Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Talot eivät ole kaikki kaikessa. Raideliikenne, puistoalueet ja muut kaupunkikuvalliset projektit saavat aikaan keskustelua täällä.
Avatar
tekijänä eskimo
#68810
Iggy.P kirjoitti:Jääkäripataljoona 27 tähtäsi sotilaskoulutuksen hankkimiseen Saksasta tähtäimenä Suomen itsenäistyminen ja irtautuminen Venäjästä.
Pataljoonan tunnus oli tyylitelty numero 27
Kuva
Veistoksen on suunnitellut arkkitehti Seppo Valjus. Arkkitehdille sopiva näkökulma, teksti suoraan ylöspäin kuin pohjapiirroksessa.
Teos on sen verran korkea, ettei katselija näe numeroita. Siten aihe on hieman salainen - kuten jääkäriliikekin oli.

Teoksen visuaalinen teho syntyy betonivalun ja tekstin synnyttämistä pystylinjoista.
Tarkasti ilmaisten numerot 27 eivät ole tyyliteltyjä, vaan ovat vanhoja saksalaisia goottilaistyylisiä vakiokirjaimia. Jääkäriliike käytti niitä logon tavoin.

Hauska nähdä tämä selkokielinen kuvakulma.
Avatar
tekijänä Iggy.P
#68836
:::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::


Seuraava veistos:


Aaro Hellaakosken muistomerkki, 1976

Aaltonen, Matti (1921 - 78) ja Terttu 
(Hellaakosken profiili, Wäinö Aaltonen)
Graniitti ja pronssi, hiottu, kiillotettu ja valettu 
211 x 231x 45 cm 
Saaristonkatu 16, Vanhatulli, Oulun keskusta




Aaro Hellaakoski (1893 Oulu –1952 Helsinki) oli suomalainen runoilija, maantieteilijä ja maantieteen opettaja. Hän oli kotoisin Oulusta.


Kuva





Hän oli kiinnostunut visuaalisen aineksen ilmaisumahdollisuuksista runossa, mihin hän kertomansa mukaan sai virikkeitä ajan suomalaisesta modernista maalaustaiteesta, varsinkin Marraskuun ryhmästä joka seurasi kansainvälistä kubismisuuntausta. Hellaakoski maalasi itsekin, eikä suinkaan huonosti.


Kuva





Hellaakosken aikana taide ei saanut olla muototaidetta vaan se oli keino minuuden kehittämisessä. Taiteen tehtävä ei ollut miellyttää lukijaa, joka yleensä ymmärrettiin sovinnaiseksi porvariksi, vaan sen tuli päinvastoin olla älyllinen ja ennen kaikkea moraalinen ja eettinen haaste. Runoilijalla oli paljastajan ja piiskurin tehtävä: eroon valmiista totuuksista, eroon helpoista maailmankatsomuksellisista ratkaisuista, eroon itsetyytyväisyydestä. Vanhat ihanteet ja opit olivat menettäneet merkitystään, uusi aika vaati yksilöllistä vastuuta, yhteiskunnan hylkäämistäkin, jos yhteiskunta esti yksilöä kulkemasta omaa tietään.


Kuva




Varsinaisen elämäntyönsä hän teki Tampereella ja Helsingissä, mutta Oulun karu tasaisuus ja meren läheisyys ja ihmisten ominaispiirteet pilkahtelivat esiin hänen tuotannossaan. Synnyinseudun merelliset muistot ja kaipuu ”nähdä taivasta ja pilviä sellaiset mitat kuin siellä syntymäsijoilla” seurasivat Hellaakoskea koko eliniän.

Yksi Hellaakosken lapsuudenkodeista Oulun Torikadulla:
Kuva




- "Kukaan ei sovi kellekään. Kaikki tanssivat yksinään

nyt, tänä hetkenä, kerran

pienen hivenen verran tanssivat yksinään.


Aaro Hellaakoski, Peilitanssi


..................................
Avatar
tekijänä eskimo
#68848
Iggy.P kirjoitti:Aaro Hellaakosken muistomerkki, 1976

Aaltonen, Matti (1921 - 78) ja Terttu 
(Hellaakosken profiili, Wäinö Aaltonen)
Graniitti ja pronssi, hiottu, kiillotettu ja valettu 
211 x 231x 45 cm 
Saaristonkatu 16, Vanhatulli, Oulun keskusta
Akaateemikko Wäinö Aaltosen poika arkkitehti Matti Aaltonen toimi Oulun yliopistossa yhdyskuntasuunnittelun professorina.
Arkkitehtityön ohella hän suunnitteli maahamme useita muistomerkkejä.
Helaakosken profiili on patinoitunut hienosti.
Kuva
kuva Facebook nimimerkki Le Pu
Avatar
tekijänä eskimo
#74435
Näkösuoja-aitaa
Rakennusten työmaat repivät kaupunkimiljöötä parin vuoden ajan. Keskeneräisestä ympäristöstä voidaan huolehtia näinkin.
Kuva
Kuva
Avatar
tekijänä Iggy.P
#75080
...................................................................................................................................................................................................................................................................


Sara Wacklinin muistoreliefi, Oulu 1927



Sara Elisabeth Wacklin (1790 Oulu – 1846 Tukholma) oli oululaissyntyinen kirjailija ja naiskoulutuksen edelläkävijä.


Vierailtuaan ulkomailla Wacklin palasi Ouluun ja perusti tasokkaan tyttökoulun, jossa annettiin muun muassa korkeampaan teoreettiseen ajatteluun ohjaavaa opetusta.


Kuva





Vuonna 1835, 45 vuoden ikäisenä, Wacklin suoritti opettajattaren tutkinnon Pariisin yliopistossa tiettävästi ensimmäisenä suomalaisena naisena.


Kuva




Wacklin toi Oulun Suomen kirjallisuuteen: hän loi mielikuvan kaupungista, joka oli ajoittain Turun jälkeen Suomen suurin, eikä mikään tavaton paikka elää, vaikka hedelmäpuiden viran täyttivät pihlajat ja satakielen laulun sijaan saattoi kuulla susien ulvontaa.



Maalaus Oulusta vuodelta 1851
Kuva



Ennen kuolemaansa Wacklin kirjoitti kolmiosaisen teoksen Sata muistelmaa Pohjanmaalta, joka on Suomen historian kannalta merkittävä teos. Kirjasarja sisältää lyhyitä kertomuksia, jotka sijoittuvat enimmäkseen Ouluun ja sen lähiseuduille. Päähenkilöinä on tavallisia ihmisiä, mutta myös kuuluisia henkilöitä. Teoksessa on nähty olevan sekä romanttisia että realistisia piirteitä.


...............................................................................................................................................................................................................................................................
Avatar
tekijänä Iggy.P
#75594
.....................................................................................................................................................................................................................................................................

Noitavainojen muistomerkki, Oulu


Oulun yliopiston humanistinen kilta julkisti vuonna 2010 Suomen ensimmäisen muistomerkin noitavainojen uhrien muistolle. Kilta haluaa kiinnittää nykyajan ihmisten huomion suvaitsevaisuuteen.

Ihmiskunnan alusta asti yhteisöllisyys on aina rakennettu uhrin ympärille, yhteisen vihollisen varaan. Vaikka heimoa yhdistävä uhrikulttuuri on purettu ja koko kansaa yhdistäviä vihollisia on vaikea löytää, syntipukkien aika ei suinkaan ole ohi. Hylkääminen, ulosnauraminen, nöyryyttäminen ja lynkkaaminen tai vain sivistyneen hillitty ylenkatse ovat edelleen tärkeitä yhteisöllisyyden peruspilareita.

Kuva


Syntipukki tarkoittaa arkikielessä sitä, jonka syyksi virhe tai epäonnistuminen pannaan riippumatta siitä, onko hän tosiasiallisesti syyllinen. Ilmiötä on tutkinut mm. ranskalainen historioitsija Rene Girard. Hänen mukaan syntipukki on uhri, johon väkivallan kehään ajautunut yhteisö kanavoi vihansa ja lynkkaa tämän – tai ainakin karkottaa keskuudestaan.

Alkukantaisessa yhteisössä ei ole oikeuslaitosta eikä poliisia, jotka lakien nojalla pystyisivät katkaisemaan väkivallan. Kun tuollainen yhteisö ajautuu väkivallan kehään, johtaa tilanne Girardin mukaan ennen pitkää siihen, että koska tiettyjä yksilöitä jäljitellään muita enemmän, alkaa viha kohdistua johonkin rajattuun joukkoon tai yhteen ainoaan yksilöön ja tästä tulee uhrattava syntipukki. Tämä tilanne toimii Girardin mukaan kantanäkynä, johon kaikki järjestynyt kulttuuri pohjautuu. Kun yksilö on lynkattu, vapautuu yhteisö sitä piinanneesta väkivallasta. Helpotus puolestaan tulkitaan uhratun ansioksi, ja näin uhrilla on kahtalainen luonne: toisaalta hän on ehdottoman paha – hänhän oli syynä yhteisön kriisiin –, toisaalta taas ehdottoman hyvä, sillä hänet uhraamalla yhteisö saavutti uuden ykseyden tunteen.


................................................................................................................................................................................................................................................................
Avatar
tekijänä Iggy.P
#75600
..................................................................................................................................................................................................................................................................


Suomen "paras" punavankileiri


Vuoden 1918 sisällissodassa käytiin taistelu Oulun kaupungin hallinnasta. Taisteluiden jälkeen hävinneet punaiset suljettiin Oulussa vankileirille niinkuin muuallakin Suomessa. Oulun Raatissa sijainnutta punavankileiriä hoidettiin varsin asiallisesti ja siellä pidetyistä kaikkiaan 1 103 punavangista kuoli vain 51 henkilöä. Kuolleisuus oli poikkeuksellisen vähäistä vuoden 1918 olosuhteet huomioon ottaen, 5,8 prosenttia vankimäärästä, kun esimerkiksi Raahen leirillä kuoli yli 18 prosenttia vangeista.

Raatin punavankileirin muistomerkki, Jouko Toiviainen 1988.
Kuva



Vuoden 1918 sota oli "rautatiesotaa", koska rautatiet olivat tärkein suurten joukkojen siirtoreitti. Siksi osapuolet taistelivat tärkeiden asutuskeskusten hallussapidon lisäksi keskeisten rautateiden solmukohtien hallinnasta (mm. Haapamäki, Tampere, Kouvola ja Viipuri).

- "Punakaartit koostuivat pääosin vapaaehtoisista joukoista. Valkoisten puolella taisteli 11 000–15 000 vapaaehtoista. Loput olivat 18. helmikuuta 1918 valkoisessa Suomessa voimaan tulleen yleisen ase­velvollisuuden kautta koottuja joukkoja. Molemmissa kaarteissa vapaaehtoisten tärkeimmät motiivit liittymiseen olivat taloudelliset tekijät, kuten muonitus ja palkka, sekä aatteellisuus ja lisäksi ympäristön paine mutta myös painostus. Punaisten puolella kaartien erikoisuutena olivat lähinnä teollisuuspaikkakunnilla perustetut nais(tyttö)komppaniat, joissa taistelivat Suomen historian ensimmäiset naissotilaat (noin 2 000 naista). Toinen erikoispiirre joukoissa molemmin puolin rintamaa oli alaikäiset, pääosin 15–17-vuotiaat lapsisotilaat, joihin punaisella puolella kuului myös tyttöjä. Suomen valkoisen armeijan selkärangan muodostivat talonpojat ja sivistyneistö. Suomen punaisessa kaartissa taisteli lähinnä kaupunkien työväestöä ja maaseudun vähävaraisia." (wiki)

Rintamalinja ja ensimmäiset hyökkäykset helmikuussa 1918.
Kuva
(wiki)


...............................................................................................................................................................................................................................................................
Avatar
tekijänä Iggy.P
#75791
...................................................................................................................................................................................................................................................................


Kreivi Pietari Brahe




Pietari Brahe oli valtiomies, sotilas, kreivi ja Suomen kenraalikuvernööri, joka 1600-luvulla kehitti ja uudisti Suomea merkittävästi. Hän syntyi kreivilliseen sukuun, jonka jäsenet toimivat useissa merkittävissä tehtävissä Ruotsin hallinnossa ja sotaväessä. Brahe opiskeli nuorena useissa Euroopan yliopistoissa, joissa hän hankki laajan sivistyksen.


Pronssiveistos, Eva Ryynänen 1953. Alkuperäinen sijainti Lieksan kirkkopuistossa, nykyinen sijainti Hovilanpuistossa.
Kuva




Brahe pyrki edistämään suomen kielen kirjallista ja suullista käyttöä hallinnossa. Turun Akatemian ja sittemmin Helsingin yliopiston akateeminen muotokuvaperinne on saanut alkunsa Brahen vuonna 1652 Turun Akatemian kirjastolle lahjoittamasta muotokuvasta. Yliopiston kanslerien ja rehtorien sekä hallitsijoiden muotokuvia onkin yliopiston hallussa nykyään katkeamaton sarja.

Brahe-suvun Visingsborgin perintölinna.
Kuva



..................................................................................................................................................................................................................................................................
Avatar
tekijänä Iggy.P
#76378
...........................................................................................................................................................................................................................................................

Ilmakitaristeille pyhiinvaelluspaikka Ouluun – patsas nousee kaupungin paraatipaikalle



Oulun ilmakitaransoiton MM-kisojen 20-vuotisjuhlavuoden kunniaksi ideoitu patsashanke etenee. Interaktiivinen, teräsrakenteinen teos sijoitetaan Oulun Hupisaarille Oulujoen tuntumaan Patosillan viereen. Maailman parhaat ilmakitaristit ovat koolla Oulussa.


Kuva


http://yle.fi/uutiset/ilmakitaristeille ... le/8255983


............................................................................................................................................................................................................................................................
Avatar
tekijänä Iggy.P
#79777
..............................................................................................................................................................................................................................................................


Salawat Julajev


Monument to Salavat Yulaev 1967, Ufa

bronzed iron, granite pedestal, 9.8 metres (32 ft)



Salawat Julajev oli baškiirien kansallissankari ja runoilija, yksi Venäjän vuosien 1773–1775 talonpoikaissodan johtajista. Baškiriassa hän keräsi 10 000 miehen armeijan, joka taisteli menestyksekkäästi Krasnoufimskin ja Kungurin seuduilla. Salawat osoittautui taitavaksi sotapäälliköksi.

Hänen runonsa kehottavat kansaa taisteluun riistäjiä vastaan, ylistävät kotiseudun kauneutta ja romanttista rakkautta. Hänen teoksensa ovat säilyneet suullisena kansanperinteenä.

Kuva


Hänen mukaansa on nimetty jääkiekkoseura HK Salavat Julajev Ufa (ven. Салават Юлаев Уфа), joka pelaa KHL:n itäisen konferenssin Tšernišov-divisioonassa.

Kuvia monumentista:
http://www.canstockphoto.com/images-photos/salawat.html


..................
Avatar
tekijänä Iggy.P
#81870
Mao Zedong statue


Mao oli ateisti kommunisti. Hän johti kommunistit voittoon Kiinan sisällissodassa, ja 1. lokakuuta 1949 hän perusti Kiinan kansantasavallan, jota johti suvereenisti kuolemaansa saakka (1976). Patsas sijaitsee Tianfun aukiolla Chengdun kaupungissa Sichuanin maakunnassa.

Hänen elämänkertansa kirjoittajien mukaan Maon mielestä ihmisen on toimittava puhtaan omaa etua tavoittelevan laskelmoinnin pohjalta eikä missään tapauksessa ajateltava ulkoisten eettisten sääntöjen noudattamista tai niin kutsuttua vastuuntuntoa. Tällainen täydelliseen itsekeskeisyyteen perustuva moraali on Maon mukaan ominaista suurille sankareille.

(Chang & Halliday2006)


Kuva


Kun myöhemmin Maon hallituskaudella kymmeniä miljoonia kiinalaisia näännytettiin nälkään, hän sanoi hallintonsa sisäpiiriläisille, ettei ihmisten kuolemalla ollut merkitystä ja jopa että kuolemaa oli syytä juhlia. Mao varjeli omaa turvallisuuttaan ja terveyttään tarkasti, mutta suhtautui huolettomasti muiden kuolemaan. (Chang&Halliday 2006)

http://www.alamy.com/stock-photo/changs ... tatue.html

http://www.theguardian.com/world/2016/j ... n-province
Avatar
tekijänä Iggy.P
#81903
Oscar Wilde

Merrion Square, Dublin

Oscar Fingal O'Flahertie Wills Wilde (1854 Dublin – 1900 Pariisi) oli irlantilaissyntyinen näytelmäkirjailija, prosaisti ja runoilija. Hänen tunnetuin teoksensa Dorian Grayn muotokuva kertoo henkilöstä joka tekee aistinautinnoista elämänsä keskeisen arvon. Dorian Gray on esimerkki ihmisestä, jonka elämäntavan oma logiikka vähitellen tekee hänestä itsestään itselleen helvetin. Hän turhautuu kun aistinautinto vähenee ajankuluessa vaikka viettiyllyke pysyy samana. Nautinnon vähentyessä nautinnon oman sisäisen rakenteen mukaisesti, hän alkaa etsiä nautintoa vääryyden ja petoksen avulla ja lopulta hän saa suurimman nautintonsa itse pahuudesta.

Kuva


Koska hyveiden tuoma mielihyvä on hänen tavoittamattomissaan, hän pitää hyveellisiä ihmisiä pitkästyttävinä, kiinnostamattomina (muuta kuin mahdollisina uhreina), alkeellisina ja tylsinä olentoina. Hyveen tuoman onnellisuuden mittana hän pitää sitä laimeaa tunnetta, minkä hyve hänessä itsessään aiheuttaa. Hän on tämän takia haluton siirtymään pois helvetistään mutta tajuaa kuitenkin lopulta olevansa ihmisenä tuhoutunut.

http://www.parkkinen.org/wilde.html
Avatar
tekijänä Iggy.P
#86150
Leevi Madetojan patsas, 1960
Aaltonen, Aarre (1889 - 1980) 
Pronssi, valettu 
260 x 100 x 80 cm 
Madetojan puisto, Oulun keskusta



Leevi Antti Madetoja (1887 Oulu –1947 Helsinki) oli suomalainen säveltäjä, kapellimestari, kirjoittaja ja opettaja.

Madetoja keräsi pohjoispohjalaisia kansanlauluja vuosina 1907–1909. Hän opiskeli musiikkia Pariisissa ja Wienissä. Madetojan musiikissa suomalaiseen syvämietteisyyteen yhdistyy ranskalainen kuulaus ja sointi.

Kuva


Madetojan teoksissa ei useimmiten ole näyttäviä ulkoisia eleitä, mutta ne luovat oman persoonallisen, ja hienosyisen sisäisen maailmansa.

Kuva


1930-luvun kuluessa hänen elämässään tapahtui käänne huonompaan suuntaan. Madetojan alkoholinkäyttö lisääntyi vähitellen, ja saavutti keväällä 1941 sellaiset mitat, että Madetoja joutui hoitoon Huvitus-nimiseen alkoholistiparantolaan Turun lähelle.

Kuva

Alkoholismin hoito oli kuitenkin varsin pintapuolista tuohon aikaan ja nykyajan näkökulmasta katsottuna se sisälsi monia selkeästi vääriä oletuksia eikä ollut siksi kovin hyvää.

Kuva

Nykytietämyksen mukaan alkoholiriippuvuudella on sekä kemiallisia että tunneperäisiä ulottuvuuksia. Kemiallista riippuvuutta voi kuvata yksinkertaisimmin siten, että päihderiippuvaisen keskushermosto on muuttunut normaalista päihdettä tarvitsevaksi. Tunneperäinen riippuvuus puolestaan liittyy mielihyvän hakemiseen ja ihmissuhteisiin.

Kuva


Leevi Madetoja -pianokilpailu on yksi keskeisimmistä klassisen musiikin alalla järjestettävistä kilpailuista Suomessa. Sitä isännöi Oulun seudun ammattikorkeakoulu kolmen vuoden välein.


....................
Avatar
tekijänä Iggy.P
#86417
Natsien homouhrien muistomerkki paljastettiin Israelissa

Israel on paljastanut natsien vainoamille homoille ja lesboille omistetun muistomerkin Tel Avivissa. Kaupungin homoyhteisön jäseniä kerääntyi tilaisuuteen katsomaan kivimonumenttia, jonka taiteellisena innoituksena on ollut vaaleanpunainen kolmio – keskitysleirien homojen vankitunnus.
– Euroopan juutalaisten hävittämisen lisäksi natsit syyllistyivät moniin hirveyksiin, pyrkiessään tuhoamaan kaikki erilaisina pidetyt, sanoi puheessaan Tel Avivin pormestari Ron Huldai.
– Tämä monumentti muistuttaa meitä kaikkia, miten tärkeää meidän on kunnioittaa jokaista ihmistä.


Kuva

Israelin pyhässä maassa uskonnolla on suuri sananvalta eikä siviilivihkimistä tunneta. Silti Israelia pidetään erittäin avoimena homojen oikeuksien suhteen. Homoseksuaalit palvelevat avoimesti armeijassa ja parlamentissa, heillä on oikeus perintöön, ja maan suosituimpien poptähtien joukkoon lukeutuu homoja, lesboja ja transseksuaali.

http://yle.fi/uutiset/3-7025723
Avatar
tekijänä Iggy.P
#86465
FLORENCE NIGHTINGALE STATUE

LONTOO, Arthur George Walker 1914


Florence Nightingale,1820–1910 oli nykyaikaisen sairaanhoidon kehittäjä.

Hän tuli tunnetuksi hoidettuaan lokakuusta 1854 lähtien Turkissa yhdessä 38 vapaaehtoisen naissairaanhoitajan kanssa Krimin sodan uhreja. Hänen aloitteestaan perustettiin vuonna 1860 Lontooseen Nightingale Training School, jossa koulutetaan sairaanhoitajia. Vaikka Nightingale tunnetaan lähinnä sairaanhoitajana, hän oli myös pätevä tilastotieteilijä; hän teki Krimin sodan aikana kaavioita kuvaamaan kuolleisuutta sairaaloissa.


Kuva


 Isänsä opetuksessa Florence tutustui Eukleidekseen, Aristotelekseen, Raamattuun ja yhteiskunnallisiin asioihin. Usko oli merkittävä asia Nightingalen elämässä. Hänen vanhempansa olivat unitaareja, mutta äiti halusi tyttärilleen tavallisemman taustan, joten heidät kasvatettiin anglikaanisen kirkon jäseniksi. Nightingale tunsi Jumalan kutsun helmikuussa 1837 kävellessään kotitalonsa puutarhassa, mutta ei vielä tiennyt, mihin hänet oli kutsuttu.

Nightingale kiinnostui hoitotyöstä, mutta vuonna 1845 hänen vanhempansa olivat sairaalaharjoittelua vastaan. Sairaanhoitajan ammattia ei pidetty 1800-luvun puolivälissä sopivana hyvin koulutetulle naiselle, sillä sairaanhoitajat olivat kouluttamattomia ja heitä pidettiin karkeina, tietämättöminä ja taipuvaisina vapaisiin sukupuolisuhteisiin ja juopotteluun.


Krimin sodan muistoa kunnioittava Sevastopol monumentti Nova Scotiassa vuodelta 1860:
Kuva


Turkin tilapäisissä sotilassairaaloissa työskenteli hoitajiksi soveltumattomia poikia ja eläkkeellä olevia vanhuksia. Vaikka lääkärit suhtautuivat Nightingaleen aluksi vihamielisesti, häntä kuitenkin pyydettiin apuun paljon haavoittuneita aiheuttaneen taistelun jälkeen. Hän havaitsi, että sairaalat olivat huonosti organisoituja, ja järjesti hoitajia ja sotilaiden vaimoja puhdistamaan potilaiden vaatteita ja lakanoita sekä miehiä tyhjentämään ulostesäiliöitä. Lisäksi Nightingale pyysi jatkuvasti Herbertiltä uutta sairaalakalustoa, joita hankki myös omilla varoillaan. Organisoinnin lisäksi Nightingale pyrki hoitamaan potilaita ja osallistumaan öisin sairaalan valvontaan. Hän saikin lempinimekseen ”Lady with Lamp” (Nainen lampun kanssa), sillä hän kulki usein sairaalan käytävillä lamppu kädessä.

Vuonna 1892 Nightingale oli suunnittelemassa Buckinghamshiressa niin kutsuttua ”terveydenhoidollista ristiretkeä”. Sen yhteydessä lähetettiin köyhän väen avuksi asiantuntijoita, jotka opastivat puhtauteen, tuuletukseen, viemäröintiin ja desinfiointiin liittyvissä asioissa.

http://www.saunalahti.fi/arnoldus/nighting.html
  • 1
  • 3
  • 4
  • 5
  • 6
  • 7