Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Talot eivät ole kaikki kaikessa. Raideliikenne, puistoalueet ja muut kaupunkikuvalliset projektit saavat aikaan keskustelua täällä.
tekijänä ultrix
#43049
bitterfly kirjoitti:^ Vaan kyllä se Tampereen ankean pömpelin peittoaa 100 - 0, siellä sisällä tuli ihan Gyltöön luolat mieleen.
Mikä on "Tampereen ankea pömpeli"? Ei ainakaan Metso, joka on Suomen kenties ylistetyin kirjastorakennus arkkitehtuuriltaan. Luolamaisuus kuuluu rakennuksen ideaan, se ei halua olla miesläistä funkista. Metso on nerokkaasti suunniteltu, koska siellä ei voi eksyä. Viuhkamaisuuden ansiosta ulko-oven suunta on aina tiedossa.
Avatar
tekijänä julexi
#44309
Turussa oli viime vuonna useampikin talo paketissa julkisivurempan takia, mutta tässä yksi, jonka muutoksen äkkäsin vasta tänään.

Google Streetviewin mukaan Itäisen pitkäkadun alkupäässä sijaitseva talo oli suhteellisen ruokottomassa kunnossa:
Kuva

Julkisivurempalla saatiin aikaiseksi hieman modernimpaa ilmettä:
Kuva
Avatar
tekijänä grendy
#44312
^Tyylikäs muutos pääosin... paitsi miksi erittäin moni taloyhtiö on tuota ihan samaa ja jopa saman väristä laattaa pistänyt julkisivuunsa? Tampereelta tulee mieleen ainakin kolme julkisivurempattua 60- 70- lukulaista joihin oon ihmetellyt jo aiemmin että onko toi nyt sit muka hienoa? No mutta kokonaisuus on kyllä melko onnistunut, ei enää tunnista aikansa tuotteeksi kovin helposti moderneiden parvekkeiden myötä!
Avatar
tekijänä Objectif Lune
#44327
grendy kirjoitti:^Tyylikäs muutos pääosin... paitsi miksi erittäin moni taloyhtiö on tuota ihan samaa ja jopa saman väristä laattaa pistänyt julkisivuunsa? Tampereelta tulee mieleen ainakin kolme julkisivurempattua 60- 70- lukulaista joihin oon ihmetellyt jo aiemmin että onko toi nyt sit muka hienoa? No mutta kokonaisuus on kyllä melko onnistunut, ei enää tunnista aikansa tuotteeksi kovin helposti moderneiden parvekkeiden myötä!
Moderneja parvekkeita ei tunnista juppiestetiikka etsivien parvekkeiden myötä. Asian voi nähdä niin monella tapaa. Toki tuollainen rationalistinen elementtihökötys on syytä päivittää tähän päivään, mutta itse ainakin arvostan julkisivuremomteissa sitä, että uusi julkisivu kunnioittaa rakennuksen alkuperäistä muotokieltä. Ihan vain sen takia, että pidän siitä, että alueen historian näkee katukuvasta. Liian helposti nykyaikana sorrutaan 60-70 -lukulaisten rakennusten saneerauksessa siihen ajattelumalliin, jolla 60-70 -luvuilla tuhottiin valtavasti arvokasta rakennuskantaa. Itse en näe, että meidän nykyinen esteettinen näkemyksemme olisi niin paljon kehittynyt 40 vuodessa, että osaisimme tuomita 60-70 -luvun estetiikan suuremmaksi virheeksi kuin nykyisen.
tekijänä Luukie
#44330
Onhan toi hieno ja niinkuin julexi sanoi niin noitä on näkynyt turussa , ehkä vähän liikaakin. Toi jos ajattelee, että oli kulttuuripääkaupunki vuosi ja voi sanoa, että oli aika hemmetisti taloja julkisivujen työstämänä. Hansa, Hansan läheisyydessä monta kerrostaloa. No se on mennyttä. Suht hyvää jälkeä ollaan saatu aikaan. Onhan toi uusi paljon parempi kuin tuo vanha, mikä oli aika karsea, musta Turku on panostanut lähivuosina noihin julkisivu juttuihin aika paljonkin, paljon on kyllä vielä tekemistä. Puutalot jos saataisiin kuntoon ja monia muita keskustan juttuja. No kai niitä rahoja pitäisi siihen raideliikenteeseenkin säästää. Läppä. Musta noi laatat ei paljon pilaa vaikken niiden ystävä olekkaan. On kumminkin suuri harppaus parempaan ja ehkä halvempi vaihtoehto. Tietty noi saumat talon sivulla. Tosin eipä ne mua ainakaan pahemmin haittaa kun katsoo mitä ennen on ollut.
tekijänä T.M.
#44456
Hyvin nykyaikaisen näköinen tuosta on saatu pelkästään pinnat uusimalla ja parvekkeet lasittamalla, eli se kertoo aika hyvin siitä, miten vähän rakennusten muoto on muuttunut sitten 1960-luvun. No, nauhaikkunat sentään eivät ole nyt muotia. 60-luvun arkkitehtuuria ei nykyään (vielä) kunnioiteta samalla tavalla kuin vaikkapa 50-lukulaista, vaan rakennusten ulkonäkö pyritään usein rempan yhteydessä päivittämään nykyaikaan. Raja tuntuu yleensä menevän siinä 50:n vuoden paikkeilla. Eli 50-lukua jo arvostetaan, ja kyllä se 60-70-lukujen elementtirakentaminenkin jossain vaiheessa alkaa saada arvostusta, viimeistään sitten kun melkein kaikki on jo "modernisoitu".
Avatar
tekijänä grendy
#44458
T.M. kirjoitti:Hyvin nykyaikaisen näköinen tuosta on saatu pelkästään pinnat uusimalla ja parvekkeet lasittamalla, eli se kertoo aika hyvin siitä, miten vähän rakennusten muoto on muuttunut sitten 1960-luvun. No, nauhaikkunat sentään eivät ole nyt muotia. 60-luvun arkkitehtuuria ei nykyään (vielä) kunnioiteta samalla tavalla kuin vaikkapa 50-lukulaista, vaan rakennusten ulkonäkö pyritään usein rempan yhteydessä päivittämään nykyaikaan. Raja tuntuu yleensä menevän siinä 50:n vuoden paikkeilla. Eli 50-lukua jo arvostetaan, ja kyllä se 60-70-lukujen elementtirakentaminenkin jossain vaiheessa alkaa saada arvostusta, viimeistään sitten kun melkein kaikki on jo "modernisoitu".
Jukka 2011: En usko että 60-70-lukulaista "aitoa" elementticommierakentamista tullaan koskaan arvostamaan.
Jukka 2031: ???

Eli tällä hetkellä oma näkemys on että mitä arvostamista oikeasti siinä on? Maailma on täynnä täysin identtistä laatikkorakentamista, joten onko sitä syytä jollain tavalla arvostaa? Mitä siitä pitäisi arvostaa? Jos on tehty niin halvalla, nopeasti ja massatuotantomaisesti kuin vain voi tehdä niin eihän siinä ole mitään oikeasti arvostettavaa. Ulkonäköönkään ei ainakaan 2000-lukulaisilla silmillä ole panostettu, mutta kyllä 60- ja 70-luvuilla moni muukin asia oli rumaa joten ehkä se oli sillon hienoa ;)

Mutta saas nähdä olen yhtä tyhmä kun ihmiset olivat juurikin noilla vuosikymmenillä kun tuhosivat heidän mielestään vanhaa "rumaa" arkkitehtuuria. Nyt pistän rahani likoon sen puolesta että ei haittaisi pätkääkään tulevaisuudessa vaikka kaikki commiet revittäisiin maantasalle ;)
tekijänä Darre
#44472
T.M. kirjoitti:Hyvin nykyaikaisen näköinen tuosta on saatu pelkästään pinnat uusimalla ja parvekkeet lasittamalla, eli se kertoo aika hyvin siitä, miten vähän rakennusten muoto on muuttunut sitten 1960-luvun. No, nauhaikkunat sentään eivät ole nyt muotia. 60-luvun arkkitehtuuria ei nykyään (vielä) kunnioiteta samalla tavalla kuin vaikkapa 50-lukulaista, vaan rakennusten ulkonäkö pyritään usein rempan yhteydessä päivittämään nykyaikaan. Raja tuntuu yleensä menevän siinä 50:n vuoden paikkeilla. Eli 50-lukua jo arvostetaan, ja kyllä se 60-70-lukujen elementtirakentaminenkin jossain vaiheessa alkaa saada arvostusta, viimeistään sitten kun melkein kaikki on jo "modernisoitu".
Kyllä sodanjälkeinen nopea jälleenrakentaminen ja 60-luvulla seurannut kaupunkiin muutto ovat muuttaneet arkkitehtuuria hengettömäksi massatuotannoksi. Rakennukset eivät enää olleet yksilöllisiä vaan samaa sarjaa. Elementtirakentaminen toi mukanaan vielä laaduttoman rakentamisen, josta nyt sitten maksetaan. Harva 40-50-luvulla, perinteisin muurariopein rakennettu talo on niin pahassa kunnossa kuin nämä elementtiteollisuuden ihmeet. Jo se, että taloa pitää modernisoida, eikä sille esiinny edes yleistä vastustusta, kertoo kuinka syvissä esteettisissä pohjamudissa on kuljettu.

Oma mielipiteeni on, että arkkitehtuuria tulisi arvostaa näkemyksen ja yksilöllisyyden takia, ja totta kai sen mittaamattoman ja mystisen arvon eli esteettisyyden takia. Jos joskus 60-70-luvun arkkitehtuuria arvostetaan, sitä tullaan arvostamaan kokonaisuuksina, lähiösunnitteluna, taloryppäinä, ei yksittäisen rakennuksen takia. Tämä käy kuitenkin hankalaksi koska rakennukset ovat niin surkeassa kunnossa, että ne ehtivät rapaantumaan ennen kuin joku niiden arvoa ehtii edes miettimään. Monet 60-70-luvun bulkkilähiöt näyttävät nyt 90-00-luvun bulkkilähiöiltä julkisivurempan jälkeen.
tekijänä Luukie
#44488
Ei kyllään ois lisää noita kuvia Turun julkisivuista mitkä kunnostettu koska niitä aika rankalla kädellä on tehty. Offina oli joskus Turun sanomissa, että keskustan liiketilat on melkein kaikki vuokrattu. Paljon tuolla näkyy tyhjiä liiketiloja mitkä voi tietty nopeastikkin saada uuden vuokralaisen. Liittyi aiheeseen siten, että kun julkisivuremppaa tehty niin jotkut liikkeet joutunut muuttamaan pois.
tekijänä T.M.
#44502
Darre kirjoitti:Jos joskus 60-70-luvun arkkitehtuuria arvostetaan, sitä tullaan arvostamaan kokonaisuuksina, lähiösunnitteluna, taloryppäinä, ei yksittäisen rakennuksen takia. Tämä käy kuitenkin hankalaksi koska rakennukset ovat niin surkeassa kunnossa, että ne ehtivät rapaantumaan ennen kuin joku niiden arvoa ehtii edes miettimään. Monet 60-70-luvun bulkkilähiöt näyttävät nyt 90-00-luvun bulkkilähiöiltä julkisivurempan jälkeen.
Lähiöitä varmasti tullaan arvostamaan kokonaisuuksina. YLEn viimevuonna esitetty sarja Tehtävä lähiössä oli mielestäni selvä merkki siitä, että lähiöitä aletaan jo katsoa muullakin tavalla kuin mahdollisina täydennysrakentamis- tai purkukohteina. Ja jos jokin 60-luvun lähiö halutaan säilyttää mahdollisimman aluperäisenä, siihen kuuluu myös rakennusten säilyttäminen mahdollisimman alkuperäisinä. Esim. Turun Runosmäessä on 1970-luvun alun elementtikerrostaloja korjattu varsin maltillisella otteella. Osa talojen pintaremonteista on ilmeisesti tehty jo v. 2000-paikkeilla tai ehkä jo sitä ennen. Pintaremonttien myötä elementtisaumat ovat kadonneet, eli tuloksena on tasaista betoniseinää tai sitten laatoitusta, jota on käytetty lähinnä vain talojen umpinaisiin päätyihin. Juuri tämän autenttisempina niitä tuskin voisikaan säilyttää. Tämä ei paljon paranna talojen karua yleisilmettä, mutta lopputulos on ainakin siisti.

Jos talon ilme modernisoidaan tämän päivän estetiikan mukaan, näyttääkö se hyvältä enää 20:n vuoden kuluttua? Jos sen sijaan 60-luvun ilme säilytetään, se näyttää 60-lukulaiselta myös tulevaisuudessa. Ja uskon että se 60-luvun arkkitehtuurikin alkaa saada ajan mittaan tiettyä nostalgista hohdetta yllensä.
Darre kirjoitti:Oma mielipiteeni on, että arkkitehtuuria tulisi arvostaa näkemyksen ja yksilöllisyyden takia, ja totta kai sen mittaamattoman ja mystisen arvon eli esteettisyyden takia.

Olen aivan samaa mieltä, enkä itse ole koskaan ollut mikään modernismin, saati 1960-luvun elementtilaatikoiden ystävä. Mutta jokainen rakennus näyttää paremmalta uutena kuin vanhana, ja jokainen tyylisuunta on arvostetumpi harvinaisena kuin yleisenä. Tuo kyseinen talo on mielestäni hyvin tyypillistä 60-luvun arkkitehtuuria, eli ei mikään hyvä mutta ei niin huonokaan. Tietysti 60-70-luvuilta löytyy paljon myös hyvää ja yksilöllistä arkkitehtuuria, vaikka standardisointi ym. tehokkuusajattelu näkyy vähän kaikessa sen ajan tuotannossa. Mutta kyllä bulkkilähiöilläkin on sentään kulttuurihistoriallista arvoa. Eikä vain lähiöillä vaan joissain tapauksissa ihan yksittäisillä taloillakin. Mitään kansanliikettä niiden pelastamiseksi tuskin kuitenkaan tulee syntymään, niin kuin 1960-luvulla tapahtui vanhojen talojen osalta.
tekijänä ultrix
#46209
Tähän keskusteluun voisi lyhyesti todeta, että kyllä sitä jo aikalaiset kauhistelivat, mm. Risto Jarvan ohjaamassa ja arkkitehti Pertti Maisalan käsikirjoittamassa lyhytelokuvassa "Kaupungissa on tulevaisuus" (1967), joka on muuten sivumennen sanoen jokaisen talolaisen syytä katsoa. Siinä kritisoidaan lähiöitymistä ja hehkutetaan todellisen, perinteisen korttelikaupungin paremmuutta. Torneja tosin ei käsitellä ;)
Avatar
tekijänä grendy
#77038
Kuva
Before

Kuva
After

Taustalla oleva paketissa oleva talo on parhaillaan korotuksessa, eli 2 lisäkerrosta tulee lisää.
  • 1
  • 3
  • 4
  • 5
  • 6
  • 7