiskiin. Itekin ajattelen lähinnä uutta design- ja arkkitehtuurimuseota, sanat tässä järjestyksessä. Suomalainen arkkitehtuuri on tietysti ainakin suomalaisille rakas ja arvostettu juttu, mutta jos turismia on tarkoitus palvella, design on oikea avainsana. Sen ympärille on myös helpompi rakennella kaupallista toimintaa. Vierestä katselun perusteella nykyisen designmuseon ovella parveilee japanilaisia ym. runsaasti, arkkitehtuurimuseon puolella on hiljaisempaa.

Suomalaisesta designista on luotavissa kiinnostavampia esityksiä kuin nykyisessä designmuseossa nähdyt. Oivallinen esimerkki on Rafaela Seppälän ja Kaj Forsblomin kokoelman varaan rakennettu Suomi 100 -näyttely "Hundred Years of Finnish Design" Tukholman Kulturhusetissa viime kesänä ja syksynä. Kiehtovampaa ja huolitellumpaa esitystä tutusta aiheesta en ole ainakaan itse nähnyt.

https://www.is.fi/matkat/art-2000005344435.html
#92714
Vähän jo vanha uutinen, mutta laitetaan nyt kumminkin tännekin. Eli Vuoden betonirakenne 2017 on Kruunuvuorenrannan koonta-asema, eli arkisemmin roskakatos. Kertoo aika synkkää tarinaa suomalaisen rakennuttamisen tasosta että roskakatos on parasta mitä suostutaan toteuttamaan, mutta toisaalta kertoo myös siitä, että täysin moderneilla keinoilla ja vielä varsin edullisestikin pystytään tekemään mielenkiintoista ja modernia arkkitehtuuria, kunhan vain suunnittelijoille annetaan aikaa ja resursseja tehdä sitä.

Kuva

Ornamentti ei enää ole rikos.
#92715
Lisäksi tuo roskakatos saattaa ajan oloon vain parantua saadessaan vähän patinaa pintaansa. Sulautuu entistäkin hienommin taustalla olevaan kalliomaisemaan.

Edit. Minkähän takia katoksen oikealla oleva matala siipi on vaaleampi kuin päärakennus vasemmalla, ja tosiaan vielä vaaleampi? Sopivin väri tällaiselle rakennelmalle olisi taustalta löytyvä harmahtava ruskea. Oliskohan käynyt jopa niin, että aluksi piti tehdä vain tuo isompi osa vasemmalla. Sitten jossain vaiheessa huomattiin, ettei se oikein riitä ja tilattiin tuo lisäosa. Siitä nyt sattui tulemaan eri värinen, mutta kukapa siitä välittää.
#93119
veka kirjoitti:Lisäksi tuo roskakatos saattaa ajan oloon vain parantua saadessaan vähän patinaa pintaansa. Sulautuu entistäkin hienommin taustalla olevaan kalliomaisemaan.

Edit. Minkähän takia katoksen oikealla oleva matala siipi on vaaleampi kuin päärakennus vasemmalla, ja tosiaan vielä vaaleampi? Sopivin väri tällaiselle rakennelmalle olisi taustalta löytyvä harmahtava ruskea. Oliskohan käynyt jopa niin, että aluksi piti tehdä vain tuo isompi osa vasemmalla. Sitten jossain vaiheessa huomattiin, ettei se oikein riitä ja tilattiin tuo lisäosa. Siitä nyt sattui tulemaan eri värinen, mutta kukapa siitä välittää.
Vai olisiko kuitenkin vain niin, että se on pienessä kulmassa korkeampaan osaan nähden jolloin auringonvalossa vaan näyttää että se olisi eri värinen?
#93129
hmikko kirjoitti:Arkkivahti aiheesta jugend vastaan Katajanokka: Oi nuoruus - eli jugendiako takaisin?

Vahti lainaa myös arkkinikkarin Hesarin sivulle jättämää kommenttia.
Arkkivahti taas tuttuun tyyliinsä väärinymmärtää ja olkiukkoilee. En tiedä miksi kertaustyylikriittisten ajatuskulku menee niin, että kun rakentamista moititaan yksipuoliseksi ja toivotaan vaikka kertaustyylirakentamista, niin vasta-argumenttien taustaoletuksena aina on että eihän kaikki rakentaminen voi olla kertaustyyliä. Eli nyt norminpurkajat haluaa niitä solukoppeja jugendtaloihin. Eiköhän ajatus kuitenkin ole se että tuotaisiin nykyrakentamisen lisäksi jotain muuta eikä kauttaaltaan korvata nykytyyliä jollain muulla. Eli jos johonkin rakennetaan jokin todellakin uniikki kohde kuten vaikka tämä Katajanokan tapaus on vähän sääli että nämäkin toteutetaan samalla sabluunalla kuin kaikki muu. Bulkkirakentamista pikkuasuntoineen tuskin on se ensimmäinen paikka mihin kertaustyylejä tulisi. Vaikka niissä kohteissa on toki käytetty korkeampia kerroskorkeuksia... Jugendtaloja on aikanaan tehty myös työväelle, tuskin niissä mitään isoja asuntoja on.

Katajanokan tapauksessa kaava oli tehty tontin omistajan alustavan suunnitelman pohjalta (oletan että tämä on kaupungin vaatimus). Toki siihen olisi voinut laatia taas uudet suunnitelmat, mutta tuskin pienellä amatöörimäisellä rakennuttajalla on halua laatia tarvittavia suunnitelmia kahdesti.
#93145
hmikko kirjoitti:Ylen juttu korkean rakentamisen arkkitehtonisesta tasosta: Onko kaupunkisi korkein talo ruma? Se voi johtua rakennuttajan ahneudesta, väläyttää professori

Toimittaja ei kylläkään ole saanut haastateltavistaan irti juuri muuta kuin ympäripyöreyksiä.
Tämä oli myös illan pääuutisissa ja antoi hieman kriittisemmän sävyn lähiö vertauksillaan verrattuna artikkeliin. Ei siinä varsinaisesti paljon sisältöä ollut, mutta hyvä että näiden rakennettujen ja rakenteilla olevien tornien lähiötornimaisuudesta ja arkkitehtuurin totaallisesta unohtamisesta puhutaan ääneen, sekä ladattiin paineita Pasilan tornien arkkitehtuurikilpailuun.

Omaan korvaan kritiikki ei kumminkaan liittynyt korkeaan rakentamiseen itsessään.
#93146
Clepe kirjoitti: niin vasta-argumenttien taustaoletuksena aina on että eihän kaikki rakentaminen voi olla kertaustyyliä. Eli nyt norminpurkajat haluaa niitä solukoppeja jugendtaloihin.
Sanoisin, että tuossä olkiukkoilee joku muu kuin Arkkivahti. En usko, että hänellä olisi kovin paljon sopivaan kohteeseen hyvin tehtyä jugend-pastissia tai ehkä suoranaista kopiotakaan vastaan. Paino sanoilla hyvin tehtyä. Mä luin tekstiä niin, että hänen vakava epäilyksensä on vaan, että tahot, jotka näitä esittävät, eivät ole oikeasti valmiita poikkeamaan nykytuotannon tehoista ja normeista, vaan lopputulemana olisi nykytalo mataline kerroskorkeuksineen koristeltuna jugend-aiheilla. Kun nyt katsoo, miten vaikeaa minkään muun kuin bulkin aikaansaaminen Suomessa on, niin ihan aiheellinen huoli minusta.

Jos nyt ottaa tuon jauhetun Katajanokan talon esimerkiksi, niin mistä nyky-Suomessa olisi tullut rakennuttaja, suunnittelija ja tekijät alkuperäisen kopiolle? Siis alkaen siitä, että rakennuttaja olisi suostunut alkuperäiseen kerrosten määrään ja siksi pienempään kerrosalaan. Kuten arkkinikkari ja muut ovat todenneet, luvat kunnolla tehdylle kopiolle olisi hyvin todennäköisesti saanut.
  • 1
  • 14
  • 15
  • 16
  • 17
  • 18
  • 26