Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

tekijänä töntsö
#70087
Tuo vaikuttaa ihan loogiselta valinnalta. Täällä oli näköjään aiemminkin puhuttu tuosta että tämä ehdotus on oikeastaan ainoa joka tosiaan yhdistää ne kaupunginosat, se on varmaankin ollut voiton taustalla koska eikö sität tässä vähän haettu. Itse rakennuksista tämä tuskin vielä mitään kertoo, voihan tuonne niitä korkeita taloja lisäillä jos heistä siltä tuntuu. Eniten tässä luultavasti on katsottu pohjaratkaisua, liikkumista yms., arkkitehtuuri selvenee sitten myöhemmin
Avatar
tekijänä RV
#70088
grendy Siksi että on matalin ja tylsin. Itse pidin Mansea tai Silmukkaa ylivoimaisina voittajasuosikkeina, niin ehkä moni muukin. Ai niin, sisältää tuota Liebeskind-kolmiopiikkityyliä josta en henk koht pidä, mutta se ei ole pääsyy. Missään vaiheessa en ole tuonne moottoriteitä kaavaillut, ja parkkitalo tuonne aivan varmasti tullee ehdotus kuin ehdotus sitten kyseessä.
Avatar
tekijänä RV
#70089
grendy kirjoitti:
RV kirjoitti:Asemakeskuksen tornit ainakin voitaneen kait unohtaa...
Onhan siinä yksi torni about Rastin tulevan tornitalon korkuinen.
Manse olisi kyllä ollut ylivoimainen kaikilla saroilla... Noh, saa nähdä toteutuuko edes lopulta mikään mistään noista. Voihan käydä niinkin uskomattoman hyvin, että jatkosuunnittelussa poimitaan hyviä juttuja muistakin voittajaehdokkaista.
tekijänä La_Resistance
#70091
Tasapainoisin ja kaupunkikuvallisesti eheyttävin voitti!

Korkeutta on mielestäni hölmöä pitää näissä projekteissa jonakin itseisarvona.
Avatar
tekijänä grendy
#70092
RV kirjoitti:grendy Siksi että on matalin ja tylsin. Itse pidin Mansea tai Silmukkaa ylivoimaisina voittajasuosikkeina, niin ehkä moni muukin. Ai niin, sisältää tuota Liebeskind-kolmiopiikkityyliä josta en henk koht pidä, mutta se ei ole pääsyy. Missään vaiheessa en ole tuonne moottoriteitä kaavaillut, ja parkkitalo tuonne aivan varmasti tullee ehdotus kuin ehdotus sitten kyseessä.
Eiköhän se parkkeeraus hoideta olemassaolevissa laitoksissa ja niiden suunnitelluissa laajennuksissa (P-Hämppi). Nykyinen P-Asemahan jyrätään oikeutetusti tuon voittajasuunnitelman mukaan maan tasalle :).. P-Hämpissä kyllä riittää tilaa ja hissikuilu tuo suoraan Rautatieaseman eteen!
Avatar
tekijänä henkka
#74961
Kaupunkistrategian mukaisissa strategiakorteissa, jotka olivat kaupunginhallituksen käsiteltävinä maanantaina on maininta Asemakeskuksen aikataulusta.
Asemakeskushanke on käynnistänyt selvitykset niistä edellytyksistä, joilla suunnittelukilpailun voittanut ehdotus on toteutettavissa. Niiden perusteella käynnistetään syksyllä 2015 alueen yleissuunnittelu ja sovitaan aiesopimuksella  hankkeen toteuttamisesta.
Avatar
tekijänä henkka
#77191
Asemakeskuksen projekti on selvitysvaiheessa ja nyt on valmistumassa selvitys, jossa tutkitaan kuinka Asemakeskus kansineen sopii kaupunkikuvaan ja kulttuuriympäristöön. Nyt selvitykseen halutaan kaupunkilaisten ja muiden osallisten mielipiteitä. Yleisötilaisuus asiasta järjestetään Lapland Hotel Tampereessa 8.10. klo 18. Aikatauluakin on vähän avattu tiedotteessa.
tampere.fi kirjoitti:Tampereen Asemakeskuksen vuonna 2014 pidetyn suunnittelukilpailun voitti kilpailuehdotus nimeltä ReConnecting Tampere. Kilpailun jälkeen on selvitetty voittajatyössä esitettyjen ideoiden toteuttamisedellytyksiä, joista viimeksi on valmistumassa kaupunkikuvaa ja kulttuuriympäristöä koskeva selvitys. Osallisten kuulemiseksi selvitystä esitellään yleisötilaisuudessa 8.10.2015 kello 18 alkaen Lapland Hotel Tampereen kokoustilassa, osoitteessa Yliopistokatu 44 A.

Kilpailun voittaneessa ehdotuksessa henkilöratapiha katetaan yhtenäisellä kannella Åkerlundinkadun tasalta Erkkilän sillalle saakka. Kannella sekä siihen liittyvillä uusilla rampeilla ja muilla kulkuyhteyksillä yhdistetään radan erottamat kaupunginosat.

Rautatieasema, Itsenäisyydenkadun tunneliin sijoittuva raitiotiepysäkki ja Ratapihankadun varteen rakennettava kaukoliikenteen bussiterminaali nivotaan yhteen nykyaikaiseksi matkakeskukseksi. Kannen päälle rakennetaan runsaasti asuntoja, liiketilaa ja toimistoja. Lisäksi asema-aukiota laajennetaan uudeksi keskuspuistoksi nykyisen aseman pysäköintitalon paikalle.

Kilpailutyön sopivuutta ympäristöön punnitaan

Kilpailun jälkeen tehdyissä selvityksissä on tarkasteltu mm. voittajatyön liikenteellisiä ja rakenteellisia ratkaisuja sekä taloudellisia reunaehtoja. Nyt tutkitaan kilpailutyön kulttuuriympäristöllisiä ja kaupunkikuvallisia toteuttamisedellytyksistä. Yleisötilaisuudessa halutaan kuulla kaupunkilaisten ja muiden osallisten näkemyksiä kilpailutyön sopivuudesta asemanseudun ympäristöön.

Selvitysvaiheen jälkeen, ensi vuoden alussa käynnistyy Asemakeskuksen yleissuunnitteluvaihe. Sen aikana tutkitaan erilaisia kilpailutyön muunnelmia toteutuskelpoisimman ratkaisun löytämiseksi Asemakeskukselle. Syksyllä ryhdytään hiomaan valittavaa vaihtoehtoa Asemakeskuksen yleissuunnitelmaksi, joka valmistuu vuoden 2016 lopussa.

Suunnitelma luo pohjaa laadittaville asemakaavoille, jotka mahdollistavat Asemakeskuksen rakentamisen vaiheittain. Yleissuunnitelmaa ja asemakaavoja laadittaessa järjestetään osallisille useita mahdollisuuksia vuorovaikutteiseen suunnitteluun. Asemakeskuksen ensimmäinen asemakaavatyö on tarkoitus käynnistää vuonna 2017. Näin suuren hankkeen toteuttaminen kestää kauan, ja se jatkuu todennäköisesti 2040-luvulle.


Tampereen aseman seudun voimakkaaseen kehittämiseen tähtäävä Asemakeskushanke on Liikenneviraston, Senaatti-kiinteistöjen, VR Yhtymä Oy:n ja kaupungin yhteinen.
http://www.tampere.fi/tampereinfo/ajank ... Z1TVs.html
Avatar
tekijänä RV
#77192
Tähtitorni kirjoitti:Koin pienoisen pettymyksen kyseisiä kilpailuehdotuksia katsellessa. Liebeskindin tornisuunnitelmien jälkeen kyseiset kilpailuehdotukset eivät kovin hirveästi silmiä hivele. Yksittäisiä hyviä piirteitä löytyy oikeastaan kaikista, mutta kokonaisuus on kuitenkin jokaisessa huonohko tai muuten vain tylsä. Jos jotain positiivista hakee, niin näitä ehdotuksia on kuitenkin aina mukava katsella ja onhan se aina hyvä asia, kun visioidaan uusia asioita kaupunkiin. Omaa suosikkia en ikävä kyllä osaa sanoa, koska yksikään kilpailuehdotus ei erottunut selvästi edukseen. Täytyy joskus hamassa tulevaisuudessa katsella paremmalla ajalla ehdotukset uudelleen lävitse ja löytää se oma suosikki. :smt023
Itse taas pidän Mansea ja Tampere Travelia (ja käy se Silmukkakin) peruselegantteina ratkaisuina. Liebeskindin torneista en taas pidä oikein, liian siroja = matalan näköisiä. Makuasia! Muutenkin mun mielestä noita kolmiomuotoja jotka ilmeisesti on nyt muodissa tornirakentamisessa vuoitaisiin vähän rajoittaa. Kuin puupalikka joka on leikattu neloisluokan puutyötunnilla. Mutta kuten sanoin, makuasia ;)
Avatar
tekijänä henkka
#77254
Kävin eilen Asemakeskuksen kaupunkikuva- ja kulttuuriympäristöselvitystä esittelevässä tilaisuudessa. Varsinaista selvitystä siellä ei kuitenkaan esitelty mutta oli hauska kuulla arkkitehtejä projektin takana ja nähdä niitä vaihtoehtoja, joita käytiin läpi suunnittelun aikana. Paikalla oli myös malli, jota käytettiin hyväksi suunnittelussa ja jota ehdotettiin laitettavaksi pysyvästi esille kaupungintalon aulaan.

Kuva

Mallistakaan ei oikein saa kuvaa siitä minkä kokoinen tuosta Arkadista oikeasti tulee. Se on yhtä korkea kuin rautatieaseman siipirakennukset, kolme kerrosta.

Oli myös mukavaa kuulla tällä kertaa vanhempia kaupunkilaisia kehumassa projektia, vaikka "he eivät välttämättä ole näkemässä valmista projektia mutta onpahan sitten jotain mistä Tampere voi olla ylpeä".

reConnecting Tampereen suurin ongelma on mielestäni liittyminen Tullin alueeseen ja Tammelaan, mikä tuli tilaisuudessakin esille. Ongelma on se että kannen alle suunnitelmissa jäävän Ratapihankadun itäpuolella ei ole kunnolla tilaa luoda järkevää pengerrystä, eikä kannen reunaa saa piiloon rakennusten sisään kuin Pakkahuoneen aukiolla ja mahdollisesti Pohjoisen Ratapihankadun uusien kortteleiden kohdalla, joka sekin riippuu rakennuttajasta, koska kaava ei sitä huomioi.

Kuten aiemmassa viestissäni lukee, alueen yleissuunnitelmaa aletaan tehdä syksyllä 2016 mutta Tampereen strategian mukaisesti asemakaavoitus aloitetaan samaan aikaan, joten yleissuunnitelma ja OAS tulevat nähtäville samaan aikaan. Yleissuunnitteluvaiheessa eri vaihtoehtoja tutkittaessa tutkitaan kuulemma myös täysin idean vastaisia vaihtoehtoja, jotta nähdään kuinka toteuttamiskelpoinen idean mukainen suunnitelma on. Nähtävillä olleessa mallissa uutta rakennusalaa on visioitu noin 200 000 kem2 mutta arkkitehtien mukaan sitä voisi heidän suunnitteluvaiheen tulosten mukaan kasvattaa 300 000 kem2:n vain rakennuskorkeutta kasvattamalla. Suunnitelmaa kehunut vanhempi herrasmieskin ehdotti kahta uutta tornia Kannen tornien ja Asemakeskuksen tornin välille sitomaan alueen korkeaa rakentamista yhdeksi kokonaisuudeksi.

Yksi kilpailun jälkeen tehdyistä selvityksistä on selvitys toteuttamisedellytyksistä, joka sisältää, ainakin minusta, ns. kovaa kamaa.

Ensinnäkin Asemakeskuksen "intermodaalisen" toiminnallisuuden, eli eri joukkoliikennemuotojen yhdistäminen edellyttää ratikkapysäkin tekemistä Asematunneliin, joka vaatii sen että toinen raide kulkee eteläisessä tunnelissa ja toinen pohjoisessa tunnelissa. Samalla Asematunnelin eteläseinä avataan uuteen transit-halliin, joka muodostetaan yhdistämällä nykyiset vierekkäiset kävelytunnelit.

Kuva

Ratikkapysäkki Asematunnelissa johtaa siihen ettei siellä mahdu enää kulkemaan henkilöautoliikenne, muutenkin Itsenäisyydenkadun liikenne katkaistaan Rautatienkadun ja Yliopistonkadun väliltä. Yliopistonkadun risteykseen tulee uusi ramppi, joka yhdistyy nykyiseen Hämpin Parkin ramppiin Itsenäisyydenkadun alla.

Kuva

Kuinka Itsenäisyydenkadun sulkeminen sitten vaikuttaa keskustan liikenneverkkosuunnitelmaan? Ei mitenkään.
ASEMAKESKUS-liikenneverkolla ruuhkien määrän tai keston ei havaittu kasvavan verrattuna TAKLI-liikenneverkkoon.
Mutta:
Koko keskustan kattavan simulointimallin soveltuvuus vuosikymmenien päähän ulottuville liikenne-ennusteille on huono, sillä autoliikenteen määrä kaupungissa riippuu sille annettavasta tarjonnasta eli katuyhteyksistä ja niiden kaistamääristä. Mikäli liikenneverkon kapasiteettia leikataan tai sitä ei kasvateta kysynnän mukaisesti, alkaa katuverkko ruuhkautua kaupungin laajentuessa.

Ruuhka-aikoina keskustan autoliikenne jonoutuu ja pysähtelee, jolloin osa ruuhka-ajan auton käyttäjistä:
- vaihtaa matkan ajankohtaa
- vaihtaa kulkumuotoa joukkoliikenteeseen, kävelyyn tai pyöräilyyn
- osa vähentää matkojen määrää ketjuttamalla
- osa jättää matkan tekemättä.

Tällöin keskustan liikenneverkkoon syntyy tasapainotila, jota ei voida kuitenkaan tarkasti ennustaa matkatuotospohjaisilla liikenne-ennusteilla tai vakiokysyntään perustuvilla huipputuntien simulointimalleilla. Laaditut simuloinnit ja kahden liikenneverkon vertailut (TAKLI-liikenneverkko ja ASEMAKESKUS-liikenneverkko) osoittavat, että ASEMAKESKUS-liikenneverkon toimivuus on samantasoinen TAKLI-liikenneverkon kanssa ja siten kilpailuehdotuksessa esitetty liikenneverkko on mahdollinen toteuttaa.
Lisäksi tämä oli mielenkiintoista, vaikkei suoranaisesti liity Asemakeskukseen:
Sekä TAKLI-liikennemallin että ASEMAKESKUS-liikennemallin liikenne-ennusteita laskettiin 25 %, jotta liikennekysyntä saatiin mahtumaan keskustan liikenneverkolle. Ilman liikenne-ennusteen 25 % laskemista kaupungin sisääntuloväylät, erityisesti Helsingin ja Hatanpään suunnasta ruuhkautuivat erittäin pahoin ja myös muissa liikenneverkon solmupisteissä tapahtuu ruuhkautumista. Liikenne-ennusteen laskemisen jälkeenkin liikenneverkko toimii ylikuormitustilassa, mistä syystä liikenneruuhkien paikka ja kesto vaihtelee merkittävästi eri simulointikertojen välillä.
Ja miksi liikenne-ennusteita laskettiin 25 %:lla? Liikennemalli hukuttaisi Tampereen autoihin kun otetaan huomioon keskustan uudet asukkaat (joilla kaikilla selvästi oletetaan olevan auto):
Liikenne-ennustetta päivitetty viimeisimpien keskustan täydennysrakentumisen suunnitelmien mukaisesti (ero aikaisempaan vuoden 2030 väestö- ja työpaikkaennusteeseen yhteensä +17 800 asukasta ja +5 000 työpaikkaa). Suurimmat muutokset asukasmäärissä on ennustettu Kaakinmaalle ja Nalkalaan (yhteensä +4 000 asukasta), Tammelaan (+2 900), Amuriin (+1 700) ja Tulliin (+1 600).
Pyöräilyn reitit kannelle ovat hyvin hoidossa kannen itäpuolella mutta länsipuolella kannelle pääsee pyörällä Keskuspuiston eteläpäästä Postitalon vierestä tai sitten Keskuspuiston pohjoispäästä Kannen kohdilta. Kävellen kannelle pääsee rautatieaseman kautta tai matkakeskustunnelista mutta nämäkään reitit eivät ole mitenkään järkeviä suurille ihmisjoukoille.

Kuva

Toteamisedellytysten selvityksessä on myös insinööriporno-osuus, koskien muun muassa kannen rakennettavuutta. Ratapiha olisi ollut mahdollista kattaa yhdellä 68 metriä pitkällä jänteellä mutta kannen paksuudeksi olisi tullut 4 metriä. Selvitys suosittelee lyhintä mahdollista 17 metrin jännettä, jolloin kannen paksuus olisi metrin.

Asemakeskuksen projektisivu: http://www.tampere.fi/tampereinfo/proje ... eskus.html
tekijänä Dietrich
#77267
Koko kansi rautatieaseman tienoilla on turha. Ei sinne ylös mene kukaan muutaman kaupan takia. Keinotekoinen rakennelma kuten rautatiekin. Toki silti kannatan rakentamista suunnitelman tapaan, jotta saadaan rakennusmassaa lisää. Minkä takia ihmiset näkisivät vaivan mennä tasanteelle ylös ja tulisivat sieltä vähän myöhemmin alas? Epäilen vahvasti tasanteen vetovoimaisuutta. Kyllä siitä vedetään suoraan läpi. Edes rullaportaat eivät tätä faktaa muuttaisi.
tekijänä Turisti
#77268
Moro,

Asemakeskuksen suunnittelu toistaa vanhaa suomalaista kaavaa suunnittelun&toteutuksen osalta osalta. Otetaan sopiva maaläntti suunnittelun kohteeksi, varmistetaan maakuntien "huippusuunnittelijoiden" mukanaolo ja laitetaan sekalainen seurakunta "asiantuntijoita" valkkaamaan voittaja epämääräisillä kriteereillä. Jos tämän prosessin jälkeen jostain kummallisesta syystä voittajatöissä (yleensä niitäkin otetaan suunnittelun pohjaksi pari-kolme) on jotain mielenkiintoista, niin kaupungin omat arkkitehdit yhteistyössä rakentajien kanssa valitsee noista "parhaista" töistä ne tylsimmän ja "toteuttamiskelpoisimmat" (lue: halvimmat) ratkaisut. Tulee väkisinkin veronmaksajana mieleen, että miksi näitä kilpailuja edes järjestetään? Bonuksena loppusuoralle otetaan vuoropuheluun "avoimuuden" ja "demokratian" nimissä mukaan muutama eläkkeellä oleva asukasyhdistyksen ja perinne sitä taikka tätä porukan edustaja varmistamaan, ettei edes siitä "voittajatyöstä" ole mitään särmää jäljellä.

Esimerkiksi Tampereella tätä hyväksi koettua kaavaa on viime vuosinakin toistettu keskusta-alueella mm. Ratinassa, Rantatiellä, Eteläpuistossa sekä nyt siis Asemakeskuksessa. Sen sijaan ainoassa mielenkiintoisemmassa kohteessa (ei pelkästään korkeutensa puolesta), Keskusareenassa, tätä nerokasta prosessia ei ole käytetty. Lopputulos lienee sattuman kauppaa? Tosin vielä sekin voidaan vielä tietysti muuttaa "toteuttamiskelpoiseksi".

Asemakeskuskilpailu oli kaiken kaikkiaan sieltä surullisimmasta päästä. Maallikon silmään kaikki työt vaikuttivat täysin vasemmalla kädellä tehdyiksi. En tiedä oliko vika suunnittelijoissa vaiko kilpailun asetannassa? Jos lähdetään yleisistä reunaehdoista liikkeelle, niin nimenkin (asemakeskus) pitäisi jo edellyttää, että kilpailussa menestyminen edellyttää monipuolisia ja toimivia liikenneratkaisuja. Voittajatyössä(kin) on vaikea kyllä nähdä miten? Alue on myöskin valittu korkean rakentamisen. Jos sitä yhtä 16krs kuutiota pitää korkeana, niin suurennuslasi pitää ottaa käteen.

Kaikkein tärkeimpänä kriteerinä itse kuitenkin pitäisin, missä tahansa kilpailussa, että työ on toteuttamiskelpoinen. Tässä tapauksessa näkee takaraivollakin, että tuollainen jättimäinen kansi näyttävine odotustiloineen (Grand central station mittakaavalla) yhdistettynä muutamaan matalaan umpikortteliin ei varmasti taloudellisesti lennä. Lisäksi tämän pohjalta aluetta on kyllä todella vaikea kehittää palasittain. Jos esimerkiksi pohjana olisi ollut joku monista rata-alueen katokseen pohjautunut ratkaisu, olisi liikkeelle varmasti päästy kivuttomammin.

Niin mukavaa se kuin kaupungin osien yhdistäminen onkin, niin tuollainen 1-4m paksuinen katos radan yläpuolella (mikä on jo nyt pari kerrosta esim Hämeenkatua korkeammalla) ei kyllä kuullosta siltä että se nivoutuu ympäristöön saumattomasti. Voittajatyö kivoista kulmista otetut yökuvat ilmeisesti hurmasivat palkintoraadin, mutta itselle tuo ei kyllä alussakaan uponnut. Nyt siis tämä tärkein "voittokriteeri" on käytännössä vaikea (mahdoton) toteuttaa. Muutenhan tämä voittotyö oli ehdottomasti surkein massoittelultaan ja yleisilmeeltään, eikä tarjonnut mitään muuta kuin suorakulmalla piirrettyjä taloja sinne tänne. Kilpailua tälläisen piirtämiseen ei olisi tarvittu, vaan ensimmäisen vuoden arkkariopiskelija olisi pystynyt varmasti parempaan.

Että tällainen kilpailu tällä kertaa... Ja nyt on vasta päästy siihen ideoiden muokkaus (halpuuttamis) vaiheeseen. Kaupunginarkkitehdit ja kansalaisliikkeet: "Stage is yours". Ja aseman kehittäminen on jäässä seuraavat 20 vuotta, onneksi, jos tällä mennään eteenpäin.
Avatar
tekijänä henkka
#77293
Kyllähän Kansikin kävi läpi vuoropuhelun "avoimuuden" ja "demokratian" nimissä ja niissä oli myös asukasyhdistykset sekä perinneseurat mukana, heidän jäljiltään "voittajatyössä" oli kuitenkin kaikki särmät paikoillaan, ehkä siksi että silloinen rakennuttaja tiesi mitä haluaa ja oli itse tilannut suunnitelmat. Toisaalta kannattaa muistaa että Kannesta ja Areenasta ei tietääkseni ole vielä edes olemassa lopullisia toteuttamissuunnitelmia, joten kun tuleva rakennuttajakonsortio alkaa tehdä toteutussuunnitelmia, niin tuloksena voi olla ties millainen design by commission, kaavan asettamissa rajoissa tietty.

Asemakeskuksen kohdalla ei ollut kyse varsinaisesta arkkitehtuurikilpailusta, vaan idea- tai aatekilpailusta, riippuen mitä lähdettä lukee. Varsinainen suunnittelukilpailu järjestetään kilpailuohjelman mukaan vasta myöhemmin, joka tosin ei välttämättä ehdi ennen yleissuunnitelman ja asemakaavan valmistumista.
Kilpailijoiden tehtävänä on ideoida toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen asemakeskuksen alueen kokonaissuunnitelma. Asemakeskuksen alueella tulee yhdistyä eri joukkoliikennemuotoja palveleva asemakeskus, hyvä liikenteellinen saavutettavuus eri kulkumuodoilla, viihtyisät kaupunkitilat sekä korkea-tasoinen toimistojen, palveluiden ja asumisen rakentaminen.

Kilpailun luonne on ideakilpailu. Kilpailu tuottaa alueen kehittämistä palvelevan vision ja kokonaissuunnitelman, joka toimii alueen jatkokehittämisen perustana. Kilpailun jälkeen järjestetään Asemakeskuksen toteutukseen tähtäävä yhdistetty suunnittelu- ja toteuttamiskilpailu Asemakeskus-alueen eri osista.

[...]

Asemakeskuksen toiminnallisessa ratkaisussa keskiössä ovat yhtäältä asematilojen yleisöpalvelutilojen toiminnallisuus ja toisaalta aseman operoijien liikenteellinen näkökulma. Koko asemakeskuksen alueen maankäytöllisessä ratkaisussa painopisteenä on löytää toiminnallisesti, kaupunkikuvallisesti ja arkkitehtonisesti korkeatasoinen kokonaisidea, joka sisältää sekä rakentamisen että kaupunkitilan yleissuunnittelun.
En ole varma mitä tarkoitat monipuolisilla ja toimivilla liikenneratkaisuilla. Voittajatyössä ja luultavasti muissakin töissä on käytetty pohjana kilpailua varten tehtyä selvitystä "Tampereen asemakeskus - liikenteellinen konsepti". Selvityksessä yhdistetään kaikki liikennemuodot yhteen solmukohtaan, joka nyt ainakin reConnecting Tampereessa on toteutunut. Selvitys mainitsee myös kansitason mahdollisuutena yhdistää radan itä- ja länsipuoli.
Ylintä tasoa kutsutaan kansitasoksi, koska sen korkeusasema on samalla tasolla kuin suunniteltu Tampereen Kansi, jonka päälle mm. Keskusareena aiotaan rakentaa. Kansitasolle sijoitetaan uusi urbaani jalankulun ja pyöräilyn reitti, jolla vähennetään radan muodostamaa estevaikutusta. Reitti kulkee lännestä Suvantokadulta pyöräspiraalin kautta Kannen pohjoisreunalle, josta se jatkuu siltaa pitkin radan itäpuolelle Åkerlundinkadulle.
Ongelmallista tietysti on se että ratataso on niin korkealla Rautatienkatuun nähden, kuten myös se, että ratataso on samalla tasolla radan itäpuolen kanssa. Parhaitenhan kansi tulee toimimaan pohjois-eteläsuuntaisena jalankulun ja pyöräilyn väylänä. Jos reitti kansitasolle saadaan tarpeeksi luonnolliseksi, ilman mutkitteluja, niin kyllä ihmiset sinne päätyvät myös lännestä tultaessa.

Yksi reConnecting Tampereen kantavista ideoista, joka tuli esittelytilaisuudessakin esille, on se kun radan itäpuolen korttelirakenteen työntää radan päälle, niin kuinka peitetään reuna, joka jää länsipuolelle. Ratkaisu oli se, ettei reunaa yritetä peitellä, vaan korostetaan sitä, siksi siinä on nyt Arkadi.

Mutta et ole yksin sen suhteen että rakennusten arkkitehtoninen taso ei ole paras mahdollinen. Vaikka kyseessä onkin ideakilpailu, haettiin siinä kuitenkin ratkaisuja myös kaupunkikuvaan. Arvostelupöytäkirjasta:
Arkkitehtoniset ja kaupunkisuunnittelulliset ratkaisut ovat kilpailuehdotuksissa enimmäkseen melko vaatimattomia. Uutta luovaa arkkitehtuuria ei juuri esiinny ja arkkitehtuuri on enimmäkseen vanhoja aiheita toistavaa. Osassa töistä arkkitehtuurielementit ovat toisistaan irrallisia. Parhaita töitä ovat isoihin selkeisiin arkkitehtuurin tai kaupunkisuunnittelun elementteihin perustuvat työt.

[...]

Suurkatosehdotukset ovat monotonisia ja massiivisia. Laiturikohtaiset ehdotukset ovat taas liian levottomia eivätkä luo suojaavaa tilaa.
Myös korkea rakentaminen mainitaan, jopa ehkä hieman ristiriitaisesti:
Kolmessa työssä identiteettiä on lähdetty rakentamaan nostamalla rakennusten korkeutta ja mittakaavaa nykyisen asemarakennuksen ympärillä. Pelkkä mittakaavamuutos ei ole onnistunut luomaan Asemakeskukselle omaleimaista, myönteistä identiteettiä.

[...]

Korkean tai korkeahkon rakentamisen jatkumo ratavarressa on suosituin kaupunkikuvallinen ison mittakaavan massoittelutapa. Kaupunkimaisema kestäisi jopa korkeampaakin rakentamista kuin kilpailuehdotuksissa on esitetty.
Toteutuksen kannattavuushan ratkeaa vasta kun suunnitelmat tarkentuvat ja reConnecting Tampere on huonommassa asemassa koska sen vaatima infra on muita ehdotuksia raskaampaa, toisaalta siinä myytävän tonttimaan ja rakennusoikeuksien määrä voi olla muita ehdotuksia suurempi, riippuen tietysti kerrosmääristä. Kerrosmääriä kannelle rakentaminen jossain määrin rajoittaa mutta 20 kerrosta on kuitenkin aika paljon.
Kaikki ehdotukset vaikuttivat näistä näkökulmista antavan toteutuskelpoisen alustan jatkosuunnittelulle. ReConnecting Tampereen kansirakenteen kustannusrakenteeseen liittyvät epävarmuudet kuitenkin nostavat ratkaisun kannattavuuteen liittyvää riskitasoa merkittävästi muihin ehdotuksiin verrattuna.

[...]

Kaikki suunnitelmaehdotukset on mahdollista toteuttaa vaiheittain. Rakentamisen määrän kasvaessa alueen rakentumisen aikataulu hidastuu, mikä on tärkeä jatkosuunnittelussa huomioitava seikka. Vaiheistuksessa on olennaista huomioida myös markkinoille tulevan vuokrattavan tilan ja myytävien kohteiden määrä sekä niiden suhde kilpaileviin hankkeisiin.
Luultavasti tuomaristoa miellyttivät muutkin asiat kuin pelkät yökuvat, ainakin arvostelupöytäkirjan mukaan, joka kannattaa lukea.
Ehdotus ”ReConnecting Tampere” on kokonaisuus, joka fyysisesti yhdistää kaupunginosia ja luo monipuolista, urbaania ympäristöä. Ehdotuksessa on huomioitu hyvin eri kulkuneuvoja yhdistävät matkaketjut sekä Asemakeskuksen toimivuus. Kilpailuehdotus antaa paljon ideoita kilpailutehtävän ja –alueen eri osien jatkokehittämiseksi.
http://www.tampere.fi/tampereinfo/proje ... eskus.html
Avatar
tekijänä henkka
#92356
Kaupunginhallituksen seuraavassa kokouksessa tuodaan kaupunginhallituksen tiedoksi Asemakeskuksen tilanne ja päätetään kaupungin tavoitteista jatkosuunnittelulle. Tavoitteet on päättänyt hankkeen ohjausryhmä, joka kuulostaa yhtä epämääräiseltä kuin Ratapihankadulta tuttu kaavoituksen ohjausryhmä.
Asemakeskus, jonka ensimmäisten osien laajuudeksi tavoitellaan noin 200.000 kem2. Silloin alueelle voidaan rakentaa tilat 3.000 työpaikalle ja 2.500 asukkaalle sekä moderni liikenne- ja palvelukeskus.
Äkkiseltään luettuna tavoitteet vastaavat viime vuoden huhtikuussa esitellyistä skenaarioista kehitettyä ehdotusta. Nyt näyttää että alueen yleissuunnitelma tulee pohjautumaan kyseiseen ehdotukseen. Ehdotuksesta ei ole vieläkään poistettu Ratapihankadun mutkaa.

Esitysmateriaalin mukaan 1. vaiheen toteutuskilpailu pidettäisiin 2020-2021 ja rakentaminen alkaisi 2021, 2. vaiheen toteutuskilpailu ja rakentaminen 2022-2027 ja 3. vaiheen 2025-2030. Ehdotuksessa vaiheista käytetään kuitenkin numeroita IV, III ja IIIB. Luulen että 1. vaihe on IV, 2. III ja 3. IIIB. 1. vaihe on asemarakennuksen takana oleva alue ja pitää sisällään maamerkkikatoksen ja alueen korkeimman rakennuksen. 2. vaiheessa rakennetaan Arkadi ja suurin osa alueen muista rakennuksista. 3. vaiheen kerrosala on "vain" 12 000 kem² kun 1. vaiheen kerrosala on 112 000 kem² ja 2. vaiheen 95 000 kem².

http://tampere.cloudnc.fi/fi-FI/Toimiel ... kat(45473)

Kuva

Ja koska se kuitenkin jotakuta kiinnostaa, niin asemapiirroksessa alueen korkein ja ratapihan päälle rakennettava rakennus on merkitty luvulla XXXIII, itse laskin poikkileikkauksesta 34 kerrosta.
16valve, hmikko, veka tykkää tästä
tekijänä jusa-masa
#92361
Komeaa on. Alkaa usko hiljalleen palautumaan Tampereen kaupunkiin ennakkoluulottomana hankkeiden toteuttajana sitten Paavolan Hakametsien ja Näsinneulojen ajan. Ainoa mistä on pelko on se, että näistä torneista tulee samaa valmista korkeaa bulkkikikkailu Kalasataman kanssa eli näköiskopio pienellä tvistillä tai sitten Tornihotellin kaltainen elementtihelvetti, jossa on lasittamatta jäänyt oranssi pulunorsi nurkkaus ja viimeistelemättömät saumat? Olisiko edes korkeiden rakennuksien suhteen toivetta, että jokaisen rakentaisi eri taho ja niihin määriteltäisiin, että ne olisivat oikeasti muotoiltuja ja muutakin kuin elementtipintaa vaikka yksinkertaisia olisivatkin (vrt. esim. Tallinna). Saisko ehkä eri firmat erilaista aikaiseksi kuin vain SRV tai YIT?
tekijänä Dietrich
#92396
Kyllä tuo rautatieaseman yläpuolelle sijoittuva aukio hirvittää. Saadaanko sinne ylös menemään porukkaa tarpeeksi (minkä takia?) vai tuleeko siitä uusi Itä-Pasila.