Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Alakerrassa käydään jutustelua mielenkiintoisista rakennusprojekteista. Täällä ei välitetä korkeusennätyksistä vaan iloitaan myös pienemmistä rakennuksista ja vanhemmista arkkitehtuurin helmistä.
Avatar
tekijänä eskimo
#72447
Soklin kaivos
Soklin kaivoksessa on fosforimalmien lisäksi myös uraania, toriumia ja radiumia.
Lapin ympäristökeskus kirjoitti:Lisäksi selvitetään esiintymän sisältämien rautamineraalien sekä niobimalmien ja niiden sisältämien arvoaineiden (uraani, tantaali, torium) sekä vermikuliitin talteenottoa ja tuotantoa.
Kuva
Kaivoshanke on ollut pari vuotta pysähdyksissä rautatieyhteyksien puutteen vuoksi.
Nyt valtion elvytystoimien ansiosta hanke näyttää saavan uutta vauhtia.
Avatar
tekijänä Tuliniemi
#77951
Tätä aihetta ei ole päivitetty pitkään aikaan joten ajattelin pistää tänne joitain uutisia Oulun seudulta. Broadcomin ja Stockmannin pommeista huolimatta täälläkin jotain tapahtuu.

Ouluun on onnistuttu houkuttelemaan ulkomaisia investointeja.
Oulu hakee töitä osaajilleen: ARM osti Oululaisen Sensinode startupin ja on laajentanut toimintaansa.
Mediatek laajenee vauhdilla: MediaTek perusti yksikön Ouluun 2014 ja ei ole ilmeisesti lähdössä minnekkään.
Norjalainen puo­li­joh­dey­ri­tys tulee Ouluun: Nordic Semiconductor on myös sijoittanut Ouluun.
Ericsson lisää väkeään Oulussa: Ericsson tuli Ouluun pari vuotta sitten ja on myös laajentanut toimintaansa. Oulu myös väisti yt-pommin.

Microsoftin datakeskusta ei tullut, mutta ilmeisesti jotain on suunnitteilla: Kaleva: Oulu valmistautuu uuteen suureen konesaliin.

Kallioparkk... ööhhh siis kivisydän on nyt viimein valmis, Valkea valmistuu ensi vuodeksi ja Ideapark laajenee.

Mielestäni Oulussa tehtiin paha virhe kun kaikki huomio kiinnitettiin "teknologiaan" (siis lähinnä Nokiaan) ja kaupungin kehittäminen jätettiin lapsipuolen asemaan. Mielestäni Oulun täytyy kehittyä oikeaksi kaupungiksi joka myös kunnioittaa historiaansa: Oulussa aina kuulee tervasta ja porvareista mutta ne eivät näy missään.
Avatar
tekijänä Tuliniemi
#77967
Kaleva kirjoitti:
OP:n Oulun ke­hi­ty­syk­si­kön työsarka kasvanut – rekrytoi lisää väkeä

OP-ryhmän Oulun kehitysyksikön vahvuus ja työsarka ovat kasvaneet muutamassa vuodessa roimasti.

Osuuspankkien mobiili- ja verkkopalveluihin aluksi erityisesti keskittynyt yksikkö vastaa nyt monien muidenkin OP:n sähköisten palveluiden kehitystyöstä, jota tehdään nykyisin myös Helsingin Vallilassa.

– Suuri osa loppuasiakkaille näkyvistä digitaalisista palveluistamme kehitetään pitkälti Oulussa. Lähes kaikki OP:n mobiilipalvelukehitys tapahtuu täällä, OP:n Palvelukanavat-osaston johtaja Sari Heinonen kertoo.

– Onhan se hienoa, että olemme saaneet paljon lisää tekemistä ja koko ajan enemmän vastuuta. Oulun vinkkelistäkin on tärkeää, että tänne syntyy uusia osaamiskeskittymiä, jotka taas houkuttelevat alueelle lisää yrityksiä.

Vuonna 2011 perustetussa Oulun yksikössä OP:n omia työntekijöitä on jo lähes sata, minkä lisäksi Elektroniikkatie 10:ssä Nokian entisissä tiloissa huhkii myös noin 50 alihankkijoiden työntekijää.

– Olemme kasvaneet koko ajan etenkin alihankinnan kautta. Tilatkin ovat laajentuneet jo kolmanneksella. Hiljattain käyttöön otettiin uusi siipi Elektroniikkatiellä, Heinonen toteaa.

Palvelukanavat-osastolle ollaan parhaillaan rekrytoimassa yhdeksää palvelumuotoilijaa, joista osa tullee työskentelemään Oulussa.

Lue lisää tämän päivän Kalevasta.

http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/op ... ea/711584/
Sitten vähän vanhempi uutinen.
Kaleva kirjoitti:
HS: Oulun ja Luulajan välille kaavaillaan junayhteyttä



Oulun ja Ruotsin Luulajan välille kaavaillaan junayhteyttä, kertoo Helsingin Sanomat. Hankkeen takana ovat Luulajan kunnanjohto ja Ruotsin rataverkolla liikennöivä Norrtåg Ab.

Nopeasti kasvavasta Luulajasta toivotaan töitä myös Pohjois-Suomen nuorille.

Matka Oulusta Luulajaan voisi taittua kolmessa tunnissa. Nopea ratayhteys, Botniabanan, on saatu valmiiksi Luulajan ja Haaparannan välille.

Norrtåg ei voi liikennöidä Suomen puolella, joten se toivoo VR:n lähtevän yhteistyökumppaniksi.

Luulaja-Oulu-junaliikenteen esteenä on Suomen puolella sähköistämätön Laurilan ja Tornion välinen rataosuus. Sähköistäminen maksaisi arviolta kymmenen miljoonaa euroa, kertoo VR:n yhteiskuntasuhdejohtaja Otto Lehtipuu.

VR on ilmoittanut lopettavansa Suomessa henkilöliikenteen joillakin rataosuuksilla.

http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/hs ... ta/707868/
Avatar
tekijänä Tuliniemi
#78058
Tällaista siltarumpupolitiikkaa minäkin voisin tukea.

Poliitikot ovat aina juhlapuheissa tukeneet tiedettä, mutta siihen se on yleensä jäänyt.
Uusi Suomi kirjoitti: Jättimäinen tiedehanke Suomeen? – ”Voisi mullistaa luonnon peruslakien tuntemuksen”

Kuva
Cernin LHC-hiukkaskiihdytin.

Oppositiopuolue vasemmistoliiton kansanedustaja Hanna Sarkkinen vaatii, että Suomi ottaa aktiivisen roolin Laguna-hankkeen käynnistämisessä Pyhäjärvelle.

Laguna-hankkeessa tutkitaan neutriinotähtitiedettä sekä niin sanottua suurta yhtenäisteoriaa, joka on fysiikan suurin ratkaisematon ongelma, Sarkkisen tiedotteessa kerrotaan. Tutkimushankkeessa sijoitetaan suuria neutriinoilmaisimia sopivan etäisyyden päähän Sveitsin CERN:istä.

- Pyhäsalmen kaivos Pyhäjärvellä on tutkimusten mukaan ensisijainen sijoituspaikka tutkimusasemalle. Kaivoksen toiminta on loppumassa, ja tutkimushanke halutaan käynnistää. Olisi tärkeää saada päätös Suomen osallistumisesta pian, Sarkkinen vaatii.

Sarkkisen mukaan kyseessä olisi ”historian suurin kansainvälinen tiedehanke Suomessa”.

- Hankkeen tulokset voisivat mullistaa luonnon peruslakien ja aineen olemuksen tuntemusta vähintään yhtä paljon kuin kuuluisan Higgsin hiukkasen löytäminen, Sarkkisen tiedotteessa hehkutetaan.

Sarkkisen mielestä Laguna-hankkeen toteutuminen olisi merkittävä myös aluetaloudelle. Pyhäsalmen kaivoksen käyttäminen uuteen tarkoitukseen toisi alueelle uusia työpaikkoja tieteen ja teknologian alalle sekä tukipalveluihin ja rakentamiseen, Sarkkinen uskoo.

Sarkkisen mielestä investointi maksaisi itsensä takaisin moninkertaisesti.

Sarkkinen on jättänyt kirjallisen kysymyksen hallituksen suhtautumisesta hankkeeseen.

http://www.uusisuomi.fi/tiede-ja-ympari ... eruslakien
Eduskunta kirjoitti:
Kirjallinen kysymys KK 291/2015 vp
Hanna Sarkkinen vas

Kirjallinen kysymys Laguna-hankkeesta Eduskunnan puhemiehelle

LAGUNA (Large Apparatus for Grand Unification and Neutrino Astronomy) on eurooppalaisen maanalaisen tutkimuslaboratorion rakentamisen tutkimista varten muodostettu Euroopan komission rahoittama monikansallinen konsortio. Suuret neutriinoilmaisimet tulee sijoittaa syvälle maan alle sopivan etäisyyden päähän CERNistä.

Pyhäsalmen kaivos Pyhäjärvellä täyttää Lagunan sijaintipaikalle asetetut vaatimukset loistavasti. Tehtyjen tieteellisteknisten (Design Study: 2008—2011 ja LAGUNA-LBNO: 2011—2014) vertailujen perusteella Pyhäsalmen kaivos on ensisijainen vaihtoehto sijoituspaikaksi. Hanketta on edistetty jo vuosien ajan, mutta valitettavasti Suomen valtio on suhtautunut hankkeeseen ja sen kuluihin osallistumiseen nihkeästi.
Kyseessä olisi historian suurin kansainvälinen tiedehanke Suomessa. Hankkeen tarkoituksena on tutkia neutriinotähtitiedettä sekä fysiikan suurinta ongelmaa, niin sanottua suurta yhtenäisteoriaa. Hankkeen tulokset voisivat mullistaa luonnon peruslakien ja aineen olemuksen tuntemusta vähintään yhtä paljon kuin kuuluisan Higgsin hiukkasen löytäminen.

Suomen osuus kokonaiskustannuksista vahvistuu myöhemmin osallistujamaiden välisissä neuvotteluissa. Yleensä vastaavissa hankkeissa isäntämaan osuus on sen suhteellista osuutta suurempi, koska se hyötyy hankkeesta eniten. Rakentamisajan rahavirrasta merkittävä osa suuntautuisi Suomeen. Ilmaisimien käyttöajan rahavirroista voidaan esimerkkinä käyttää Sveitsissä sijaitsevaa Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskusta: CERNin toiminnot tuovat alueelle seitsemän frangia jokaista isäntävaltion sijoittamaa frangia kohden. Näin ollen voidaan arvioida, että Suomen Lagunaan sijoitetut eurot maksaisivat itsensä takaisin moninkertaisesti.

Laguna-hankkeessa on tarkoitus edetä siten, että ensivaiheessa toteutettaisiin pilottiprojekti. Suomen osuus olisi noin kolmasosa pilotin viisivuotisesta kustannusarviosta, joka on 40—50 miljoonaa euroa. Laguna olisi tärkeä tiedeinfrastruktuurihanke, joka edistäisi tiedettä ja tuottaisi paljon myös positiivisia aluetalousvaikutuksia ja työpaikkoja. Laguna nostaisi Suomen fysiikan tutkimuksen uudelle tasolle ja voisi auttaa synnyttämään uusia tieteeseen ja teknologiaan liittyviä työpaikkoja. Lisäksi Laguna tuottaisi paljon muuta työtä myös tukipalveluiden ja rakennushankkeen kautta. Laguna-hankkeella olisi iso aluetalousvaikutus tilanteessa, jossa Pyhäjärven seutua uhkaa kaivoksen sulkemisesta aiheutuva rakennemuutos. Mutta hankkeella olisi merkitystä myös koko Suomen ja Euroopan kannalta.

Olisi tärkeää, että Suomessa tehtäisiin pian periaatepäätös siitä, lähteekö valtio tukemaan Laguna-hankkeen sijoittumista Suomeen. Päätöksen tekeminen ja ilmoitus siitä, sitoudutaanko hankkeeseen, olisi tärkeää tehdä pian, sillä Pyhäjoen kaivos suljetaan pian ja sen jatkokäytön suunnitteluun pitäisi saada tietoa. Lisäksi eurooppalainen yhteisö tuskin odottaa enää montaa vuotta sitä, lähteekö Suomi mukaan hankkeeseen vai ei.
Hankkeeseen tarvitaan valtion panosta, mutta olisi hyvä katsoa, voisiko rahoitusta hakea myös uudesta ESIR-investointiohjelmasta. Euroopan komission käynnistämä ESIR on osa Euroopan investointiohjelmaa, jonka tavoitteena on investointien määrän lisääminen, talouskasvun nopeuttaminen ja työllisyyden parantaminen. ESIR toimii Euroopan investointipankin yhteydessä. Pääosan rahoituksesta on tarkoitus kohdistua infrastruktuuriin ja uudistaviin teollisiin investointeihin. ESIRin takaamaa rahoitusta voivat saada kaikenlaiset ja kaikenkokoiset suomalaiset yritykset ja muut yhteisöt (pk-yritykset välittäjien kautta), julkisyhteisöt ja julkisoikeudelliset laitokset sekä julkisia palveluita tuottavat yhtiöt. ESIRin mahdollistama rahoitus soveltuu myös julkisen ja yksityisen sektorin yhteishankkeille sekä yritysten T&K-hankkeille.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus suhtautuu Laguna-hankkeeseen,
aikooko hallitus edistää Laguna-hankkeen toteutumista Pyhäjoelle,
aikooko hallitus edistää hanketta osallistumalla pilottihankkeen rahoitukseen ja
voiko ESIR-investointiohjelmasta hakea ja saada rahoitusta hankkeelle?

Helsingissä 6.11.2015
Hanna Sarkkinen vas

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysym ... +2015.aspx
Avatar
tekijänä Tuliniemi
#78472
Kaleva kirjoitti:
Puheenaihe: Pitäisikö Lapin ja Oulun yliopistot yhdistää?

Lauantain lehdessä Kalevan Lauantaikäräjät-raati ottaa kantaa yliopistojen tilanteeseen valtion säästöpaineen alla.

Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen esitti viikko sitten Kalevassa, että pienet yliopistot on yhdistettävä isompiin. Eduskunnan puhemies Maria Lohela (ps.) puolestaan vaatii korkeakouluverkon tiivistämistä kilpailukyvyn vuoksi.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) on pyytänyt yliopistoja ja korkeakouluja määrittelemään, missä korkeakoulut voivat olla kansainvälistä huippua ja kansallisesti merkittäviä. Lisäksi pitäisi tutkia työnjakoa ja jopa yhdistymisiä.

Ratkaisu: äänin 5-0 ei pidä yhdistyä.

– Maailman parhaiksi rankatut yliopistot eivät ole erityisen suuria. Virallisessa tiedepolitiikassa tulisi kiinnittää yhdistämispuheiden sijasta huomioita professoreiden ja lehtoreiden määrän lisäämiseen ja verkostojen kehittämiseen sekä projektisilpun vähentämiseen, vaatii on Lapin yliopiston viestintäpäällikkö Olli Tiuraniemi.

– Kun Lapin yliopisto on ilmaissut tahtonsa olla yhdistymättä Oulun yliopistoon, on autonomisen yliopiston tahtoa kunnioitettava. Tässä tilanteessa yhteistyö rakennetaan muilla keinoilla. Esimerkiksi maaliskuussa perustettu yhteinen arktinen neuvottelukunta on erinomainen yhteistyöelin. Jos Lapin yliopiston tahto muuttuu yhdistämisen kannalle, niin asiaa aletaan tietysti yhdessä tutkia, Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki toteaa.

– Tarvittaisiin selkeä tahto yhdistymiseen molemmin puolin, myös ympäröiviltä maakunnilta. Taloudellisesti, erityisesti resurssien käytön ja työnjaon kannalta, yhdistyminen olisi kansantaloudellisesti järkevää, Oulun ammattikorkeakoulun rehtori Jouko Paaso huomauttaa.

Mitä mieltä olet, pitääkö Lapin ja Oulun yliopistojen yhdistyä? Vai voisivatko yliopistot ja korkeakoulut säästää jollakin muulla tavalla? Vastaa kommentoimalla tätä juttua.

http://www.kaleva.fi/uutiset/pohjois-su ... aa/712823/
Mielestäni pitäisi. Realistisesti ajateltuna Oulu on pohjois-suomen ainoa keskus jolla edellytykset kilpailla ruuhka-suomen kanssa. Joten mielestäni olisi parempi jos paukut pistettäisiin tänne, jotta tästä kylästä kehittyisi oikea kaupunni.

Tässä pieni hyvä uutinen aamuksi:
Kaleva kirjoitti:
Japanilainen Rohm laajentaa tuo­te­ke­hi­ty­syk­sik­köä Oulussa

Sensorit halpenevat, mutta samalla niihin tulee lisää älyä, kertoo tiimijohtaja Mika Laaksonen.

Laaksonen on tukenut rakentamansa Oulun tuotekehitysyksikön voimin lähes vuoden päivät amerikkalaista Kionixia. Nyt sama yksikkö laajentaa sensoriohjelmistojen kehitystään emoa, japanilaista Rohmia varten. Sitä varten on Oulun toimistossa vaikuttanut elokuusta alkaen Rohmin tiimijohtaja Koki Okada.

– Haluamme kehittää arvokkaampia ohjelmistoja, Okada kertoo.

Sensoreita tarvitaan, sillä esineiden internet (IoT) tuottaa eri ympäristöistä yhä enemmän tietomassaa, niin sanottua Big Dataa, jota pitää analysoida ja jalostaa.

Lue lisää tämän päivän Kalevasta.

http://www.kaleva.fi/uutiset/talous/jap ... sa/712870/
Ja on Oulussa muutakin kuin teknologiaa:
Kaleva kirjoitti:
Kauppalehti: Oululainen Balmuir avaa liikkeen Helsingin Stockmannille

Oululainen Balmuir saa liikkeen Helsingin Stockmannille, kertoo Kauppalehti. Balmuir tunnetaan ylellisistä sisustustuotteista ja asusteista.

Balmuirin toimitusjohtaja Heidi Jaara on tyytyväinen tavaratalon sisälle saadusta omasta tilasta, niin sanotusta shop-in-shopista, johon tuotteet saadaan esille yhteen paikkaan eri osastoille ripottelemisen sijaan.

Jaaran mukaan Balmuirin tärkein valtti on laatu.

– Balmuirin juttu on se, että meillä on aina maailman laadukkaimmat raaka-aineet, laadukkaimmat kuin kilpailijoilla. Kaikki tuotteemme tehdään perheyrityksissä. Me jopa rahoitamme osaa alihankkijayrityksistämme, Jaara sanoo Kauppalehdessä.

Balmuiria myydään yli 70 maassa. Viennin osuus on aiemmin ollut yli 80 prosenttia, mutta Jaaran mukaan tänä vuonna kotimaan osuus kasvaa. Suurimmat markkinat ovat Japanissa, Venäjällä, Sveitsissä, Norjassa ja Englannissa.

http://www.kaleva.fi/uutiset/talous/kau ... le/712809/
Balmuir
Liikevaihto on kyseisellä yrityksellä pienehkö, vaikka kasvuluvut ovatkin komeat. Mielestäni on kuitenkin siistiä että pieni PK-yritys valmistaa tuotteita vientiin, tällaista asennetta juuri tarvitaan!
Avatar
tekijänä Tuliniemi
#78992
Pistetäämpäs vaihteeksi uutinen kotiseudultani, mikäli Kokkola on osa pohjois-suomea.
Tekniikka&Talous kirjoitti: Kokkolan kemia elää luottamuksesta
Teollisuuspuistossa on valmis infra ja verkostot, jotka auttavat uutta yritystä pysymään hengissä.

Pohjois-Euroopan merkittävin kemianteollisuuden tuotantoalue on Keski-Pohjanmaan rannikolla sijaitseva KIP, Kokkola Industrial Park. Ja se kasvaa.

– Viidessä vuodessa tänne on tullut 200 uutta työpaikkaa, joista kaksi kolmannesta palvelualan yrityksiin. Samassa ajassa tänne on investoitu kaikkiaan yli 400 miljoonaa euroa, kertoo Kokkolan kehitysjohtaja Jonne Sandberg.

Kokkolassa on kaksi prosenttiyksikköä alempi työttömyys kuin maassa keskimäärin.

Entisellä ”Outokummun ja Kemiran alueella” toimii yhteensä 11 teollista yritystä ja 70 palveluyritystä, joissa käy töissä yli 2 200 ihmistä. Välillisesti teollisuusalue työllistää nelinkertaisen määrän ihmisiä.

KIP-nimellä teollisuusalue on tunnettu vuodesta 2006, jolloin alueen yritykset perustivat yhdistyksen. Suurimmat investoijat ovat olleet Freeport Cobalt, Boliden ja Woikoski.

Kokkolassa on myös Suomen kolmanneksi vilkkain satama. Esimerkiksi maatalouden kemikaaleja valmistavan Cabbin tuotanto menee sataprosenttisesti vientiin. Myös raaka-aineista suurin osa tulee ulkomailta – osa myös Oulun ja Helsingin satamien kautta.

Kimpassa pärjää paremmin

Teollisuusalue on olennainen osa menestystä. Euroopan kemian teollisuuden kattojärjestö Ceficin mukaan on selvästi osoitettu, että perustettava teollisuusyritys säilyy todennäköisemmin hengissä teollisuuspuistossa kuin sellaisen ulkopuolella.

Näin ei ole välttämättä muilla aloilla – esimerkiksi tietotekniikkayritys voi nousta yksityisestä autotallista maailmanlaajuiseksi menestykseksi.

Teollisuuspuiston idea on yhteinen maa-alue, jossa on tilaa lisäinvestoinneille, sataman läheisyys, yhteiset palvelut sekä eri teollisuuden alojen symbioosi. Yhden jäte voi olla toisen raaka-aine.

Alueella on valmis infra: sähköä, vettä, höyryä, materiaalivirtoja, analytiikka- ja laaduntarkkailupalveluita ja ehkä jopa valmiita reaktoreita.

Saman alan yritysten kesken syntyy osaajaverkosto, jossa esimerkiksi tieto energian tehokkaasta käytöstä siirtyy yrityksestä toiseen. Yhdessä voidaan sopia vaikkapa turvallisuusalan parhaista käytännöistä.

– Levitämme tietoa, sovimme yhteisistä käytännöistä, kehitämme ja koulutamme sellaisissa asioissa, jotka eivät suoraan liity yhdenkään yrityksen ydinliiketoimintoihin, KIP:n hallituksen puheenjohtaja Thomas Slotte kertoo.

Ei taukoa edes jouluna

Kilpailijoita KIPin kaltaisille kokonaisuuksille ei synny helposti, sillä tehdas on aina iso investointi.

Kemianteollisuus on viime vuosina noussut Suomen suurimmaksi vientialaksi – tosin noin puolet viennistä on Nesteen jalostamia polttoaineita.

Bulkkikemikaalit tehdään nyt Kiinassa, mutta kun tarvitaan osaamista tai luotettavaa kumppania, sellainen löytyy usein Keski-Pohjanmaalta.

Kokkolan tehtaat käyvät ympäri vuoden ja vuorokauden, 24/7/365. Vuosiseisokkeja ei ole. Alueelle palkataan 350 kesäharjoittelijaa joka vuosi, eikä heitä voida repiä pystymetsästä. Työntekijöillä on oltava vähintään prosessinhoitajan tukinto, ja jopa kesälomatuuraajat joutuvat käymään läpi kahden kuukauden perehdytysjakson.

Teollisuuslaitokset kiittelevätkin koulutuskeskusta, johon kuuluvat ammatillinen kurssikeskus, yliopistokeskus ja ammattikorkeakoulu.

– Meille on ensiarvoisen tärkeää, että täältä saa koulutettua työvoimaa, Cabbin tehtaanjohtaja Juha Hiironen sanoo.

Jäteveden keittoa

Osa teollisuuspuiston toimintaa on ympäristön tarkkailu ja jätehuolto.

KIP seuraa alueen päästöjä ja niiden muuttumista, mutta myös esimerkiksi kalakantoja ja kalojen vaellusreittejä.

Kiinteät jätteet toimitetaan Ekokemille.

Cabb hoitaa osan jätehuoltoaan polttamalla vettä.

– Nestemäiset jätteet ja kaasut hävitetään omassa laitoksessa, polttamalla, ja lämpö otetaan prosessihöyrynä talteen, Hiironen sanoo.

Kokkolan satamaa yhtiö voisi käyttää enemmänkin, jos laivojen aikataulut sopisivat paremmin. Kokkolaan tulee kontteja kuljettava linjarahtilaiva kerran viikossa.

– Käytämme paljon myös Helsingin, Rauman ja Oulun satamia. Kontit tulevat tänne rekkakyydillä.

Lähes kaikki Cabbin raaka-aineet tulevat ulkomailta. Suomesta tulevat vain rikkihapon kaltaiset peruskemikaalit. Tuotanto taas menee kokonaan vientiin.

– Sataman kannalta meidän tavaramäärämme ovat pieniä. Rikkihappotehtaan muutaman päivän tuotanto on yhtä suuri kuin meidän vuosituotantomme.

Miljoonasosatarkkuudella. Susanna Keränen tekee analyysia Cabbin Kokkolan tehtaan laboratoriossa.

Synteesi painekattilassa. Kemikaalit tehdään tarkkojen reseptien mukaan. Lämpötilaskaala ulottuu -40 asteesta 280 asteeseen ja paine 40 baariin.

Pakkausyksikkö. Turvavarustus on hurja, mutta työtapaturmat harvinaisia.
KIP

Kokkolan suurteollisuusalueen yhdistys
1,2 miljardin euron liikevaihto
teollisuus 1,1 miljardia
palvelut 100 miljoonaa
11 teollisuusyritystä
70 palveluyritystä
2200 työpaikkaa
Kokonaisvaikutus työllisyyteen noin 10 000
http://summa.talentum.fi/article/tt/uus ... sta/234162#
Avatar
tekijänä Tuliniemi
#79366
Pohjanmaalla vaikuttaisi menevän varsin hyvin.
Yle kirjoitti: Maakuntien välillä huimat erot talouskasvussa – Pohjanmaa porskutti, Kymenlaakso kynti
Maakuntien väliset varallisuuserot kaventuivat aina 1980- ja 1990-luvuille saakka. Nyt suuntaus voi olla toinen. 2000-luvun alkupuolella maankuntien talous on kehittynyt hyvin epätasaista tahtia.

.....

Pohjanmaa vaurastui maakunnista eniten 2000-luvun alun aikana, mikäli mittatikkuna käytetään bruttokansantuotteen kasvua asukasta kohden. Asia käy ilmi Tilastokeskuksen aineistosta vuosilta 2000–2012.

Pohjanmaan maakunnassa talous kasvoi henkeä kohden tuona aikana 24,4 prosenttia. Kasvuvauhti oli selvästi suurempi kuin koko maan keskiarvo 14,4 prosenttia.

Pohjanmaan tuloksen tekee vielä merkittävämmäksi se, että maakunnan väkiluku kasvoi samassa ajassa 3,5 prosenttia. Talouden kakkua oli siis jakamassa aiempaa useampi ihminen.

– Pohjanmaalla on monipuolinen elinkeinorakenne, tiivistää Pohjanmaan Ely-keskuksen ylijohtaja Kaj Suomela.

Yritysklusteri tuo vauhtia

Alueen talousveturina toimii energia-, sähkö- ja moottoritekniikkaan erikoistunut yritysrypäs Vaasassa. Suuret menestyjät ovat kirittäneet myös alueen pienet ja keskisuuret yritykset vauhtiin.

– Wärtsilä, ABB ja Vacon ovat innostaneet meitä. Ne ovat tukeneet meitä, ja jopa haastaneet meitä. Ne ovat koulineet meidät siihen, että olemme valmiit vientiin. Ne ovat opettaneet meille paljon, kiittelee keskisuuren perheyrityksen, Leinolat Groupin toimitusjohtaja Raimo Leinola.

250 ihmistä työllistävä Leinolat Group on laaja-alainen metallialan yritys, jonka tuotteita tarvitaan esimerkiksi ydinvoimalatyömaalla, laivateollisuudessa ja lvi-alalla. Tuotteita viedään noin 70:een eri maahan, joista Yhdysvallat on yksi tärkeimmistä.

...

Metsäteollisuuden rakennemuutoksen ja matkapuhelinteollisuuden jälkeisessä Suomessa kasvun ja työpaikkojen on toivottu syntyvän pk-yrityksissä. Palataan siis vielä Pohjanmaalle kysymään perheyrittäjältä, mikä on pohjalaisten menestyksen salaisuus. Rohkeus?

– Olen jossain niin sanonut, että meillä ei ole itsesuojeluvaistoa. Me pannaan pää ihan minne vaan, naurahtaa toimitusjohtaja Raimo Leinola.

http://yle.fi/uutiset/maakuntien_valill ... ti/7863185
Eli pohjanmaalla näyttäisi menevän hyvin koska se tekee kaiken mitä Suomen pitäisi tehdä:

-Pohjanmaalla on monimuotoinen elinkeinorakenne (Vaasassa sähkötekniikkaa, Kokkolassa kemianteollisuutta ja Pietarsaaressa veneitä) eikä se ole hirttäytynyt kiinni yhteen yritykseen.
-Pohjanmaalla on vientivetoisia pk-yrityksiä jotka tekevät kaikkea airoista alkoholiin
-Väittäisin että myös kaksikielisyydestä on etua, sillä sen avulla yritykset voivat hyödyntää tehokkaammin Ruotsin markkinoita joka käytännössä mahdollistaa kolminkertaiset markkinat. Yritykset voivat myös hyödyntää Ruotsin kehittyneempiä rahoitusmarkkinoita:
Suomalainen yhtiö listautuu Ruotsiin: "Suomessa ei tapahdu mitään"
"Suomessa ei tapahdu mitään, Tukholmassa pienilläkin yrityksillä tehdään aidosti kauppaa", konsernin toimitusjohtaja Hans Ahola perustelee listautumistaan Tukholman pörssiin.

Suomalainen, perheomisteinen logistiikkakonserni Ahola Transport listautuu Tukholman pörssiin.

Yhtiö listautuu AktieTorget -markkinapaikalle, joka vastaa Helsingin pörssissä olevaa First North -markkinapaikkaa.

"Ruotsissa on toimivat markkinat Suomeen verrattuna. Suomessa ei tapahdu mitään, Tukholmassa pienilläkin yrityksillä tehdään aidosti kauppaa", konsernin toimitusjohtaja Hans Ahola perustelee.

Ahola huomauttaa, että kun Suomen First Northissa on 12 yritystä, AktieTorgetissa on toista sataa.

Aholan mukaan piensijoittajiakin on Ruotsissa enemmän, kun Suomessa luotetaan enemmän pankkitalletuksiin.

Pörssilistautuminen Aktietorgetiin on myös huokeampaa, koska alalla on Suomea enemmän kilpailua.

Toimitusjohtaja ei näe ongelmana tunnettuuden kannalta, että suomalainen listautuu Ruotsiin.

"Olemme vähintään yhtä tunnettuja Ruotsissa kuin Suomessa. Olemme näkyneet Ruotsin maanteillä vuosikymmenet."
Pohjanmaahan nähden Oulu on tehnyt useita virheitä:
-Teknologia huumassa unohdettiin kaupungin kehittäminen parin vuosikymmenen ajaksi.
-Teknologia tarkoitti lähinnä Nokiaa, ja sen puhelinliiketoiminnan alasajo sattui todella pahasti.
-Samalla kun perusduunarit Vaasassa valmistavat sähkötekniikkaa niin Oulussa he keittävät sellua. Mikä mielestäni sopisi paremmin jollekin kehitysmaalle.

Oulussa on kuitenkin menty eteenpäin:
-Keskustaa on viimein alettu kehittämään ja erityisesti Kallioparkki ja Valkea puhaltavat siihen uutta elämää.
-Oulu on vetänyt ihan mukavasti investointeja ja Oulussa on paljon uusia mielenkiintoisia yrityksiä kuten Paras Pharmaceuticals, iLoq, SPECIM ja Balmuir. Lisäksi Nokia varjossa on ollut aliarvostettuja yrityksiä kuten Polar Electro, Hantro ja Codenomicon, joten ei Oulu ihan tyhjän päältä joudu rakentamaan uutta.
-Asenne ruotsin kieltä kohtaan on ollut lähinnä EVVK, mutta norjan kieli vaikuttaisi kasvattavan suosiotaan. Mikä ei sinänsä ole ihmeellistä sillä norjalaiset ovat perinteisesti olleet Oulun suurin turistiryhmä.

Ja tässähän olisi sopivasti eväitä Oululle: Lisää kaupunkirakentamista, lisää yrittäjyyttä ja lisää palveluita norjalaisille.

PS: Tosin vähän ihmettelen miksi norjalaiset eivät jatka etelään. Kokkolan ostosmahdollisuudet vastaavat suurin piirtein Oulua (tosin Valkean myötä Oulu taitaa mennä edelle), ja lähistöltä löytyisi paljon kivaa kuten Alahärmän Powerpark ja Kalajoen hiekkasärkät. Lisäksi alueen kaksikielisyyden luulisi vetoavan norjalaisiin.
Avatar
tekijänä RV
#79372
1. Oulun ja Lapin yliopiston lakkauttaminen eristäisi Lappia samaan tapaan kuin yliopiston puute Kouvolassa/Kotkassa Kymenlaaksoa

2. Kymenlaaksoon tulisi saada yliopisto. Etenkin näinä aikoina, kun ollaan säädetty hyvin omituinen vain ultraneroja ja ulkomaalaisia suosiva järjestelmä, jossa saa pyrkiä vain yhteen yliopistoon. Hajauttaminen on päivän sana monella alalla, liika keskittäminen on johtanut huonoihin tuloksiin.
Avatar
tekijänä Tuliniemi
#79382
Eihän kukaan ole puhunut Oulun ja Lapin yliopistojen lakkauttamisesta, vaan näiden yhdistämisestä, mikä olisi mielestäni ihan hyvä idea. Hyvä yliopisto tarvitsee kuitenkin ainakin sadan miljoonan budjetin, ja tällä hetkellä resursseja ei keskitetä tarpeeksi. Ei yliopisto ole mikään nakkikioski jonka voi rakentaa joka notkoon. Uusien yliopistojen sijaan mielummin kehittäisin ammattikorkeakouluja: opetusta tulee kehittää ja yhteistyötä, erityisesti paikallisten, yritysten kanssa tulee lisätä.
Avatar
tekijänä Tuliniemi
#80501
Kaleva kirjoitti: Nordea palkkaa 120 työntekijää di­gi­pal­ve­lui­hin Oulussa ja Helsingissä

Nordea kertoi keskiviikkoisen tulosjulkistuksensa yhteydessä myös investoivansa sata miljoonaa euroa uusien digitaalisten palvelujen kehittämiseen.

Nordean Suomen vähittäispankin johtaja Topi Manner kertoo, että konsernitason investointi synnyttää 200 uutta työpaikkaa, joista 120 tulee digitaalisten palvelujen kehittämiskeskuksiin Oulussa ja Helsingissä.

– Rekrytointi on osin alkanut ja nimenomaan Oulussa. Kevään aikana edetään rekrytoinneissa laajemmin nopealla tahdilla, Manner sanoo.

Mannerin mukaan palkattavat työntekijät tekevät henkilö- ja yritysasiakkaille digitaalisia palveluja ja erityisesti mobiilipalveluja. Ensimmäiset uudet tuotteet lanseerataan jo tämän vuoden loppupuolella.

Mannerin mukaan Ouluun ja Helsinkiin panostaminen merkitsee sitä, että Suomella on jatkossa merkittävä rooli Nordeassa digipalvelujen kehittämisessä.

– Oulu ja Helsinki ovat kilpailukykyisiä digitaalisten palvelun kehittäjäkeskuksia pohjoismaisessa katsannossa. Molemmissa kaupungeissa on osaavaa työvoimaa kohtuullisen kilpailukykyiseen hintaan.

Topi Manner kertoo Nordean digitaalisten palvelujen kehittämissuunnitelmista Nordean julkaisemalla videolla:

[bbvideo=560,315]https://www.youtube.com/watch?time_cont ... xnJYGvQXPI[/bbvideo]

http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/norde ... sa/718530/
Oulusta on myös ponnistanut pari varsin mielenkiintoista startuppia: Oura ja QuietOn. Molemmat ovat kuluttajatuotteita joilla pitäisi olla mahdollisuuksia maailmanlaajuiseen myyntiin, ja sellaisista tuotteista on Suomessa pulaa.
Avatar
tekijänä Iggy.P
#85452
Taloforumin alkuaikoina ydinvoimaa fanitti ylivoimainen enemmistö kirjoittajista. Tuuliviiri on tainnut sittemmin kääntyä. Tässä uusin uutinen aiheesta. Itse en kaipaa edelleenkään ydinvoimaa pohjois-suomeen.


Fennovoima vakuuttaa Rosatomin pysyvän mukana, ensimmäinen rakennus valmistunut työmaalle


Kuva Kuva: wikipedia

– Pyhäjoen ydinvoimalan laitostoimittaja ei vaihdu, sanoo Fennovoiman viestintäjohtaja Maira Kettunen.

Lause toistetaan Hanhikivi 1 -työmaalla maanantaina pidetyssä mediatilaisuudessa moneen kertaan. Se kuullaan niin Kettusen, Fennovoiman rakentamisjohtaja Jouni Sipiläisen kuin RAOS Projectin viestintäpäällikön Outi Pelkosen suusta. Laitostoimittaja ei vaihdu.

Sen sijaan fennovoimalaiset kertovat, että Rosatom lisää nykyisen laitostoimittajan, tytäryhtiönsä RAOS Projectin resursseja. Vahvistukseksi tulee toinen tytäryhtiö, Rosatomin vientihankkeisiin erikoistunut Atomstroyexport, joka auttaa RAOS Projectia.

– Toivomme, että Rosatom itse tiedottaa tarkemmin muutoksesta, Fennovoiman viestintäjohtaja Kettunen sanoo.

Lisäresursseja tarvitaan, koska RAOS Project ei ole pystynyt toimittamaan ydinvoimalan suunnittelupapereita Fennovoimalle sovitussa aikataulussa. Fennovoiman puolestaan olisi pitänyt toimittaa paperit Säteilyturvakeskukselle, joka valvoo ydinvoimalahankkeen etenemistä. Rosatomin neuvonantaja Jukka Laaksonen on arvioinut RAOS Projectin ongelmien syyksi organisaation kokemattomuuden ja pienuuden. Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt Fennovoimalta lisätietoja aikataulusta.

Työmaarekisterissä nyt 329 yritystä

Tulevan ydinvoimalan työmaa näyttää vielä hyvin keskeneräiseltä – kuten sen aikataulun mukaan kuuluukin näyttää. Nyt ollaan työmaan valmisteluvaiheessa, jonka aikana pystytetään tukirakennuksia. Niistä ensimmäinen, koulutusrakennus, on valmistunut tänä syksynä.

Puisen koulutusrakennuksen ja betoniaseman lisäksi työmaalla on lähinnä kontteja, erisyvyisiä kuoppia, harmaanruskeita hiekkakasoja, väliaikaisia teitä ja metalliaitoja. Seuraavaksi rakennetaan muun muassa majoituskylä, toimistotiloja ja ruokala. Myös vesirakennustyöt, maansiirtotyöt ja laitoskuopan louhinta jatkuvat.

Töistä vastaavat tällä hetkellä pitkälti alihankkijat, joista suuri osa on lähiseudun yrityksiä. Fennovoiman mukaan työmaarekisterissä on nyt 329 yritystä, joista 315 on suomalaisia ja 171 samalta talousalueelta.

Ydinvoimalahanke vaatii vielä valtioneuvostolta rakentamisluvan. Fennovoiman suunnitelmien mukaan lupaa odotetaan vuoden 2018 aikana.


http://www.kaleva.fi/uutiset/talous/fen ... le/742936/
tekijänä hmikko
#85454
Iggy.P kirjoitti: Lisäresursseja tarvitaan, koska RAOS Project ei ole pystynyt toimittamaan ydinvoimalan suunnittelupapereita Fennovoimalle sovitussa aikataulussa. Fennovoiman puolestaan olisi pitänyt toimittaa paperit Säteilyturvakeskukselle, joka valvoo ydinvoimalahankkeen etenemistä.
Muistuttaa hieman erästä toista suomalaista ydinvoimalahanketta.
Avatar
tekijänä Iggy.P
#85463
Metsähallitus kirjoittaa sivuillaan kansallispuistojen tuomista taloudellisista hyödyistä näin:


Kansallispuistot ja retkeilyalueet tärkeitä paikallistaloudelle


Rahasumma, jonka valtio sijoittaa kansallispuistoihin ja retkeilyalueisiin, palautuu yhteiskunnalle monikertaisesti takaisin paikallisena yritystoimintana ja työpaikkoina. Valtio rahoittaa budjettivaroin kansallispuistojen ja retkeilyalueiden retkeilypalvelut. Elinkeinosektori luo lähialueille maksulliset matkailupalvelut.

Keskimäärin kansallispuistoissa kävijöiden rahankäyttö tuo lähialueelle noin 10 euroa jokaista puiston retkeilypalveluihin ja luontokeskuksiin sijoitettua euroa kohti. Matkailualueilla sijaitsevissa kansallispuistoissa hyötysuhde on vielä tätä korkeampi, keskimäärin 14 euroa. Isojen kaupunkien ja pääkaupunkiseudun läheisyydessä korostuvat paikallistaloudellisten vaikutusten sijaan lähivirkistys- ja terveyshyödyt.

Kaikkien 39 kansallispuiston kävijöiden kokonaistulo- ja työllisyysvaikutukset vuonna 2015 olivat yhteensä 141,5 milj. euroa ja 1 400 henkilötyövuotta sekä kaikkien 6 retkeilyalueen vastaavasti 12,2 milj. euroa ja 131 henkilötyövuotta.

Eniten rahaa paikallistalouteen tuottaa Pallas–Yllästunturin kansallispuisto (36,5 milj. euroa), toisena on Urho Kekkosen kansallispuisto (21,5 milj. e), kolmantena Oulangan kansallispuisto (19,0 milj. e) ja neljäntenä Kolin kansallispuisto (17,7 milj. e).

Rahaa virtaa paikallistalouteen eniten matkailualueilla, joissa kävijöiden viipymä on pidempi ja matkailupalvelujen tarjonta suurempi. Esimerkiksi vuonna 2015 Sipoonkorven kansallispuiston käyntimäärä oli 81 800 ja Kolin 167 300, mutta Kolin kävijöiden rahankäytön vaikutus paikallistalouteen oli huomattavasti suurempi, 17,7 miljoonaa euroa, Sipoonkorven vaikutusten jäädessä 0,1 miljoonaan euroon.

Lue lisää: http://www.metsa.fi/suojelualueetjapaikallistalous


Kuva


Myös Ouluun suunniteltiin kansallispuistoa mutta Keskusta ja Kokoomus onnistuivat kaatamaan hankkeen niukasti yhden äänen enemmistöllä. Kaleva kirjoitti asiasta käydystä sekavasta äänestyksestä pari vuotta sitten näin:

Sanginjoen ulkometsää ei suojella - Ojalehdon painostus ratkaisi

Sanginjoen ulkometsän kohtalo ratkesi maanantai-iltana Oulun kaupunginvaltuustossa tavalla, joka ei ole kunniaksi kennellekään. Erittäin sekavan käsittelyn päätteeksi käydyssä äänestyksessä suojeluesitys hävisi yhdellä äänellä, joka syntyi painostuksen jälkeen.

Keskustan Matias Ojalehto kävi kesken äänestyksen ohjeistamassa saman puolueen Anna-Kaisa Lepistöä, joka oli painanut nappia suojelun puolesta vastoin muun ryhmän kantaa. Ojalehdon puhuttelun jälkeen Lepistö painoi tyhjää ja sen jälkeen vielä vahingossa ei-nappia, kun läheltä tilannetta seuranneet valtuutetut reagoivat Ojalehdon käytökseen.

Lepistö käytti äänestyksen jälkeen puheenvuoron, jossa kertoi äänestyksen kulusta ja erehdyksestään. Valtuuston puheenjohtaja Mari-Leena Talvitie (kok.) tulkitsi kuitenkin, että hän oli antanut äänestyksen kestäessä tarpeeksi aikaa korjata erhe, eikä tulosta muutettu.

Äänestyksen tulos 34-33 jäi voimaan ja Antti Huttu-Hiltusen (kesk.) tekemä hylkäävä esitys voitti suojeluesityksen.

Suojelun hylkäämisen kannalla oli keskustan ja kokoomuksen lisäksi joitakin hajaääniä muista ryhmistä.



http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/sangi ... si/667494/
Avatar
tekijänä Iggy.P
#85466
Uskon että tulevaisuudessa menestyvät alueet joissa yhdistyvät ympäristön puhtaus, turvallisuus, toimintaympäristön vakaus ja ennustettavuus sekä väestön korkea koulustaso sekä moraali. Pohjois-Suomessa monet näistä asioista toteutuvat varsin hyvin. Kehitettäviä asioita kuitenkin riittää.

Oulussa järjestettiin eilen kestävää kehitystä käsittelevä Agenda2030 -tilaisuus. Oulu-lehti kirjoittaa esillä olleista asioista mm. näin:

- Oulun jätehuolto on kestävän kiertotalouden edistäjä. Kaikki talteen ottamamme hyötyjätteet lähtevät teollisuuden raaka-aineiksi. Vaaralliset jätteet otetaan osin hyötykäyttöön ja osin tuhottaviksi, toimitusjohtaja Markku Illikainen sanoo.
Hänen mukaansa kestävän kehityksen merkityksen ja mahdollisuuksien ymmärtäminen on elinehto yritysten liiketoiminnalle. Tulevaisuudessa on turha kaupata kalliita, ympäristöä kuluttavia tai kuormittavia tuotteita tai palveluita. Suuri yleisö ei niitä osta. Illikainen uskoo, että vuoteen 2030 mennessä Oulun seudusta kasvaa kestävän kehityksen ja kiertotalouden näyteikkuna koko maailmalle.


Lajitteluareena Lare Ruskon jätekeskuksessa.
Kuva


Kuva

LARE -lajitteluareenan viherkatto:
Kuva

Kuvalähde:
http://www.ouka.fi/oulu/ajankohtaista/y ... lussa-2013
Avatar
tekijänä Iggy.P
#85624
Suomi-matkailu on nyt kuumaa kamaa Aasiassa – hittisarjassa Lappi on rakkauden kehto

Kaleva 19.11.2016

Suomi on nyt suositumpi matkailumaa kuin koskaan. Arvostettu matkaoppaiden laatija Lonely Planet valitsi Suomen ensi vuoden kolmanneksi kiinnostavimmaksi matkailukohteeksi, ja myös brittiläisessä maabrändikilpailussa sijoituimme neljänneksi. Etenkin aasialaiset ovat löytäneet Suomen, ja esimerkiksi kiinalaisia matkailijoita oli jo viime vuonna ennätysmäärä.

Itseoppineen Lapin taiteilijan Andreas Alarieston maalaukset ja niistä tehdyt koristeastiat ovat hyvin suosittuja.
Kuva


Viime vuonna kiinalaiset yöpyivät Suomessa 182 000 kertaa, mikä oli 40 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Tästä vuodesta on tulossa vielä parempi, ja ensi vuodelle ennustetaan vielä isompaa ryntäystä. Sitä edesauttaa vastikään verkkokauppajätti Alibaban kanssa tehty sopimus. Alibaba-konserniin kuuluva Fliggy uskoo lennättävänsä Suomeen ensi vuonna 50 000 kiinalaista.


Alarieston maalauksissa Lappi, sen luonto ja ihmiset heräävät omalaatuiseen hehkuun.

Kuva


Suomi kiinnostaa Kiinan vaurastuvaa keskiluokkaa erityisesti puhtaan luonnon ja hiljaisuuden takia, mutta myös asiakaspalvelua arvostetaan. Finpron Visit Finland -yksikön johtaja Paavo Virkkunen kertoo, että myös medianäkyvyydellä on merkitystä.

– Suomi oli näkyvästi esillä We are in Love -ohjelmassa, joka on yksi Kiinan suosituimmista tosi-tv-sarjoista. Suomi-jaksoilla oli noin 350 miljoonaa katsojaa.


Andreas Alariesto oli erikoislaatuinen yhdistelmä kansanmiestä, taiteilijaa ja perinteen tallentajaa. Jo varhain hän ymmärsi, että hänen elämäntehtävänsä oli säilyttää ja siirtää tuleville sukupolville entisten aikojen muistot ja perinteet. Alariesto jätti perinnöksi merkittävän taiteellisen ja kansantieteellisen tuotannon, jolle on vaikea löytää vertailukohdetta. Hän teki mittavan elämäntyön maalaamalla ja kertomalla tarinoita Lapin menneestä elämänmuodosta, ihmisten arkielämästä ja tavoista. Saamelaisten elinkeinot, rakennukset, vuotuiset muuttoretket ja omaleimainen kulttuuriperinne välittyvät meille eloisasti ja värikkäästi, sanoin ja kuvin. Kuvauksia sävyttävät lempeä huumori ja vanhaa perinnettä kunnioittava elämänasenne. Hän on onnistuneesti tallettanut nykypolville kokonaisen menneen ajan maailman: sen vanhan Lapin, jota ei enää ole.
Kuva


http://www.korundi.fi/eventscalendar/AN ... 9a2e67ffd1
  • 1
  • 3
  • 4
  • 5
  • 6
  • 7
  • 8