Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Talot eivät ole kaikki kaikessa. Raideliikenne, puistoalueet ja muut kaupunkikuvalliset projektit saavat aikaan keskustelua täällä.
Avatar
tekijänä Bernheart
#87518
Jos olisit ollut esimerkiksi eilen lentoasemalla, niin olisit eri mieltä.

Edelleen väitän, että Helsinki-Vantaan laajentuminen on ollut tilkkutäkkimäistä, haparoivaa ja epäröivää.

Esimerkkejä:

-Saapumisaulojen kapasiteetti on samalla tasolla (2B, 2A ja 1) kuin vuonna 1999 eli kun keskiterminaali otettiin käyttöön. Kuinka paljon liikenne on kasvanut?

-Lähtöselvitystilojen kapasiteetti on sama kuin vuonna 1999 (T1 ja T2) eli kun keskiterminaali otettiin käyttöön. Kuinka paljon liikenne on kasvanut?

-Terminaalin sisällä on tehty kosmeettisia muutoksia, viinakauppa tulee, viinakauppa lähtee, parturi tulee, parturi lähtee, Carrols tulee, Carrols lähtee, Picnic tulee, Picnic lähtee, jne jne jne.., R-kioskit vähän muuttavat paikkaa, Duty Free-shopit muuttavat vähän paikkaa.....
leikkaa liimaa--leikkaa liimaa---kengännumeroleikkiä.
Matkustakaapa Finavian pojjat ja Ari mukana vaikka katsomaan Arlandan laajennusohjelmaa, joka etenee selkeissä kokonaisuuksissa, menkää vaikka terminaalin F. Siellä ei tarvitse siirtää särmejä ja pikkupuoteja muka-muutoksen esittämiseksi.
Klazu tykkää tästä
tekijänä ari.kalla
#87519
Jaa, liekö lakko vaikuttaa? Näköjään puhutaan eri asioista. Mua kiinnostaa matkustajamukavuus ja -helppous kullakin kentällä, sä tykkäät et on mahd. isoa laajentumista tarjolla. Kukin tyylillään.

Ilmeisesti Vantaan 1999 laajennus on ollut huikea menestys kun vieläkin pelittää :smt023 Matkustajamäärät (edes noin Eurooppalaisella tasolla) ja vuosittaiset kasvuprosentit vielä ihan siedettäviä. Hyvä tästä tulee.
Avatar
tekijänä hylje
#87520
Meillä on myös selkeästi ihan eri käsitys "vastenmielisen ahtaasta". Esim. Amsterdamin kenttä on kyllä vilkas ja ruuhkainen, mutta kaikesta huolimatta ihan toimiva putka.

Suuret ihmismassat ja ruuhkaisuus ovat merkki menestyksestä, ei epäonnistumisesta. Vantaalla on ihan hyvin onnistunut mitoitus.
Bernheart tykkää tästä
Avatar
tekijänä Bernheart
#87521
hylje kirjoitti:Meillä on myös selkeästi ihan eri käsitys "vastenmielisen ahtaasta". Esim. Amsterdamin kenttä on kyllä vilkas ja ruuhkainen, mutta kaikesta huolimatta ihan toimiva putka.

Suuret ihmismassat ja ruuhkaisuus ovat merkki menestyksestä, ei epäonnistumisesta. Vantaalla on ihan hyvin onnistunut mitoitus.
Mielenkiintoinen käsitys tosiaan, että kun liikenne kasvaa miljoonilla matkustajilla vuodesta 1999, niin tilantarve ei lisäänny. Oletan, että samalla logiikalla 1970-luvulta peräisin oleva saapumisaula 2B pystyy helposti ottamaan seuraavan kymmenen vuoden kasvun, sama pätee varmasti lähtöauloihin.

Suuret ihmismassat ovat merkki menestyksestä, jota kehitetään järkevillä investoinneilla, kuten vaikkapa Tukholman terminaali F tai Oslon laajennus. Halpistyyppinen tilkkutäkkilaajentaminen ja seinien siirtely kun ei osata katsoa tulevaisuuteen on merkki omiin muroihin kusemisesta ja persearkuudesta.
ari.kalla kirjoitti:Jaa, liekö lakko vaikuttaa? Näköjään puhutaan eri asioista. Mua kiinnostaa matkustajamukavuus ja -helppous kullakin kentällä, sä tykkäät et on mahd. isoa laajentumista tarjolla. Kukin tyylillään.

Ilmeisesti Vantaan 1999 laajennus on ollut huikea menestys kun vieläkin pelittää :smt023 Matkustajamäärät (edes noin Eurooppalaisella tasolla) ja vuosittaiset kasvuprosentit vielä ihan siedettäviä. Hyvä tästä tulee.
Päivittäiseen tilanahtauteen esim. portilla 26, jossa odotustilaa ei ole juuri ollenkaan ei vaikuta lakko. Matkustajat saapuvat tuosta portilta suoraan persläpeen, kahvilaan.

Matkustusmukavuuteen kuuluu mm. asialliset odotustilat, München T2 esimerkki tästä, voi olla helppo, mukava ja silti tilava. Tämä ei ole nollasummapeliä. Isoja investointeja voi lykätä sermejä ja kauppoja siirtelemällä muttei loputtomiin.

Tässä nyt esimerkki asiallisista odotustiloista Tukholmasta:
http://rundquist.se/wp-content/uploads/ ... -F-02b.jpg
Tästä voi hakea vaikutteita siitä, millaiset mittakaavalliset edellytykset nykyaikaisella lentoasemalla on oltava (eli vaikka portteja olisi vähemmänkin, mutta siis puhutaan mittakaavoista ja mitoituksista)
https://www.youtube.com/watch?v=hYcOBrsTiUg
Avatar
tekijänä arkkinikkari
#87523
Mä en nyt ymmärrä missä se ongelma on. Vuonna 1999 suunniteltiin laajennus tulevaisuutta, ei sen hetkisiä tarpeita varten. Hetken aikaa oli erittäin väljää, nyt alkaa alunperinkin suunniteltu kasvuvara tulla täyteen. Nyt suunnitellaan uutta laajennusta tulevaisuutta varten. Hetken aikaa tulee olemaan erittäin väljää, sitten maktustajamäärien toivottavasti kasvaessa ahtaanpaa.

Ei mitään rakennusta voi suunnitella pelkästään nykytilanteen perusteella. Jos jollain lentokentällä on väljää, se johtuu vain siitä, että ko. lentokenttä ei ole (vielä) kasvanut vastaamaan suunnitteluvaiheen maksimimitoitusta.
Avatar
tekijänä Bernheart
#87528
arkkinikkari kirjoitti:Mä en nyt ymmärrä missä se ongelma on. Vuonna 1999 suunniteltiin laajennus tulevaisuutta, ei sen hetkisiä tarpeita varten. Hetken aikaa oli erittäin väljää, nyt alkaa alunperinkin suunniteltu kasvuvara tulla täyteen. Nyt suunnitellaan uutta laajennusta tulevaisuutta varten. Hetken aikaa tulee olemaan erittäin väljää, sitten maktustajamäärien toivottavasti kasvaessa ahtaanpaa.

Ei mitään rakennusta voi suunnitella pelkästään nykytilanteen perusteella. Jos jollain lentokentällä on väljää, se johtuu vain siitä, että ko. lentokenttä ei ole (vielä) kasvanut vastaamaan suunnitteluvaiheen maksimimitoitusta.
Maailmassa on ruuhkaisia lentoasemia, joilla on kuitenkin väljyyden tuntua, tämän voi todeta vaikkapa Frankfurtin terminaalissa 2. Ongelma tässä tapauksessa on se, että landside-tilat eivät ole liikenteen määrän edellytttämällä tasolla, sama pätee saapumisauloihin. Vuoden 1999 liikennnemääristä on tultu iso harppaus eteenpäin ruuhkautumisen pahentuessa vuosi vuodelta. Tämän voi havaita aistinvaraisesti. Iso ongelma on myös siinä, että pitkä ja hoikka rakenne sopii valokuvamalleille, mutta ei terminaalille. Asianmukaiset odotustilat (vrt. Stokis, Köpis, München, Oslo) eli porttien edessä olevat "karsinat" puuttuvat, eikä niille olisi usein kunnollista tilaakaan. Tämä aiheuttaa sen, että esim. portilla 26 jono ulottuu kahvilaan sisälle. Perusongelma on siis sinänsä aikanaan hienon rakennuksen riittämätön leveys ja pienimittakaavaisuus.

Todellinen ratkaisu tähän saadaan vasta jos joskus toteutuu uusi avara lähtöselvitysaula ja saapumisaula, joka osaltaan ratkaisee airside-tilan ongelmat.

Huomasin muuten näistä Finavian materiaaleista, että parkkialueen päälle suunniteltu laajennus on typistynyt eunukiksi verrattuna havainnekuvaan:
https://dxww91gv4d0rs.cloudfront.net/fi ... llinen.pdf (katso sivu 20)

...ja tässä havainnekuva vuodelta 2013:
http://www.lansivayla.fi/artikkeli/2606 ... uonna-2020

Taas tehdään persläpeä. Finavian oma materiaali toteaa jo nykytiloista seuraavaa:
Tarve ja tausta
-Lokaalin matkustajaliikenteen oletetaan kasvavan maltillisesti ja
vaihtoliikenteen matkustajaliikenteen odotetaan kasvavan merkittävästi.

-Schengen –terminaalin tilat ovat jo nyt käyneet ahtaiksi.
-Matkustajaliikenteen kasvua varten tarvitaan runsaasti lisää kapasiteettia, jotta
asiakaskokemus saadaan pidettyä korkealla tasolla, palvelutarjoamaa voidaan
kasvattaa sekä tiloihin saadaan väljyyttä.
Avatar
tekijänä hylje
#87535
Bernheart kirjoitti:Mielenkiintoinen käsitys tosiaan, että kun liikenne kasvaa miljoonilla matkustajilla vuodesta 1999, niin tilantarve ei lisäänny. Oletan, että samalla logiikalla 1970-luvulta peräisin oleva saapumisaula 2B pystyy helposti ottamaan seuraavan kymmenen vuoden kasvun, sama pätee varmasti lähtöauloihin.
Ihmisen minimitilantarve on aika vähäinen, kyllä joustovaraa riittää. Pullonkaulat on jossain ihan muualla kuin vapaassa tilassa.

Saapumisaulat (mm. 2B) vetävät suurin piirtein niin paljon pokaa aikayksikköä kohti kuin ruumalogistiikka saa karuselleihin matkalaukkuja tungettua. Itse en ainakaan optimoisi odotustilan väljyyttä, jos vaihtoehtona on saada ihmiset ulos nopeammin.

Lentoasema ylipäätään vetää niin paljon pokaa aikayksikköä kohti kuin turvatarkastuksista pääsee ihmisiä läpi. Itse en ainakaan optimoisi jonotusalueen väljyyttä, jos vaihtoehtona on saada ihmiset sisään nopeammin.
Avatar
tekijänä Bernheart
#87536
Ok. Asia selvä. 1970-luvun mitoituksessa oleva saapumisaula riittää ottamaan vastaan rajattoman kasvun ja olisikin perin typerää pyrkiä rakentamaan modernit mittasuhteet omaava tilava aula, kuten yleensä lentoasemat tekevät. Yhtälöä voi myös jatkaa, miksi rakentaa portteja, sillä ennenkin ihmiset kävelivät portilta terminaalilta koneelle?

Yhtälössäsi on sellainen "pieni" kauneusvirhe, että jos liikennemäärä kasvaa, loppuu joustovarakin joskus ja ahtaus vaikuttaa esimerkiksi matkustusmukavuuteen. On ne vaan tyhmiä siellä Münchenissäkin kun kaikenmaailman tilavia satelliittiterminaaleja rakentavat: https://www.youtube.com/watch?v=hYcOBrsTiUg
Avatar
tekijänä arkkinikkari
#87545
Uudet terminaalit ovat tilavia nyt, mutta ne on suunniteltu jäämään ahtaaksi (tai siis optimaalisen kokoiseksi...) matkustajamäärien kasvaessa. Mitoitusperusteet/käyttäjä ovat aivan samat kaikkialla maailmassa, ainoastaan käyttäjämääräennusteet joiden perusteella mitoitus tehdään ovat erilaisia.

Lentokenttätoiminta on bisnestä, eikä ylimääräinen "väljyys" tuota mitään.
Avatar
tekijänä Bernheart
#87547
arkkinikkari kirjoitti:Uudet terminaalit ovat tilavia nyt, mutta ne on suunniteltu jäämään ahtaaksi (tai siis optimaalisen kokoiseksi...) matkustajamäärien kasvaessa. Mitoitusperusteet/käyttäjä ovat aivan samat kaikkialla maailmassa, ainoastaan käyttäjämääräennusteet joiden perusteella mitoitus tehdään ovat erilaisia.

Lentokenttätoiminta on bisnestä, eikä ylimääräinen "väljyys" tuota mitään.
Aivan, tottakai terminaali tehdään liikenteen kasvua varten, mutta oikealla mitoituksella ja ihmisvirtojen ohjauksella saadaan aikaan huomattavasti mukavampi matkustuskokemus. Tämän ei pitäisi olla epäselvää. Mitoitusperusteiden en ensinnäkään usko olevan aivan samoja maailmassa, tai jos ovat, niin Finavia ei niitä noudata. Esimerkki: uusi hätäkakka housussa kyhätty "bussiterminaali" pitää sisällään 12 porttia, joiden edessä ei ole istumapaikkoja ja karsinaa´, eli odotustilaa. Jostain kumman syystä aika moni muu paikka moisen tilan rakentaa ohjaamaan matkustusvirtoja.

On ihan selvää, että lentoasematoiminta on businesta, mutta osa tuotetta on miellyttävä matkustuskokemus. Siihen liittyvät palvelut monine eri ulottuvuuksineen. Kaikissa Helsinki-Vantaan laajennuksissa on yritetty korostaa luonnonvaloa (jo Kotimaan terminaali 1993), valoisuutta ja väljyyttä.

Helsinki-Vantaan laajennukset eivät yksinkertaisesti ole pysyneet siinä tahdissa kun niiden olisi pitänyt ja Finavian linja on ollut eri kuin edistyneiden eurooppalaisten lentoasemien, ei ole rakennettu kokonaisuuksia, vaan ad hoc-tyyppisesti hiukan paniikissa pieni osa kerrallaan. Kuten aiemmin totesin, Tukholma, Oslo ja München ovat valinneet erilaisen tien, jossa edetään tyylikkäästi iso kokonaisuus kerrallaan. Finavia on lähtenyt pätkälaajennuksiin, jotka varmaan itse asiassa tulevat kalliimmaksi kuin isot kokonaisuudet.
tekijänä odo
#87549
Minulla on kyllä huomattavia vaikeuksia nähdä miten Arlanda tai Kööpenhamina olisi hyvä esikuva Helsingille. Oslo on ihan ok, mutta ei sekään nyt ihmeellinen lentoasema ole.

Arlandassa sitä F-siipeä(joka lopulta on aika pieni osa kentästä) lukuunottamatta koko kenttähän on ihan järkyttävä läävä. Ahdas, pimeä, tunkkainen. Lisäksi siirtymät terminaalien välillä pitkiä ja pitää odotella transfer busseja jos haluaa edes turvatarkastusalueen sisällä vaihtaa terminaalia.

Kööpenhamina on samanlainen ahdas ja kävelymatkahelvetti kuin Arlandakin lopulta. Lisäksi se sokkeloinen ostostila keskellä on harvinaisen rasittavasti aseteltu.

Münchenin Lufthansan ja Star Alliancen käyttämä T2 on kyllä harvinaisen onnistunut kokonaisuus. En ole käynyt sen jälkeen siellä kun uusi sateliitti on avattu, mutta peruskonsepti vaikuttaisi olevan sama. T1 on kyllä sielläkin aika kurja.

Voisiko tehdä asioita vieläkin paremmin Helsinki-Vantaalla? Ehdottomasti, mutta useamman kymmenen lentoaseman läpi viimevuosina kulkeneena sanoisin, että tuo kenttä on erittäin kilpailukykyinen haasteistaan huolimatta.
Avatar
tekijänä Bernheart
#87551
ari.kalla kirjoitti:Helsinki-Vantaan persläpi-hätäkakka-kenttä on (jälleen kerran) valittu maailman parhaaksi. http://www.helsinginuutiset.fi/artikkel ... umpisurkea
Jep. Helsingin bussiralliin perustuva joukkoliikenne on myös Euroopan kärkeä, uskon, että erityisesti Wien ja Tukholma ovat kateellisia siitä, ettei heillä ole bussirallia keskustaan sekä tietenkin siitä, että heillä on metrolinjoja useita ja Helsingissä vaan yksi. Ehkäpä he täyttävät metrotunnelit vedellä ja tekevät niistä kanoottiharrastuskeskuksia, jotta he pääsevät Helsingin tasolle BEST-tutkimuksessa?

Olisi ollut viisaampaa jättää raideliikennehankkeet (ml. kehärata ja länsimetro rakentamatta), olisiko Helsingin joukkoliikenne voinut olla peräti maailman parasta sitten?
https://www.hsl.fi/uutiset/2015/hsln-jo ... paras-6438
Eli hyvin menee mutta menköön, tästä on hyvä jatkaa, ahtailla käytävillä tavataan, toivottavasti pääsette nauttimaan portin 26 "intiimistä" tunnelmasta, KLM erityisesti käyttää tuota persloosteria, pitäkäähän mielessä!
odo kirjoitti:Minulla on kyllä huomattavia vaikeuksia nähdä miten Arlanda tai Kööpenhamina olisi hyvä esikuva Helsingille. Oslo on ihan ok, mutta ei sekään nyt ihmeellinen lentoasema ole.

Arlandassa sitä F-siipeä(joka lopulta on aika pieni osa kentästä) lukuunottamatta koko kenttähän on ihan järkyttävä läävä. Ahdas, pimeä, tunkkainen. Lisäksi siirtymät terminaalien välillä pitkiä ja pitää odotella transfer busseja jos haluaa edes turvatarkastusalueen sisällä vaihtaa terminaalia.

Kööpenhamina on samanlainen ahdas ja kävelymatkahelvetti kuin Arlandakin lopulta. Lisäksi se sokkeloinen ostostila keskellä on harvinaisen rasittavasti aseteltu.

Münchenin Lufthansan ja Star Alliancen käyttämä T2 on kyllä harvinaisen onnistunut kokonaisuus. En ole käynyt sen jälkeen siellä kun uusi sateliitti on avattu, mutta peruskonsepti vaikuttaisi olevan sama. T1 on kyllä sielläkin aika kurja.

Voisiko tehdä asioita vieläkin paremmin Helsinki-Vantaalla? Ehdottomasti, mutta useamman kymmenen lentoaseman läpi viimevuosina kulkeneena sanoisin, että tuo kenttä on erittäin kilpailukykyinen haasteistaan huolimatta.
Arlandassa on oma menneisyyden tunkkansa, mutta nyt oli kyse siitä tavasta miten laajennukset tehdään.
Esimerkki Oslon johdonmukaisesta laajennuksesta, rakennetaan siististi yksi kokonaisuus, ei leikitä sermileikkiä ja siirrellä kauppoja, kuten maailman paras lentoasema tekee. Valitettavasti tämä laajennus ei pärjää koko maailman parhaalle lentoasemalle:
https://avinor.no/konsern/flyplass/oslo ... or-utvide/
Viimeksi muokannut Bernheart, 08.03.17 12:46. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
tekijänä hmikko
#87566
Mulle ei tuosta linkistä valjennut, miten lentokenttäkysely oli tarkalleen tehty, mutta se vaikutti kuitenkin uskottavammalta kuin joukkoliikennekyselyt, joissa Helsinki on pärjännyt. Siis niissä kun on usein kysytty kansainvälisiltä turisteilta ja mukana on ollut hyvin rajallinen setti kaupunkeja. Ja se yksi tutkimus on henkilöautoilujärjestön teettämä turismin näkövinkkelistä. Jos kyseltäisiin systemaattisesti Helsingin kokoluokassa kaikilta eurooppalaisten kaupunkien lähiöiden asukkailta, niin kuva saattais olla aika erilainen, vaikka Helsinkiä huonommin joukkoliikenteensä järjestäneitä varmaan on paljon. Tuossa lentokenttäkyselyssä sentään näyttäis olevan mukana paljon kentän varsinaisia käyttäjiä (siis vrt. joukkoliikenteessä ulkomainen turisti joka ajaa parilla ratikalla) ja paljon kenttiä.

Mun havainnon mukaan Helsinki-Vantaalla järjestelyt kyllä pelaa, vaikka aina onkin rakennustyömaa ja sermit ja väliaikaiset seinät jossain (tuntuvat olevan aika monella kentällä ulkomaillakin). Ite en ole kokenut ahtautta tai palvelun puutetta. Johtunee osaksi tietysti tuttuudestakin, että löytää haluamansa.
tekijänä Kazaam
#88022
HILMAsta löytyi ilmoitus T1-laajennuksesta.
II.1.4) Lyhyt kuvaus:

Hankinnan kohteena on nykyisen Helsinki-Vantaan lentoaseman T1-terminaalin laajennuksen rakentaminen KVR-urakkana.

T1-terminaalin laajennus käsittää nykyisen lähtöporttirakennuksen laajentamisen, sisältäen rakennustekniset työt sekä LVIA- ja sähkötekniset työt.

Urakan laajuus ja ehdot on tarkemmin kuvattu liitteenä olevissa alustavissa hankinta-asiakirjoissa.

Tilaajan tavoitteena on, että tässä hankintailmoituksessa kuvattu rakentaminen alkaa 11/2017.
T1 laajennus
RAKENNUSTAPASELOSTUS


Suunnitelman kuvaus:

Suunnitelma käsittää T1 Schengen-terminaalin laajennuksen, jossa on 4 yhdyskäytävällä toisiinsa liitettyä lähtöporttirakennusta. Lähtöportit palvelevat konepaikkoja 5-11. Kulkukäytävä yhdistää tilat 2.krs:n tasolla, ja liittää laajennuksen luontevasti myös olevan T1 terminaalin matkustajatiloihin.

Eteläisimmässä porttirakennuksessa on neljä lähtöporttia, kaikissa muissa on yksi. Kukin portti palvelee yhtä C-viitekoodin konepaikkaa. Rakennusten välistys on suunniteltu siten, että ne toimivat kentän nykyisellä konepaikkajärjestelyllä, sekä, jos asemataso myöhemmin kunnostetaan ja konepaikkojen väli tasataan cc 46m.

Huoltoajon tulee olla mahdollinen kulkukäytävän ali, vapaa ajokorkeus min. 4,2m (varataan 4,4m). Ajo kentälle johdetaan kulkukäytävän ali T1:n ja laajennuksen liitoksen vierestä asemapiirroksen mukaisesti.

Odotustilat sijaitsevat 2.krs:ssa terminaalitasolla. Lähtöportilla on odotustilaa n. 145m2/portti. Tarvittaessa jonotustila voi laajeta käytävälle. Boarding tapahtuu 2.krs:ssa odotustilan päädyssä. Boardingin jälkeen siirrytään alas asematasolle porras ja hissiyhteydellä. Matkustajien kulku koneisiin tapahtuu maantasolla, kävellen kenttää pitkin. Porttirakennuksen rakenteiden mitoituksessa ja ulkovaipan yksityiskohdissa tulee varautua kuitenkin mahdollisuuteen myöhemmin lisästä porrashuoneiden kohdalle julkisivulle aukko ja yhteys matkustajasiltaan 2.krs tasolla.

Eteläisimmässä porttirakennuksessa on edellä kuvattujen tilojen lisäksi odotusalue ja 3 lähtöporttia alhaalla asematasolla. Tähän odotustilaan kuljetaan kulkukäytävän päästä omalla porras- ja hissiyhteydellä. Lähtöportit palvelevat konepaikkoja 5-7.

Saapuvat matkustajat kulkevat kenttää pitkin porttirakennukseen ja porras- ja hissiyhteydellä ylös kulkukäytävään ja edelleen olevan terminaalin kautta jatkoyhteyksille tai matkatavaranpalautustiloihin ja uloskäynneille.

Yleisökäytössä olevat porrashuoneet toimivat myös poistumisteinä ja niiden tulee olla EI60 palo-osastoituja.

Suunniteltu laajennus sisältää ainoastaan välttämättömät matkustajatilat ja näihin liittyvät tekniset tilat. Suunnitelma ei sisällä muita liike- tai palvelutiloja. Suunnitelmissa on varauduttu tulevaisuuden täydennyksiin ja muutoksiin rajallisesti.

--

Suunnitelmassa on esitetty optiona mahdollisuus toteuttaa hanke ensin vain kolmen ensimmäisen porttirakennuksen osalta (portit 9-11). Tämän ensimmäisen vaiheen raja on merkitty piirustuksiin.
Joku viisaampi varmaan sanoisi, että pala palalta, jännäkakka tai jotain sellasta. Onneksi näillä porteilla on lähinnä kotimaan pienempiä koneita.


Kuva

Kuva

Kuva
  • 1
  • 9
  • 10
  • 11
  • 12
  • 13
  • 19