Tande kirjoitti:Kiitos kattavasta vastauksesta. 
Todellakin olisi nimenomaan hienoa, jos pärjäisimme "omin avuin", ilman Guggenheimin kaltaista kansainvälistä toimijaa. Oma varauksen myönteinen kanta guggikseen johtui turistimagneetin lisäksi mahdollisuudesta saada wow-arkkitehtuuria nykyisen parkkikentän paikalle. (2000-luvulla Helsinkiin kun on muutenkin rakennettu hyvin vähän turisteja kiinnostavaa huippuarkkitehtuuria) vähän yllättäen Narinkkatorin laidalla sijaitseva hiljaisuuden kappeli tuntuu sosiaalisen median perusteella kiinnostavan turisteja.
Tietty perisuomalainen itseruoskiminen on minuunkin kyllä tarttunut. Joku taisi Talossa mainita, kun pari vuotta sitten Havis Amandan ympärille oli rakennettu väliaikainen hotellihuone, niin monet suomalaiset pitivät koko juttua outona ja naurettavana, mutta mikäli Tukholmassa oltaisiin tehty vastaava, jollekin keskustan tunnetuista patsaista, niin suomalaiset kateellisina kierisivät tuhkassa, että "miks me ei keksitä mitään näin coolia"... 
Mukavoituminen periaatteessa kelvolliseen nykytilanteeseen on kuitenkin virhe, johon en toivo Helsingin sortuvan. Helsinki ei lukemattomista positiivisista puolistaan huolimatta (vielä
) ole koko ihmiskunnan tuntema ja miljoonia turisteja jo pelkällä nimellään vuosikymmenet vetänyt megacity, kuten Lontoo, Pariisi, Hong Kong, New York tai vaikka Rooma ja Jerusalem.
Tästä johtuen Helsingin (ja koko Suomen) onkin oltava dynaaminen ja uudistuva. -Tässä mielessä Viro tuntuu menneen ohi, joskin ollessaan vain 1/4 Suomen kokoinen maa Viro ei saa kansainvälistä näkyvyyttä ja tätä myöten turistivirtoja ja investointeja vielä yhtä paljon. Tietty väkiluku on suhteellista. Ruotsi esim. on väkiluvultaan vain 1/8 Kongon demokraattisesta tasavallasta, mutta tästä huolimatta saa paljon enemmän kansainvälistä näkyvyyttä.. (Yhtään Kongoa väheksymättä! Mitä olen pintapuolisesti tutustunut, todella hieno ja kaunis maa.)
Sosiaalisen median vaikutusta ei saa aliarvioida! (Vaikka se kovin klisheiseltä kuulostaakin) Itse olen aktiivinen Instagramissa ja usein huomaan, kuinka vähän Helsinki on ko. alustalla esillä.
Muutamia verrokkeja:
#helsinki 3 047 422 julkaisua
#oslo 4 071 214 julkaisua
#copenhagen 4 745 063 julkaisua
#stockholm 6 498 595 julkaisua
#finland 6 208 283 julkaisua
#norway 11 436 408 julkaisua
#denmark 5 810 975 julkaisua
#sweden 13 687 935 julkaisua
Norjassa on Öljyä, Tanska on osa Manner-Eurooppaa ja Ruotsi on miltei tuplasti isompi ja Islanti muuten vaan coolimpi. Tästä huolimatta näen Helsingillä potentiaalia. Kaupunginisien ja Helsingin elinkeinoelämän kannattaa kuitenkin katsoa kaikki mahdolliset kortit. Ylimielisyys on pahin virhe. Hehe. Edelleen vähän ihmettelen, miten temppeliaukion kirkko esim. jaksaa kiinnostaa turisteja vuosikymmenestä toiseen... Tietysti kyseessä on ymmärtäneekseni kohde, josta tuli maailmankuulu miltei vahingossa. (Alunperin kai tarkoituksena nyt oli lähinnä rakentaa ko. paikalle tavallinen seurakuntakirkko.)
Minulla on vahva usko siihen, että jos vain haluamme, pärjäämme pääosin omin avuin. Suomalaiset ovat perinteisesti huonoja markkinoimaan, ja meillä on ehkä hiukan naiivi uskomus siitä että hyvä tuote myy itse itseään, höystettynä meidän inhorealistisella otteella. Varsinkin suomalaisten matkailuyrittäjien pitäisi oppia kehumaan estotta Suomea sen sijaan että asenne olisi anteeksipyytävä, ja aivan oikein, pitää myös rummuttaa sosiaalisessa mediassa. Maailmanmainetta ei tule, jos sitä ei rakenneta.
Lontoo on hyvä esimerkki. Onko englantilainen ruoka maailmankuulu, ovatko Big Ben ja Tower huikeata historiallista wau-arkkitehtuuria ja onko Lontoon kaupungintalo hienoin moderni rakennus koskaanikinämissään? Ja onko kaupunki muuten täynnä kiehtovia naapurustoja ja lähiöitä jotka lumoavat kerta toisensa jälkeen?
Ei. Ruoka on kamalaa, Big Ben ja Tower ei minkään näköisiä, kaupungintalo aivan kamala, ja lähiöt täynnä betonibrutalismia ja chaveja. Mutta silti kymmenet miljoonat turistit käyvät joka vuosi lumoutumassa, vaikka objektiivisesti katsoen kokoon nähden kaupungissa on suht vähän katsottavaa. Koettavaa sitäkin enemmän.
Eli kunhan on maine, legenda ja tekemistä, turistit tulevat ja viihtyvät, vaikka Lontookin on kovin kallis kaupunki.
Helsingin pitää vaan rakentaa maine että se on loistava paikka johon kannattaa todellakin tulla. Wau-arkkitehtuuri on toki oma osansa tätä kuvaa, ja siinä on kaupungilla toden totta paljon tekemistä, mutta peli ei ole menetetty. Ja kuten totesit, hiljaisuuden kappeli ja temppeliaukion kirkko osoittavat ettei siihen välttämättä tarvita isoa museota tai valtavasti rahaa.
Mutta kaikesta huolimatta, Helsingin ja koko Suomen katsotuin nähtävyys on Suomenlinna. Se tunnetaan nimellä "Pohjolan Gibraltar", ja esim kirjailija George RR Martin oli pettynyt näkemäänsä. Mutta jollekin vähemmän historiaa tuntevalle osittainen vedätys menee läpi, ja esim Tripadvisorilla tyytyväisyys kaikkien arvostelijoiden kohdalla on 4.5/5. Sulle voin sanoa että ei se nyt oikeasti ihan mikään Gibraltar ole, mutta ulkomaisille turistille sanon että "joo, todellakin on, käy ihmeessä. Se oli pelätty linnoitus koko pohjois-Euroopassa". Kyllä me suomalaisetkin osataan vähän kusettaa (kuten veroilmoituksissa). Paskasta ei voi vuolla kultaa, mutta vähän saa paisutella.
Toinen esimerkki on vaikkapa Valtioneuvoston linna. Lähes joka turisti on sen nähnyt, mutta harva tietää että siellä suoritettiin Suomen tunnetuin poliittinen murha, ja oli yksi katalyytti sille miksi Suomi lopulta itsenäistyi. Huikea tarina tuntemattomasta Ukrainassa syntyneestä pikkuaatelisesta josta tuli kansakunnan sankari on jo olemassa, sitä pitää vaan rummuttaa ja ehkä vähän liioitella.
Luin itse asiassa just muutama päivä sitten osan AMK-lopputyöstä joka koski venäläistä turismia. Lähes kaikki vastaajat mainitsivat sellaisia asioita jotka ovat meille itsestäänselvyyksiä; turvallisuus, infrastruktuuri, tuotteiden ja palveluiden korkea laatu, ja "saat sitä mitä tilaat ilman että kukaan kusettaa" jne. Venäläiset pääosin halusivat myös kulttuuripalveluita ja elämysmatkoja, eivät yökerhoja tai huvipuistoja. Arkkitehtuuria ei mainittukaan. Johtuen osittain siitä, että 65-70% venäläisturisteista on Pietarin alueelta, ja arkkitehtuurin suhteen se peli menetettiin jo 200 vuotta sitten.
Kiinalaiset ja japanilaiset taas arvostavat luontoa, metsiä, puhdasta ilmaa ja rauhallisuutta. Jossain Pekingissä tai Tokiossa yöllistä tähtitaivasta ei edes voi nähdä, joten jopa se on heille eksotiikkaa.
Länsimaisia turisteja kiinnostaa tarinat, historia, elämykset, legendat ja se että on vähän erilaista kuin kotona. Ja siinä meillä on paljon tekemistä. Oman kokemukseni mukaan ulkomaalaisten mielissä Suomi on rikas turvallinen maa jossa korkea koulutus ja upea luonto, mutta paljon muuta ei tiedetä. Mutta tarinoita meillä on, ne pitää tuoda esille. Ja jos ei ole, ne pitää keksiä. Vaikka Kalevalasta. Ei mitään väliä ovatko ne ihan totta tai ei. Kuka meistä uskoo että Loch Nessin hirviö on olemassa? Ei kukaan, mutta silti ihmiset menevät katsomaan mitäänsanomatonta skotlantilaista järveä. Ja tästä päivästä lähtien lohikeitto on muuten sitten maailmankuulu kehuttu ruoka jota kannattaa tulla maistamaan Italiastakin.
edit: Ai niin, mulla on yks hyvä esimerkki. Kaljakellunta! Meille se on ehkä vähän juntti tapahtuma jossa laitetaan hassut aurinkolasit päälle, juodaan alkoholia ja roskataan vantaanjoen reunuksia. Mutta jokainen ulkomaalainen jolle oon linkannut kuvia tai videoita on sanonut "hehe, siistiä, toihan pitäis joskus kokea".