Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

#87893
veka kirjoitti: Ajattelin lähinnä niitä harvoja hetkiä, kun monet monet arkkitehdit yms. erikoisasiantuntijat avaavat joukolla mielipidearkkuaan vailla mitään rajoja. Tunnettuja tuoreita esimerkkejä löytyy esim. Eteläsataman laidoilta.
G-tapauksessa ja vastaavissa (mainostoimiston Töölönlahti) hanke on useimmiten ollut ulkomainen tai arkkitehtikunnan ulkopuolinen, jolloin sitä on helpompi vastustaa. Mutta itse asiassa Guggenheim-kritiikkiäkin tuli todella vähän suunnittelutyössä toimivilta arkkitehdeilta, kun arvatenkin moni toivoi pärjäävänsä kilpailussa. Ja SAFA suostui menemään nimellisesti mukaan kilpailun järjestämiseen, vaikka sen oma kilpailumenettely syrjäytettiin täysin ja ulkomainen konsultti järjesti sen... no, 1700 ehdotuksen kaaoksen. Luulen, että järjestössä yhdellä sun toisella oli tykönään kaunis ja aito mielipide asiasta, mutta niitä ei kuultu julkisuudessa.

Ruotsissa on muuten valiteltu samasta ongelmasta, eli arkkitehtuurikritiikin vähäisyydestä ja arkkitehtikunnan hiljaisuudesta. Tietysti maa on suurempi ja arkkitehteja ja journalisteja enemmän, ja kriitikoita ei ole lehdistä säästetty pois ihan yhtä totaalisesti kuin Suomessa, mutta silti.
#87894
veka kirjoitti:Kuvakuva: Utopia Arkitekter

Kuvakuva:Utopia Arkitekter

Kuvakuva: Lennart Johansson / Stockholm stad

Loudden

Ruotsissa tuntuu käynnistyneen kunnollinen nokituskilpailu maan ja samalla Skandinavian korkeimmasta tornista. Nyt on Tukholmaan ehdotettu tornikaupunginosaa, jonka korkein tönö olisi kylmästi 300-metrinen. Paikka on Loudden lähellä Siljasta ja Suomi-laivoista tuttua Värtan-satamaa. Tällä haavaa paikalla on öljysatama, joka saisi siis väistyä muualle.

Kaikenlaisia ehdotuksia tietysti piisaa, mutta tässä näyttää olevan jo valmiiksi takana poliittisia lihaksia. Kun lukee ruotsalaisten poliitikkojen lausuntoja asiasta, yksi ja toinen puolue yrittää parhaillaan profiloitua korkean rakentamisen kannattajana ja pitää sitä kestävän kehityksen mukaisena ratkaisuna. Meillähän on vaalit tulossa, mutta onko nähty yhdenkään ehdokkaan yrittävän kunnostautua tällä tavalla. Helsingissä Laajasalon öljysäiliöiden paikalle nousee Kruunuvuorenrannan metsälähiö.

Yllä olevat havainnekuvat on laatinut ruotsalainen toimisto Utopia Arkitekter. Mistään ei selviä, onko heillä enemmänkin lusikoita sopassa. Tämä toimisto on sinänsä erittäin kiinnostava ja innostava toimija. Kannattaa katsoa alimmasta linkistä, minkä sorttisia rakennuksia he haluavat rakentaa. Heillä näyttäisi olevan tyylinä ehdotella jopa omin päin jos jonkinlaista ja osallistua muillakin tavoin keskusteluun. Suomessahan monet arkkitehdit innostuvat keskustelemaan julkisuudessa lähinnä silloin, kun pääsevät vastustamaan muiden hankkeita.

http://www.stockholmdirekt.se/nyheter/h ... 8O04Cf0Yw/

http://www.dn.se/sthlm/m-vill-ha-skyskrapor-i-loudden/

http://www.utopia.se/
Nyt täytyy kyllä sen verran jarrutella, että ei siellä Tukholmassa oikein uskota tämän projektin toteutumiseen tuollaisena. Melko pessimistiseen sävyyn esim. Skyscrapercityssä on kommentoitu. Vieressä taitaa olla jokin kansallispuisto, jota ei missään nimessä saa tornitaloilla pilata ja paikalliset viranomaistahot ja Nimbyt on jo valmiiksi karvat pystyssä mistään, mikä edes näyttää tornilta. Lisäksi lentokenttien tutkat on olleet joissain tapauksissa syynä, ettei torneja noin vain rakennella. Joissain määrin Tukholmassa on suhtauduttu jopa nuivemmin torneihin, kuin Helsingissä. On esimerkkejä, joissa torneja vitkutellaan ja lopulta jos ne päätetään rakentaa, niin melkein puolet korkeudesta on pätkäisty pois. Ei se ruoho siis vihreämpää ole aidan toisella puolella tässä tapauksessa. Ennemmin kehuisin Tallinnaa edistyksellisempänä kaupunkina tornien suhteen.

Ei siinä, hienon näköinen suunnitelma tosin. Uskon vasta kun lapio on maassa.
#87897
hmikko kirjoitti:
veka kirjoitti: Ajattelin lähinnä niitä harvoja hetkiä, kun monet monet arkkitehdit yms. erikoisasiantuntijat avaavat joukolla mielipidearkkuaan vailla mitään rajoja. Tunnettuja tuoreita esimerkkejä löytyy esim. Eteläsataman laidoilta.
G-tapauksessa ja vastaavissa (mainostoimiston Töölönlahti) hanke on useimmiten ollut ulkomainen tai arkkitehtikunnan ulkopuolinen, jolloin sitä on helpompi vastustaa. Mutta itse asiassa Guggenheim-kritiikkiäkin tuli todella vähän suunnittelutyössä toimivilta arkkitehdeilta, kun arvatenkin moni toivoi pärjäävänsä kilpailussa. Ja SAFA suostui menemään nimellisesti mukaan kilpailun järjestämiseen, vaikka sen oma kilpailumenettely syrjäytettiin täysin ja ulkomainen konsultti järjesti sen... no, 1700 ehdotuksen kaaoksen. Luulen, että järjestössä yhdellä sun toisella oli tykönään kaunis ja aito mielipide asiasta, mutta niitä ei kuultu julkisuudessa.

Ruotsissa on muuten valiteltu samasta ongelmasta, eli arkkitehtuurikritiikin vähäisyydestä ja arkkitehtikunnan hiljaisuudesta. Tietysti maa on suurempi ja arkkitehteja ja journalisteja enemmän, ja kriitikoita ei ole lehdistä säästetty pois ihan yhtä totaalisesti kuin Suomessa, mutta silti.
Hauskasti juuri tänään Helsingin Sanomissa julkaistiin yhden arkkitehdin kirjoittama "kritiikki" Jätkäsaaren arkkitehtuurista. Lainausmerkit siksi, että otsikko lienee raflaavin osuus koko jutusta ja muuten arvio onkin alalle tyypillisten käsitteiden kuten "abstrakti", "rosoinen", "urbaani", "avara", "rauhallinen" pyörittelyä - melko neutraaleja ja ymmärtäväisiä ilmaisuja, jotka tekevät arvostelusta oikeastaan kantaaottamattoman epä-arvostelun.

Tässä esimerkiksi hieman kärkevämpää kritiikkiä jutun alussakin mainituista nuorisoasunnoista ja alueesta ylipäänsä: Jätkäsaari, päiväkävelyllä
HCB kirjoitti:Nyt täytyy kyllä sen verran jarrutella, että ei siellä Tukholmassa oikein uskota tämän projektin toteutumiseen tuollaisena. Melko pessimistiseen sävyyn esim. Skyscrapercityssä on kommentoitu. Vieressä taitaa olla jokin kansallispuisto, jota ei missään nimessä saa tornitaloilla pilata ja paikalliset viranomaistahot ja Nimbyt on jo valmiiksi karvat pystyssä mistään, mikä edes näyttää tornilta. Lisäksi lentokenttien tutkat on olleet joissain tapauksissa syynä, ettei torneja noin vain rakennella. Joissain määrin Tukholmassa on suhtauduttu jopa nuivemmin torneihin, kuin Helsingissä. On esimerkkejä, joissa torneja vitkutellaan ja lopulta jos ne päätetään rakentaa, niin melkein puolet korkeudesta on pätkäisty pois. Ei se ruoho siis vihreämpää ole aidan toisella puolella tässä tapauksessa. Ennemmin kehuisin Tallinnaa edistyksellisempänä kaupunkina tornien suhteen.

Ei siinä, hienon näköinen suunnitelma tosin. Uskon vasta kun lapio on maassa.
Tässä tapauksessahan kannattaa siis aina ehdottaa tuplasti korkeampia, esim. 300 metrisiä rakennuksia niin on mahdollisuudet saada edes 150 metrinen. :)
#87898
jfo kirjoitti: Hauskasti juuri tänään Helsingin Sanomissa julkaistiin yhden arkkitehdin kirjoittama "kritiikki" Jätkäsaaren arkkitehtuurista. Lainausmerkit siksi, että otsikko lienee raflaavin osuus koko jutusta ja muuten arvio onkin alalle tyypillisten käsitteiden kuten "abstrakti", "rosoinen", "urbaani", "avara", "rauhallinen" pyörittelyä - melko neutraaleja ja ymmärtäväisiä ilmaisuja, jotka tekevät arvostelusta oikeastaan kantaaottamattoman epä-arvostelun.

Tässä esimerkiksi hieman kärkevämpää kritiikkiä jutun alussakin mainituista nuorisoasunnoista ja alueesta ylipäänsä: Jätkäsaari, päiväkävelyllä
Noilla on sama kirjoittaja, eli Tarja Nurmi, jos huomasit. Ilmeisesti Hesari oli halunnutkin tuommoisen pikaisen läpijuoksun, jossa ei mihinkään varsinaiseen kritiikkiin asti päästy. (Vauhdilla oli vissiin toimitettu muutenkin, kun yksi kuvateksteistä on "Kuvateksti tag with dummy text." viiteen kertaan.)

Lehdet ilmeisesti antavat näille jutuille nykyään niin vähän tilaa ja kriitikolle niin vähän korvausta, että paljon tämän kummempaa ei missään näy. Ja silloin kun Hesari panostaa palstatilaa, niin sisältö tuntuu olevan Lauri Ylösen omakotitalorakennuttamista, G-säätiön johtajan legoharjoituksia yms.
#87943
Joo-o, ei tule tapahtumaan. :lol:

Siihen on syy miksi 300-metriset asuintornit ovat harvinaisia maailman suurimmissakin metropoleissa, sillä taloudelliset seikat eivät helposti tue sellaisen tai varsinkaan useiden sellaisten rakentamista. Esimerkiksi Torontossa 300-metrisiä ehdotuksia on alkanut ilmestymään vasta nyt, vaikka kaupunkiin on rakentunut viimeisen vuosikymmenen aikana yli sata 50-kerroksista asuintornia eli kysyntä kalliille asunnoille on ollut huikeaa ja silti vasta nyt markkinat alkavat olla suotuisat näin korkeille torneille.

Ruotsissa olevan suuren asuntopulan syyn tietää jokainen ja se joukko ei tule ikinä maksamaan asuntojaan vaan valtio ja kunnat maksavat. En myöskään usko Tukholman ja Ruotsin vetovoimaan rikkaiden parissa, kun maan maine on sukeltamassa niin monilla mittareilla. Paikalliset varakkaat (joita on toki Suomeen verrattuna paljon) voivat tietysti olla kiinnostuneita linnoittautumaan korkeammalle, mutta eiköhän aiempien sivujen ehdotukset ole heidänkin kohdallaan lähempänä realismia.

Onko aiemmin esiteltyjen ehdotusten kohdalla tapahtunut jotain edistymistä?
RV tykkää tästä
#87951
Klazu kirjoitti: Onko aiemmin esiteltyjen ehdotusten kohdalla tapahtunut jotain edistymistä?
Ketjussa mainituista Norra Tornen -kaksoistornit ovat ennakkomarkkinoinnissa, Tellus Towerseista sanotaan kaupungin sivuilla että "byggstart kan ske tidigast under 2019" ja puurakenteinen torni oli asunto-osuuskunta HSB:n ideakilpailu, josta ei näy heidän rakennushankkeidensa listalla mitään mainintaa.
#87953
Klazu kirjoitti: Ruotsissa olevan suuren asuntopulan syyn tietää jokainen ja se joukko ei tule ikinä maksamaan asuntojaan vaan valtio ja kunnat maksavat. En myöskään usko Tukholman ja Ruotsin vetovoimaan rikkaiden parissa, kun maan maine on sukeltamassa niin monilla mittareilla.
Voisitko hieman valaista tyhmälle asuntopulan yksittäistä syytä? Luulin, että asuntojen puutteen kaltaiset monimutkaiset ongelmat ovat lukuisten asioiden aiheuttamia, mutta olen varmasti ollut aivan väärässä. Pohdin myös mainitsemiasi sukeltavia mittareita, kun en niitä itse kykene mistään löytämään. Klazu, varmaan osaat viisaampana hieman auttaa.
Clepe tykkää tästä
#87965
Olen aina ollut kriittinen "siluetinvarjelijoiden" suhteen, mutta nyt täytyy kyllä hieman toppuutella. 300-metrinen rakennus näyttäisi Tukholmassa, joka on melko samankorkuisten tornitalojen täplittämä varsin elegantilla tavalla keskuksesta lähiöihin, olisi mielestäni out of place. Toivottavasti tällaiset ideat kuitenkin myös vaikuttavat Helsingin suunnitelmiin Pasilassa. Mitä korkeampaa suunnitellaan, sitä korkeampaa kehdataan rakentaa.
#89469
Tämä on kyllä hieno juttu, toivottavasti toteutuu tuollaisena. E i mitään megakalliin näköistä kikkailua, mutta persoonallinen ja huolitellun näkoinen rakennus. ArchDailyn sivuilla on kuvia kiinnostavista detaljeista. Ah, kun meikäläisetkin suunnittelijat saisivat luvan yrittää edes jotain tällaista. C.F. Möllerin toimisto näyttää viime aikoina menestyneen samanhenkisillä pikkutorneilla muuallakin.

http://www.cfmoller.com/g/Nyheder
#95558
Linkin takaa löytyy hyvin kiinnostava Byggnadsarbetaren-lehden kirjoitus. Erittäin mielenkiintoista päästä kurkistamaan tekemisen arkeen vähemmän tutusta vinkkelistä. Miltäs kuulostaa, että elokuun jälkeen on hissillä päässyt vain kerroksen 25, ja siitä ylöspäin kerrokseen 37 asti on kuljettu portaiden kautta. Tämä tulee jatkumaan valmistumiseen eli joulukuulle saakka. Portaikon kautta on ylös raahattu myös työvälineet ja materiaaleja. Kaiken kukkuraksi alimmissa kerroksissa asutaan jo.