Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Avatar
tekijänä henkka
#90825
Metsonkulmalle näyttäisi olevan rakentumassa liiketilojen takaseiniä.

Kuva

Hämeenpuisto 16:n laajennus näyttäisi olevan harjakorkeudessa mutta millainen korotus lopulta on jää hieman hämärän peittoon.

Kuva

Vanhalla Painotalolla ollaan purettu kellaria.

Kuva

Postitalolla on rakennettu uusia lasikoristeita ja edistetty alempien kerrosten seinämateriaalien asentumista. Rautatienkadun ja Kyttälänkadun kulmaan on tulossa kahden kerroksen korkuinen tila, jossa on ikkunat ylemmän kerroksen seinässä.

Kuva
Kuva

Maauimalalla tehdään kai edelleen hyppytorneja sekä luultavasti altaan alle tulevia huoltotiloja.

Kuva

Puiston lasiseinän eteen asennettiin rimoja vielä myöhään perjantai-iltana. Luultavasti niitä tulee lisää kunhan ikkunalistat saadaan paikoilleen. Ravintola on myös kalustettu sisältä ja Aamulehden kannessa taisi olla otsikko, jonka mukaan testiasiakkaat pääsevät pian kokeilemaan tiloja.

Kuva
grendy tykkää tästä
Avatar
tekijänä henkka
#91050
Metsonkulmalla on pystyssä ensimmäinen kerros. Paikalla muurattavalle tiiliverhoilullekin on taidettu jättää tilaa.

Kuva

Vanhalla Painotalolla rakennetaan perustuksia mutta kuopassa on edelleen myös kaivuri.

Kuva

Tampereen Maauimala.

Kuva

Ratinan Arvossa eli Voimakatu 18:ssa ollaan mielestäni jo ylimmässä kerroksessa ja paikalla muurattu tiiliverhoilu on edistynyt.

Kuva

Postitalolla Rongankadun puoleinen katos ja alimpien kerrosten verhoilu edistyy. Rautatienkadun puolella rakennetaan vielä uusia lasipintaisia koristeluita.

Kuva
Kuva
Avatar
tekijänä henkka
#91118
Kantakaupungin yleiskaavan käsittelyssä sen yhteyteen lisättiin ponsi, jossa haluttiin tarkastella Ruotulan golfkentän alueen rakentamista ja golfkentän siirtämistä. Nyt sitä varten on asetettu työryhmä, jossa on mukana myös Pirkkalan edustajia.
Työryhmän nimeäminen on osa kaupunginvaltuustossa 15.5.2017 hyväksytyn kantakaupungin yleiskaavan yhteydessä hyväksytyn toivomusponnen toteutusta. Toivomusponnessa esitettiin, että Ruotulan golf-kentän maa-alueen jatkosuunnittelun lähtökohtana on kaavoittaa alue asumiskäyttöön huomioon ottaen Kaupin luontoarvot ja golf-kentän siirtäminen pois asumisen alta.

– Ruotulan alueelle olisi mahdollista tavoitella yli 10 000 asukkaan taajamaa. Kasvavina kaupunkeina etsimme ennakkoluulottomasti keinoja vastata keskustaa lähellä sijaitsevien kotien tarpeeseen ja hyvien liikenneyhteyksien varrelle, summaa Tampereen pormestari Lauri Lyly.

Pormestariohjelman mukaisesti tämän valtuustokauden aikana käynnistetään suunnittelu raitiotien jatkamisesta. Yhtenä kolmesta raitiotien jatkosuunnittelun vaihtoehdoista on linja Ruotulan alueen kautta Koilliskeskukseen.

Työryhmän asettaminen on sovittu yhdessä Pirkkalan pormestarin Marko Jarvan kanssa. Työryhmä koostuu Tampereen, Pirkkalan ja golf-harrastajien edustajista.

[...]

Ruotulan golf-kentän sijainnille voitaisiin etsiä vaihtoehtoa Ruotulan alueella tai siirtää se Pirkkalaan. Pirkkalan Vähä-Vaitissa golf-kenttä sijaitsee lentomelualueella. Alustavien arvioiden mukaan nykyisen kentän viereen olisi sijoitettavissa toinen 18-reikäinen golf-kenttä. Lisäksi olisi mahdollisuus yhdeksään lisäväylään par kolmekenttineen.


https://www.tampere.fi/tampereen-kaupun ... 017_2.html
Avatar
tekijänä henkka
#91193
Postitalon pohjoispääty etenee ja samalla ollaan myös aloitettu Rautatienkadun puoleisten liiketilojen rakentaminen.

Kuva
Kuva

Kyttälänkadun ja Rautatienkadun kulmauksen korkean tilan seinät on verhoiltu mustalla verkolla.

Kuva

Metsonkulman tontilla on nyt nostokurki.

Kuva

Vanhassa Painotalossa rakennetaan kellaria. Pohjoisen puoleisen talon seinästä tulevat ikkunat peittymään mutta tämän tontin kaava on aina sallinut seitsemänkerroksisen rakennuksen rakentamisen, joten ei pitäisi tulla yllätyksenä asukkaille.

Kuva

Vaikka luulisi edellisen kuvan nostokurjen kuuluvan Vanhan Painotalon rakentamiseen, se itse asiassa kuuluu tähän:

Kuva

Kyseessä on Keidaskorttelin sisäpihalle tuleva seitsemänkerroksinen uudisrakennus, jonka ylimmässä kerroksessa on sauna terasseineen: Tampereen Keidas. https://visura.fi/kodit/visurakodit/koy ... en-keidas/

Keidaskorttelin kaavan yleismääräyksessä sanotaan seuraavaa korttelin läpi kulkevista jalankulun yhteyksistä:
Korttelialueelle tulee järjestää jalankulkuyhteyksiä korttelin läpi.
Rakennusluvassa toisaalta sanotaan:
Toimenpiteen yhteydessä tontilla tehdään pihajärjestelymuutoksia esitettyjen suunnitelmien mukaisesti.
Korttelialueelle järjestetään jalankulkuyhteyksiä korttelin läpi asemakaavan yleismääräyksen määrittämällä tavalla: Tontin itärajalle rakennetaan metallirakenteinen aita ja portti, h= 1800 ja tontin etelärajalle pystytetään metallirakenteinen aita ja portti, h= 1000.
Tiedä sitten kuinka näitä pitää taas lukea. Kaavan mukaan jalankulkuyhteys tulisi rakentaa kirkon ja uudisrakennuksen välistä mutta asuntojen pohjapiirrosten mukaan siinä on ovilla eroteltuja tiloja.

Kuva
Avatar
tekijänä 16valve
#91236
Vielä kun saisi viereisen yhtiön kaksikerroksisen osan korotettua.
Aamulehti kirjoitti:Tampereen legendaarisesta Otavallanhovista löytyi 38 eri sienilajia – Tällaisen talon kaupunki haluaa sen paikalle

Bertel Strömmerin suunnittelema kiinteistö halutaan purkaa. Kaavaehdotus tulee nähtäväksi pian.

Kuva

Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunta päättää keskustan Otavallanhovin asemakaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta ensi tiistain kokouksessaan. Kaava on edennyt siis suunnitteluvaihteesta ehdotukseksi.

Otavallanhovi on yksi keskusta-alueen vanhoista arvotaloista. Otavalankatu 8:ssa sijaitseva, Bertel Strömmerin suunnittelema kiinteistö nousi otsikoihin syksyllä 2015, kun taloyhtiön putkiremontin yhteydessä selvisi rakennuksen onneton kunto: kerrostalon välipohjista löytyi 38 erilaista sienilajia. Kaupunki myönsi heinäkuussa 2016 rakennukselle purkuluvan, koska sädesieni on pesiytynyt talon rakenteisiin.

Asunto Oy Otavallanhovin osakkaat päätyivät hakemaan rakennuksen purkulupaa.

–Asemakaavaehdotus lähtee siitä logiikasta, että nykyinen asuinrakennus puretaan ja se korvataan uudisrakennuksella, Tampereen kaupunkiympäristöjohtaja Mikko Nurminen sanoo.

Kuva

Nurminen toimii asiassa esittelijänä. Rakennuksen tilalle on suunniteltu asuin- ja liiketiloja. Tuomiokirkonkadun puolelle on tulossa viisi ja Otavalankadun puolelle kuusi täyttä kerrosta. Lisäksi rakennuksen yläosassa on kaksi viistettyä yläkerrosta, jotka ovat rakennuksen alaosaa kapeampia. Kaavaluonnoksesta kaavaehdotusvaiheeseen edennyt prosessi ei Nurmisen mukaan ole oleellisesti muuttunut.

–Suunnitelmaa on tarkennettu osallisten mielipiteiden perusteella.

Suunnitelmaa on muutettu alkuperäisestä muun muassa niin, että Tuomiokirkonkadun puoleisen tontin rajaa ja rakennusalaa on siirretty kaksi metriä etäämmälle vastapäisestä rakennuksesta. Huoneiden pääikkunoiden sijoittamista uudisrakennuksen eteläpäätyyn rajoitettiin ja kaavaan lisättiin pihan rakentamista ohjaava yleismääräys.

Rakennuksen purkamista on myös vastustettu sen kulttuurihistoriallisen merkityksen takia. Nyt käsiteltävässä ehdotuksessa todetaan, että asemakaavan valmisteluaineistosta saadun palautteen perusteella Tuomiokirkonkadun puoleinen sivu rakennuksesta tulee purkaa. Kaava ei aseta estettä Otavalankadun puoleisen osan tai julkisivun säilyttämiselle, mutta ehdotuksen mukaan se olisi teknisesti hyvin haastavaa.

–Lähtökohtana on kokonaan uusi rakennus. Omistaja voisi tietenkin halutessaan pohtia säilyttämistä, mutta pidän sitä epätodennäköisenä.

Kuva

Historiallinen rakennus on herättänyt paljon tunteita. Asemakaavan valmisteluaineistosta kaupunki sai kaksi kommenttia viranomaisilta ja 20 mielipidettä. Asemakaavaehdotus asetetaan nähtäville kuukaudeksi, jos lautakunta niin päättää. Sen aikana osapuolet ja viranomaiset voivat antaa siitä muistutuksia ja lausuntoja. Tämän jälkeen ehdotus siirtyy lautakunnan ja kaupunginhallituksen kautta hyväksyttäväksi Tampereen kaupunginvaltuustoon.

Aamulehti on kertonut aiemmin, että koko rakennuksen korjaaminen olisi liian kallista.
https://www.aamulehti.fi/uutiset/tamper ... e#comments
hmikko, Janne76 tykkää tästä
Avatar
tekijänä veka
#91247
Tutut konstit taas käytössä, kun arvotaloa tuhotaan. Uutisointi aloitetaan sienistä, sitten kerrotaan että remontointi olisi liian kallista. Varmaan se on kallista, kun vastakkaisessa vaakakupissa on kerrosten määrän kasvattaminen noin kolmesta noin kahdeksaan. Ynnä maan alla olevat tilat. Otavalankatu näyttää olevan jonkinlainen kurjien ja vielä kurjempien uudehkojen rakennusten ulkomuseo. Nyt sitten puretaan se arvokkain.
tekijänä hmikko
#91254
^ Tuosta talosta on kirjoitettu mediassa aika paljon. Siinä on siis alun perin laitettu puurakenteisiin välipohjiin eristeeksi sahanpurua yms. aikana, jolloin talossa ei ollut juuri märkätiloja sisällä. Myöhemmin on tehty suihkut ja muut, ilman nykymallisia vedeneristyksiä. Tuloksena se, että eristeet ja puurakenteet ovat nyt ympärihomeessa ja sädesienestä on tullut oireita monelle. Näitä on luemma tapahtunut monellekin tuon ajan tuolla tavalla rakennetuille taloille esim. Helsingissä.

Varmaankin julkisivu olisi mahdollista säilyttää niin, että rakennus purettaisiin kivirunkoon asti ja tehtäisiin uusiksi. Lasku jäisi osakkaille, eli käytännössä aika monelta varmaan menisi omaisuus. Samoin jos tehtäisiin saman kokoinen uusi talo. Käytännössä tuo rakennusoikeuden lisääminen mahdollistaa sen, että osakkaat saavat omansa pois katastrofista. En usko, että tässä tapauksessa on sen kummemmasta grynderin salajuonesta kyse.
Avatar
tekijänä veka
#91265
Niinpä. Nyt ollaan kuitenkin menossa hyllyvälle polulle. Kysymyksiä riittää, koska varallisuuserien muutokset ja siirtymät ovat ehkä huomattavia. Pitääkö omistajien tyytyä vain olevaan rakennusoikeuteen vai lahjoitetaanko kasvanut rakennusoikeus heille? Miten vuokralla asuvia on kohdeltava? Voiko osuuden tulevasta talosta myydä, kun kuitenkin joutuu muuttamaan toisaalle rakentamisen ajaksi? Voivatko alueen muut matalat rakennukset luottaa saavansa yhtä hyvän diilin? Kenen kannattaa enää sijoittaa varoja asuntonsa tai talon kunnostamiseen, jos tarjolla on lisärakennusoikeutta kahdeksaan kerrokseen saakka? Jne.

Netistä löytyy Otavallanhovin rakennushistoriaselvitys kuntoarvioineen vuodelta 2014. Silloin vielä arveltiin, että tilanteesta selvittäisiin remontoimalla ja ottamalla käyttöön ullakko uusille asunnoille. Rakennusoikeuttahan oli jäänyt käyttämättä. Nyt on käynyt ilmi, ettei tämä riitä, vaan talo nykyisellään on purettava kokonaan tai runkoon saakka. Eihän tämä ole tavatonta. Asun itsekin pian sata vuotta vanhassa talossa, joka oli aikaisemmin toimistokäytössä ja saanerattiin asuinkäyttöön jättämällä pystyyn vain kantavat rakenteet, portaikko ja vesikatto. Tärkeimpänä tietysti ulkoseinät. Kaikki muu meni uusiksi.

Lopputulos näyttää olevan, että taas arvorakennus menetetään. Olisin itse etsinyt ratkaisua sellaisista vaihtoehdoista, joilla vanha rakennus säilyisi ainakin ulkokuoreltaan tai sen paikalle rakennettaisiin samannäköinen näköistalo nykyaikaisilla sisuskaluilla. Samalla voitaisiin palauttaa talo alkuperäiseen loistoonsa.
tekijänä hmikko
#91267
veka kirjoitti:Nyt ollaan kuitenkin menossa hyllyvälle polulle. Kysymyksiä riittää, koska varallisuuserien muutokset ja siirtymät ovat ehkä huomattavia. Pitääkö omistajien tyytyä vain olevaan rakennusoikeuteen vai lahjoitetaanko kasvanut rakennusoikeus heille? Miten vuokralla asuvia on kohdeltava? Voiko osuuden tulevasta talosta myydä, kun kuitenkin joutuu muuttamaan toisaalle rakentamisen ajaksi? Voivatko alueen muut matalat rakennukset luottaa saavansa yhtä hyvän diilin? Kenen kannattaa enää sijoittaa varoja asuntonsa tai talon kunnostamiseen, jos tarjolla on lisärakennusoikeutta kahdeksaan kerrokseen saakka? Jne.
Emmä nyt noissa näe mitään hyllyvää tai epäselvää. Rakennusoikeuden lisääminen sataa osakkaiden laariin, siltä osin kuin kaupungin kaavoitusmaksun tms. ja rakentamiskustannusten jälkeen jää ylimääräistä. Tämmöisissä tapauksissa kaiketi rakennusyhtiö voi myös tulla uudeksi osakkaaksi sillä periaatteella, että vanhat osakkaat saavat omansa ja mahdollinen tuotto lisätystä rakennusoikeudesta menee rakennusyhtiölle. Kovan rahan osakkeen voi kaiketi myydä lain puitteissa koska vaan, mutta varmaan myynti on vaikeaa jos asuntoa ei ole, eli vanha purettu ja uusi ei vielä valmis (mistä syystä rakennusyhtiö on todennäköisempi ostaja).

Asunnon vuokraamisesta on laki ja siinä irtisanomisaika puoli vuotta vuokranantajan puolella. En tiedä, mitä siinä tarkalleen sanotaan asuinkelvottomasta homekämpästä, mutta luulisin, että tuolta on jo tähän mennessä vuokralaiset kadonneet tai ainakin valmiina katoamaan.

Alueen muut yhtiöt ja kaikki muutkin voivat neuvotella kaupungin kanssa kaavoittamisesta, niin kuin aina ennenkin. Tampereen keskustassahan on tiivistyshankkeita meneillään monia, ja osayleiskaavan tasoisista suunnitelmista voi ennakoida, onko kaupungilla kiinnostusta tiivistämiseen. Esim. Tammelassa varmasti on, ja kaupunki on itse ottanut yhteyttä asunto-osakeyhtiöihin. Ei tämä ole ennenkään estänyt asuntoihin sijoittamista. Yksimielisyysvaatimus yhtiökokouksessa on tunnetusti korkea kynnys sille, että kerrostaloyhtiö päättäisi ruveta purkamaan.

Omistusasuntojen sijainti tietysti on nykyään aikamoinen oikeudenmukaisuuskysymys ylipäätään, se kun määrittää palkansaajien varallisuuden ja vaurastumisen varsin suuressa määrin. Siis jos maksat omistuskämppää keskeltä Tamperetta, niin olet vaurastumassa, mutta jos omakotitaloa Pieksämäeltä, niin saattaa jäädä arvoton tönö käteen. Sama suurien ikäluokkien perinnössä: kasvukeskusten vanhat asunnot lottovoitto, muut lähinnä aiheuttaa menoja.

Ainoa epäselvä kysymys tuossa minusta on suojelun toteutuminen, eli millä perusteella eri tavoin suojeltuja rakennuksia saa purkaa kokonaan, jos ne todella ovat läpeensä homeessa. En yhtäkkiä löydä tietoa, oliko tuo asemakaavalla suojeltu, mutta jos oli, niin silloin voisi tietysti periaatteesta vaatia säilyttämään julkisivun ja kivirungon ja osakkaita nielemään kustannukset. Ja periaate sama kaikille, eli ei lisärakennusoikeutta suojeltujen rakennusten tilalle.
Avatar
tekijänä henkka
#91269
hmikko kirjoitti:Ainoa epäselvä kysymys tuossa minusta on suojelun toteutuminen, eli millä perusteella eri tavoin suojeltuja rakennuksia saa purkaa kokonaan, jos ne todella ovat läpeensä homeessa. En yhtäkkiä löydä tietoa, oliko tuo asemakaavalla suojeltu, mutta jos oli, niin silloin voisi tietysti periaatteesta vaatia säilyttämään julkisivun ja kivirungon ja osakkaita nielemään kustannukset. Ja periaate sama kaikille, eli ei lisärakennusoikeutta suojeltujen rakennusten tilalle.
Ei ole suojeltu, koska purkamispäätös tehtiin kuntoarvion perusteella ennen kuin suojelua edes mietittiin. Jälkikäteen purkamispäätöstä ei voida kumota ja suojelua yrittää. Jos purkamispäätöstä ei toteuteta ennen sen määränajan umpeutumista, asemakaavaprosessi suojelusta voidaan aloittaa. Eli jos purkamista ei uskalleta aloittaa ennen tämän kaavan voimaantuloa, niin purkamispäätös vanhenee 2019. Edellyttäen että sille ei myönnetä jatkoaikaa.
Purkamislupaa koskeva päätös on lainvoimainen, eikä siihen voi hakea muutosta jälkikäteen. Siitä johtuen rakennuksen suojelua olisi tässä tapauksessa ollut mahdollista esittää asemakaavassa vain, jos kohteesta olisi kaavaprosessin aikana tehty rakennusperinnön suojelusta annetun lain mukainen erillinen suojelupäätös, tai jos purkamisluvan voimassaolo päättyisi, ennen kuin kaavaehdotus on hyväksytty tai rakennus tosiasiallisesti puretaan.
Avatar
tekijänä 16valve
#91393
Mielenkiintoista faktaa Postitalon digiprintatuista lasilevyistä.
Aamulehti kirjoitti:Tampereen uusi Postitalo saa erikoisen julkisivun – "Tässä oli onni mukana, sillä olemme säästäneet sukumme ja lähipiirimme alkuperäistä kirjeenvaihtoa"

Digiprintatut lasilevyt valmistetaan Tampereen Vehmaisissa. Keraaminen väri poltetaan kiinni lasin pintaan karkaisuprosessissa.

Kuva

Tampereen entisen postitalon paikalle nousevan uudisrakennuksen julkisivuja koristavat tekstinpätkät ja postileimat yli sata vuotta vanhoista aidoista kirjeistä ja korteista. Tamperelaisen Arkkitehtitoimisto AR-Vastamäki Oy:n projektiarkkitehti Sami Kauhanen kaivoi julkisivulevyjen kuva-aihion omista ja lähipiirinsä arkistoista.

–Tässä oli onni mukana, sillä olemme säästäneet sukumme ja lähipiirimme alkuperäistä kirjeenvaihtoa 1800-1900 -lukujen taitteesta. Sieltä on sitten eroteltu sanoja sattumanvaraisesti kollaasiksi ilman tietoista tarinaa, selvittää Kauhanen.

Projektiarkkitehdin mukaan tavoitteena on ollut luoda lasilevyprinttauksiin tasapainossa olevia kuvioita.

Tasokasta lopputulosta edellytettiin
Tampereen pääposti sijaitsi Rautatienkatu 21:ssä 1970-luvun alusta vuoteen 2016, jolloin se siirtyi Tullintorille. Nyt Lemminkäinen Oyj rakentaa Rongankadun ja Rautatienkadun kulmatontille 85 asuntoa ja 1 000 neliötä liiketilaa.

Kuva

Tampereen kaupunkikuvatoimikunta edellytti kaupunkikuvallisesti merkittävään paikkaan julkisivultaan korkeatasoista lopputulosta.

–Olemme pyrkineet vastaamaan muun muassa materiaalivalinnoilla arkkitehtuurivaatimuksiin, sanoo Kauhanen.

Värit kestävät ultraviolettisäteilyn
Kuvankäsittelyn ja digitaalisen painatuksen asiantuntija Päivi Pitkäniitty tamperelaisesta Rakla Oy:stä sanoo lasin pintaan karkaistun keraamisen värin kestävän sään vaihtelut ja ultraviolettisäteilyn, eikä painettuja kuvioita pysty raaputtamaan lasin pinnasta pois. Digitaalinen painojälki vastaa ominaisuuksiltaan silkkipainettua lasia.

Käyttökohteissa on laaja kirjo
Digitaalinen painatus sopii sekä yksittäiskappaleiden tekemiseen että myös isoihin kohteisiin. Menetelmän edut korostuvat erityisesti, kun kuvateema vaihtuu lasista toiseen, jolloin perinteisessä silkkipainossa tilattaisiin suuri määrä silkkityökaluja. Digitaalisesti painettu lasi on aina karkaistua turvalasia. Sitä voidaan laminoida ja se voidaan myös koota eristyslasiksi.

Päivi Pitkäniityn mukaan Rakla toimittaa digiprintattuja lasilevyjään pääasiassa rakennusteollisuuteen, mutta myös sisustusratkaisuihin eli esimerkiksi oviin, kalusteisiin, tilan jakajiksi tai keittiösovelluksiin.
https://www.aamulehti.fi/uutiset/sata-v ... 200508302/
tekijänä hmikko
#91398
Tuo julkisivu on materiaaleiltaan mun silmään aivan sysiruma, myös nuo mustat levyt. Varmaan joku arkkitehti osaisi suunnitella rakennuksen, johon nuo printit sopii, mutta mun mielestä tuommoiseen tavalliseen kerrostalojulkisivuun ei sovi lainkaan.
Avatar
tekijänä grendy
#91407
Itse suhtaudun aika neutraalisti tohon. Nykypäivänä kaikki erilainen bulkista erottuva on jees, mutta joku roti kikkailussakin pitää tosin olla. Tää menee kuitenkin vähän positiivisen puolelle, ei mitenkään satu silmään ja ihan kiva että on jotain erilaista. Mieluummin tätä kuin Ratinankaarta tai Lapintietä :)
Avatar
tekijänä veka
#91429
Minustakin postimerkkiseinä näyttää erittäin kiinnostavalta ja hyvältä. En osaa sanoa sen arkkitehtuurista mitään, mutta paljon mieluummin tuota katselen kuin elementtitehtaan perusseinää. Persoonallisen näköisiä taloja tehdään nykyään niin vähän, että jokainen valtavirrasta poikkeava rakennus on enemmän kuin tervetullut, IMO. Juhlavuoden kunniaksi olisin postimerkkien valinnassa tyytynyt itsenäisyyden aikaan ja jättänyt Venäjän vallasta kertovat merkit pois.
Avatar
tekijänä Kantti
#91431
Näiden kuvien pohjalta vaikea mennä vielä sanomaan paljoakaan. Pitäisi nähdä millainen kokonaisuus tästä tulee? Periaatteessa erittäin hyvä että keksitään julkisivuun jotakin uutta! Tässä tämä ratkaisu on kyllä perusteltu, viitataan tontin vanhaan postitalohistoriaan. Jäin miettimään onko lasin pinta kiiltävä vai matta? Mattalasi omasta mielestä olisi oikeampi! Hauska nähdä millainen paketti rakennuksesta kehkeytyy valmistuttuaan.
  • 1
  • 134
  • 135
  • 136
  • 137
  • 138
  • 151