Taloforum.fi

[Joggi]

Jeejee. Tyypit dissaa muiden asiantuntemusta, ja pullistelee omallaan. Ja hehkuttaa jonku kymmenen vuotta käytössä olleen konetyypin bongausta. Huh, eräät korpisuomalaisuuden piirteet näyttää säilyneen hyvin, vuosikausien matkailusta huolimatta.

Faktahan on, että uusin ja kiinnostavin matkustajakone on tällä hetkellä A350XWB. A380 on toki suurin, uutisarvoa sillä on kuitenkin enää jossain periferioissa. Väittäisin, että matkustajakokemuksen (kabiinin) näkökulmasta A350XWB on myös reittikoneista hienoin - toki lentoyhtiöstä riippuen. Todettakoon, että tyypin käyttöönotto on onnistunut HUOMATTAVASTI B787 Dreamlinerin lanseerausta paremmin. Dreamlinerin lanseeraukseenhan liittyi ikäviä lentokieltoja ja muita teknisiä vaikeuksia. B777 on muuten konetyyppinä jo kaksikymmentä vuotta vanha - missä olit kun se aloitti liikennöinnin 1995?

Sattumoisin Finnair oli aivan ensimmäisten joukossa ottamassa käyttöön A350XWB-konetta noin vuosi sitten, mukavaa (vancouverilaisten kannalta) että konetyypillä ollaan aloittamassa liikennettä sinnekin ihan pian. Niin se saapuu kehitys Vancouveriinkin!

Sekin on fakta, että Finnair (Helsinki-Vantaa) on ku*isessa kilpailutilanteessa Euroopan muiden Aasian-liikenteen hubien kanssa. Muilla on taustallaan ja vahvuutenaan pitkät perinteet, mutta ihan huonosti ei ole Finnairkaan pärjännyt: mielenkiintoista on kuitenkin että suurin kasvu (20%) tulee tällä hetkellä Pohjois-Amerikan reiteiltä. Aasian liikenteen käyttöaste onkin jo n. 90%, joten sieltä kasvua jos halutaan, täytyy kalustoa isontaa, tai lisätä. Amerikan liikenteen kasvusta voisi päätellä, että itärannikolta lennetään Aasiaan Helsingin kautta, tai toisin päin - mikä olisi jossain määrin hämmästyttävää.

PS. jos laitetaan taas skaalaa kohdilleen, Vancouverin kentän kautta kulki viime vuonna 4.9 milj. kansainvälistä matkustajaa, Helsinki-Vantaan läpi 13.8 miljoonaa - eli Helsingin kenttä on kansainvälisen liikenteen näkökulmasta melkein kolme kertaa suurempi kuin Vancouver YVR. Ei mulla muuta.

[TheCultureHigh]

PS. jos laitetaan taas skaalaa kohdilleen, Vancouverin kentän kautta kulki viime vuonna 4.9 milj. kansainvälistä matkustajaa, Helsinki-Vantaan läpi 13.8 miljoonaa - eli Helsingin kenttä on kansainvälisen liikenteen näkökulmasta melkein kolme kertaa suurempi kuin Vancouver YVR. Ei mulla muuta.

Niin jos nyt laitetaan sitten niin laitetaan. Vancouverin kautta ei lento tosiaan ole, katsoppa kartasta missä se sijaitsee, sieltä ei ole jatkolentoja! Vai meinaatko että kun iso osa lennoista tulee eurooppaan, niin vaikka Montrealista lennetään eka Vancouveriin ja sitte kohti Lontoota ? Valot päälle ja selvitä nyt eka missä mikäkin kaupunki sijaitsee ennenkuin esität nokkelaa

[Joggi]

Valot päälle ja selvitä nyt eka missä mikäkin kaupunki sijaitsee ennenkuin esität nokkelaa

No sinua nokkeluus ei ainakaan pue ollenkaan.

Jos selvittää kartalta, niin Vancouver ei tosiaan ole mikään maailman eikä lentoliikenteen napa (englanniksi hub), vaan enemmänkin merkitykseltään vähäinen paikallisliikenteen kenttä. Mikä juurikin oli tässä pointtina. Just check the data.

Sinänsä, jos tarkastelee intercontinental-tason reittejä, kannattaa muuten käyttää karttapalloa. Ettei Mercatorin projektio tee tepposia. Lyhyin reitti kahden pisteen välillä on usein jotain ihan muuta kuin suora viiva kartalla.

[Urbaani]

Tietty Vancouver on Helsinkiä huomattavasti suurempi ja vauraampi kaupunki ja ilmapiiriltään myös kaikessa suhteessa kansainvälisempi, joten business-matkailijoita riittänee moninverroin takapajuiseen Helsinkiin verratuana. Myös kaupungin suuri itä-aasialainen väestö on todellinen siunaus tässä suhteessa. Suomessa kun ei ole vielä ymmärretty, että mitä enemmän aasialaisia, niin sitä parempi. Siis ihan kaikilla mahdollisilla elämänaloilla.

[Joggi]

.. joten business-matkailijoita riittänee moninverroin takapajuiseen Helsinkiin verratuana.

Jos nyt palataan tosiasioihin, Helsinki-Vantaan läpi kulki virallisten tilastojen mukaan 2015 noin 16.4 milj. matkustajaa, Vancouver YVR kautta noin 20.3 milj. Eli Vancouver on toki vilkkaampi, mutta mistään monikertaisuudesta on turha puhua. Enemmänkin voi todeta, että kuuluvat samaan kategoriaan liikennemäärän suhteen.

Vancouverin kenttä on kuitenkin vahvemmin kotimaisen liikenteen kenttä (puolet liikenteestä domestic), Helsingin liikenteestä 80% on kansainvälistä. Jos tarkastellaan ns. mannertenvälistä liikennettä, Vancouverin kentän Aasian-liikenne oli n. 3.0 milj. matkustajaa, Finnairin Aasian liikenne on yksin yli puolet tuosta (1.6 milj). Siihen on vaikea ottaa kantaa, onko matkustajat business vai pleasure, mutta mikään ei oikein indikoi business-matkailijoiden moninkertaiseen määrään?

Sekin on selvää, että ihan kuten Tandekin, Helsinki-Vantaalla osataan kyllä rakastaa aasialaisia. Eikä tarvitse kuin viettää hetki paikan päällä, ja pystyy itsekin huomaamaan, missä oikeasti mennään.

[TheCultureHigh]

Toi on vaan niin typerää vertailua. Suomesta sä et pääse mistään muualta aasiaan ku HKI kentältä. Käytännössä HKI kenttä on sama kuin koko Suomi eli 5,5 miljoonaa asukasta. Sijaintinsa vuoksi on sanomattakin selvää että Vancouverin kenttä ei ole mikään hubi, kuten itsekin Joggi sanoit.

[Klazu]

Faktahan on, että uusin ja kiinnostavin matkustajakone on tällä hetkellä A350XWB. [...] Todettakoon, että tyypin käyttöönotto on onnistunut HUOMATTAVASTI B787 Dreamlinerin lanseerausta paremmin. Dreamlinerin lanseeraukseenhan liittyi ikäviä lentokieltoja ja muita teknisiä vaikeuksia.

Lentokoneista julkaistaan uusia versioita mallin ikääntyessä, joten ensilennon päivämäärällä ei ole mitään merkitystä matkustajakokemuksen kannalta. A350 on toki uusin malli, sillä Airbus myöhästyi niin pahasti juhlista. Dreamlinereita lentää maailmalla jo 462 kappaletta ja tilauksia on tehty 1161. A350:ia on saatu taivaalle vasta 41 ja tilauksia on sisässä 810, joten uutusarvo tuossa koneella on vielä hetken, mutta Airbusille tilanne on katastrofaalinen varsinkin kuin Boeingilla on putkessa aivan lähivuosille myös 777X.

Etulyöntiasemallaan Dreamliner malli on ehtinyt jo mullistaa ilmailumarkkinoita, sillä taloudellinen ja juuri oikean kokoinen kone mahdollistaa lentoyhtiöiden avata aivan uusia suoria yhteyksiä pienempien keskusten välillä. Tällaisia ovat olleet esimerkiksi Vancouverista Delhiin, Brisbaneen lukuisiin Kiinan pikkukaupunkeihin sekä iso liuta tulossa olevia reittejä. Helsingin reitille Dreamliner soveltuu kuitenkin huonosti, koska Helsinki ei ole oikein kenenkään kohdekaupunki eikä merkittävä vaihtokaupunki kuin ainoastaan Finnairille. Finnair kuuluu vieläpä pienimpään lentoallianssiin Oneworldiin vähentäen entisestään lentoyhtiöiden halua panostaa Helsinkiin.

Sekin on fakta, että Finnair (Helsinki-Vantaa) on ku*isessa kilpailutilanteessa Euroopan muiden Aasian-liikenteen hubien kanssa. Muilla on taustallaan ja vahvuutenaan pitkät perinteet, mutta ihan huonosti ei ole Finnairkaan pärjännyt.

Kilpailutilanteessa pärjää vain jos on muita kenttiä parempi, mutta Euroopan vasta 31. suurimpana kenttänä Helsinki ei ole pärjännyt kilpailussa täysin toivotulla tavalla. Myös paljon mainostettu sijainti on vähän niin ja näin, sillä Euroopan suurkaupunkien ja Aasian välisillä lennoilla ei ole mitään syytä vaihtaa muuta kuin halvemman hinnan ansiosta ja Finnair ei ole tunnetusti halpa lentoyhtiö. Helsinki kerääkin vaihtoliikenteensä Euroopan kakkoskentiltä, missä on toki potentiaalia, mutta myös kilpailua suurempien keskusten kesken.

Vancouverin kenttä on palkittu koko Pohjois-Amerikan parhaana seitsemänä vuotena peräkkäin, joten kentällä on selvä etu houkuttelevana vaihtokenttänä. Kenttää käyttävät myös välilaskupaikkana monet yhtiöt, kuten Cathay Pacific sekä Philippines Airlines matkalla Torontoon ja New Yorkiin sekä China Southern matkallaan Mexico Cityyn. Harva kenttä nauttii tällaisista eri lentoyhtiöiden vaihtoyhteyksistä ja yhtiöitä on kaikista lentoalliansseista (suurimpana kaikkein suurin Star Alliance). Valitettavasti Helsinki-Vantaan kautta ei lennä tällä hetkellä yksikään lentoyhtiö, joten kenttä on vain ja ainoastaan Finnairin liityntäliikenteen varassa, mistä matkustajamäärätkin kertovat.

Matkustajamäärissä pitää muistaa, että määrät kasvavat paraikaa kaikkialla maailmassa. Vancouverin lentokenttä rikkoi viime vuonna 20 miljoonan matkustajan rajan ja tänä vuonna hätyytellään jo lähemmäs 22 miljoonaa (uskomattomat +10%). Kotimaan ja ulkomaanliikenne osuus on tällä hetkellä aika tarkalleen 50-50, mutta kasvulukemat ovat hurjia kautta laidan: kotimaa +7,4%, Amerikka +5,1%, Aasia/Oseaania +13,9%, Eurooppa +15% ja koko kansainvälinen liikenne +10,1%. Uusilla laajennuksilla onkin kiire kun 30 miljoonan raja on vain muutaman vuoden päässä!

PS. jos laitetaan taas skaalaa kohdilleen, Vancouverin kentän kautta kulki viime vuonna 4.9 milj. kansainvälistä matkustajaa, Helsinki-Vantaan läpi 13.8 miljoonaa - eli Helsingin kenttä on kansainvälisen liikenteen näkökulmasta melkein kolme kertaa suurempi kuin Vancouver YVR.

Tämä ei kerro mistään muusta kuin siitä, että Suomi ja Helsinki eivät houkuttele matkaajia ja ovat matkakohde vain aniharvalle. Tällaisesta läpikulkuliikenteestä jää vain roposia Suomeen toisin kuin kaupunkiin jäävistä turisteista.

Sijainnin tärkeyteen vielä palatakseni, Vancouver sijaitsee erittäin kadehdittavalla paikalla. Kaupungin kautta on suorin yhteys niin koko läntisen Pohjois-Amerikan sekä Aasian välillä, itärannikon ja Oseaanian välillä sekä myös Aasian ja Etelä-Amerikan välillä. Helsingillä etu rajoittuu vain Euroopan ja Aasian välille ja tuon edun yllä leijuu aina Venäjän ilmatilan arvaamattomuuden viitta. Yksi poliittinen päätös ja kaikki etu on menetetty, minkä vuoksi viimeaikainen Venäjälle ärhentely on erittäin vaarallista. Suomi voi hyvin joutua todelliseksi pussin pohjukaksi.

Toinen vaara tulee myös juuri avatun Dohan reitin kautta. Hiekkalentoyhtiöt ovat epäreilulla kilpailuasetelmalla (huomattavasti halvemmat hinnat huonompien työlakien, valtiontukien sekä pilkkahintaisen polttoaineen vuoksi) syöneet monien lentoyhtiöiden kannattavuutta Euroopan ja Aasian/Afrikan/Oseaanian välillä. Open Skies -sopimukset mahdollistavat näiden lentoyhtiöiden lennättää kohdemaihinsa ylisuuria koneita, joilla voidaan kannibalisoida monien perinteisten lentoyhtiöiden markkinaosuuksia. Kannattaa katsoa mitä nämä lentoyhtiöt ovat tehneet useille kansallisille lentoyhtiöille esimerkiksi Euroopan ja Australian välisellä legendaarisella kengurureitillä.

Qatarin tulo on suuri uhka Finnairille, sillä halvat hinnat houkuttavat monet harkitsemaan vain pari tuntia pidempää lentoa Lähi-Idän kautta Aasiaan. Onneksi vielä Qatar pitää Suomen markkinaa auttamattomasti liian pienenä ja pieni kone Helsingin reitillä ei muodosta vielä suurta riskiä, mutta Finnairia huomattavasti halvemmat hinnat ja parempi palvelu tulevat ehdottomasti houkuttelemaan monia matkustajia. Lähi-Itä on hyvin kätevä reitti Euroopasta Aasiaan.

Silti mukava että Qatar Airways tuo Helsinkiinkin viiden tähden tasoa Finnairiin tottuneille suomalaisille. Vancouveriin lentävät tällä hetkellä viiden tähden yhtiöistä ANA, Cathay Pacific sekä EVA Airlines. Hainan on aloittamassa liikennettä keväällä ja Singapore Airlinesin paluu on vain ajankysymys (todennäköinen uusien A350:sten myötä). Myös Garuda Indonesian on huhuttu katselevan Seattlen ja/tai Vancouverin suuntaan eli viiden tähden yhtiöiden määrä voi nousta pian kolmesta kuuteen (yhteensä kahdeksasta). Onkin mahtavaa, kun kentän yhteydet eivät ole sidottu vain yhteen ainoaan toimijaan, joka voi hinnoitella palvelunsa monopolin tapaan.

[Klazu]

Vancouveriin avautui lokakuussa Itiksen kokoinen uusi ostoshelvetti, josta on tullut jo pieni nähtävyys.



Ulkoa karun kauppakeskuksen sisältä löytyy ihan nättiä taidetta.




Varsinainen nähtävyys on valtaisa ulkoilutavara liike josta löytyy metsästysmökkiä...


...koreita kattofreskoja sekä vuoristopuroja...


...sekä merenalaista keilarataa.


Kymmenet muut kuvat löytyvät täältä.

[veka]

Olen käynyt Usan puolella muutamissa Bass Pro Shopeissa, ja konsepti on kaikissa tietysti sama. Vancouverin BPS:n katto- ja seinäkoristeet sarvipäineen ovat kuitenkin aivan omaa luokkaansa. Ehdottomasti näkemisen arvoinen paikka ja varmaan hyvä ankkurimyymälä tuonne.

[Klazu]

Juu, kyseessä on tosiaan ketjuliike, mutta sisustus on todellakin sen verta erilainen, että se houkuttelee kyllä paikalle ainakin perheitä katsomaan kala-allasta tai hohtokeilaamaan.





Syy minkä takia tämä megakeskus on saanut osakseen valtavasti negatiivista julkisuutta on sen sijainti syrjässä kaikista asutuskeskuksista ja se että paikalle pääseminen edellyttää käytännössä autolla saapumista. Keskus on Vancouverin alueen ehdottomasti suurin periamerikkalaisella automarkettiformaatilla rakennettu ostosparatiisi, jonka 6000 parkkipaikkaa keskellä peltoja näyttää järkyttävältä. Mutta kysyntää on ja avajaisviikonloppuna ihmisten kesti jopa NELJÄ tuntia päästä ulos parkkipaikalta. Crazy...

[Klazu]

Täällä suunnalla saattaa olla edessä poikkeuksellinen valkoinen joulu.

Ensilumi saatiin kaupunkialueella jo kaksi viikkoa sitten ja siitä saakka maa on ollut valkoisena. Kuvat ensimmäisen lumimyrskyn jäljiltä joulukuun 5. päivä.



Sivukaduilla on ollut kauniin valkoista.





Katujen aurauksessa on ollut parantamisen varaa.





Kymmenet muut kuvat löytyvät täältä.

[Kantti]

Hyvin suomalaistyyppinen pikkukaupunkinäkymä! Tuon kaltaista sähköjohtospagettia tosin Suomessa ei olla nähty vuosikymmeniin missään.

[Klazu]

Kauan sitä saatiin odottaa, mutta vihdoinkin Vancouver yrittää verottaa tiensä ulos asuntokriisistä.

[Urbaani]

Onko päätös saanut yhtään kritiikkiä osakseen? Ymmärrän kyllä nykytilanteesta syntyvät ongelmat, mutta toisaalta kiinalaisia on isolta osin (ellei pitkälti) kittäminen Vancouverin ja koko Brittiläsen Kolumbian nykyisestä menestyksestä. Varmaankin monet miljonäärit alkavat etsimään sijoitusasuntoja muilta alueilta, kun Vancouver sanoo kiitos, mutta ei kiitos. Tiedä sitten kuinka paljon päätös tulee hyödyttämään keskiluokkaisia ja vähäosaisia kanadalaisia. Hyvin voi olla, että korkeamman verotuksen myötä investoinnit tulevat vähenemään ja tästä on haittaa kaikille yhteiskunnan kerroksille.

[hmikko]

Ymmärrän kyllä nykytilanteesta syntyvät ongelmat, mutta toisaalta kiinalaisia on isolta osin (ellei pitkälti) kittäminen Vancouverin ja koko Brittiläsen Kolumbian nykyisestä menestyksestä.

Tässä tarttis varmaan erotella reaalitalouden menestys ja asuntomarkkinoiden hintakuplan paisuttaminen. Epäilemättä molempiin on osallistunut kiinalaisia, kanadalaisia ja muita.