Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Talon aulassa voit esitellä omia kuvia rakennuksista, kaupungeista ja muista urbaaniin teemaan liittyvistä kohteista. Esittele kotikaupunkisi tai kommentoi muiden kuvia. HUOM! Kuvat ovat tekijänoikeuslain suojaamia, eikä kuvien kopiointi ole sallittua ilman kuvaajan lupaa!
Avatar
tekijänä Clepe
#65476
En muista oliko siitä täällä juttua, mutta Helsingin kaupunginmuseo on avannut valokuvakokoelmiaan. Kokoelmassa on nyt alkuun avattu mm. Signe Branderin ja Ivan Timiriasevin kuvia 1900-luvun alusta sekä kokoelma värikuvia vuoden 1952 olympialaisista.
tekijänä zeizei
#69435
Vanhoja kuvia Hanasaaresta ja sen rakentamisesta. On kyllä 40 vuotta sitten ollut melko eri ajatusmaailma, kun näin keskeiselle paikalle pystytetty voimalaitos. :)

http://blogi.helen.fi/hanasaaren-voimalaitos-40-vuotta/

Kuva
Avatar
tekijänä RV
#69446
Tiesitkö, että suuri kuilu Kallion suuntaan Sörnäisten rantatien pohjoispuolella (missä on huoltsika) oli varattu liittymän rakentamiselle? Ei mikään hassumpi ajatus alue huomioonottaen nykyisinkin, "motari" päättyisi sitten Liisankadulle/jatkuisi Sörnäistentunnelia. Saataisiin Hämeentien autoliikennekin rauhoitettua.
tekijänä sekovene
#74587
RV kirjoitti:Tiesitkö, että suuri kuilu Kallion suuntaan Sörnäisten rantatien pohjoispuolella (missä on huoltsika) oli varattu liittymän rakentamiselle? Ei mikään hassumpi ajatus alue huomioonottaen nykyisinkin, "motari" päättyisi sitten Liisankadulle/jatkuisi Sörnäistentunnelia. Saataisiin Hämeentien autoliikennekin rauhoitettua.
Sörnäisten rantamotarin piti rauhoittaa Hämeentien autoliikenne silloin joskus 60-luvulla, mutta ei rauhoittanut. Hämeentien liikennemäärät ovat pysyneet hämmästyttävän samantasoisina viimeiset ~40 vuotta, joten eiköhän sen kanssa ole jo totuttu elämään. Ei tarvetta rauhoittaa siis. Läpiajokieltoa voisi toki harkita, kun se rantamotari on tosiaan sitä varten.
Avatar
tekijänä Kantti
#80599
Sukellusvene Vesikon vesillelasku 1930.

Kuva
https://www.facebook.com/photo.php?fbid ... =3&theater

Turun linja-autoaseman alue 1950.
Kuva

Turun Pikku Berliini 1950.
Kuva

Ilmakuvien kavalkadi kertoo Turun kiihkeästä kasvusta.
http://yle.fi/uutiset/ilmakuvien_kavalk ... ta/6885354
tekijänä Luukie
#80600
Linja-autoasema siis pysynyt samana. Voitaisiin purkaa, tosin tulevaisuudessa niin tehdäänkin.
Avatar
tekijänä Kantti
#80610
Luukie kirjoitti:Linja-autoasema siis pysynyt samana. Voitaisiin purkaa, tosin tulevaisuudessa niin tehdäänkin.
Et vaihteeksi voisi olla enemmän väärässä!

Linja-autoaseman kuvassa on kolme hienoa aikansa funkkisrakennusta, 1934 rakennettu Hotelli Helmi, joka oli alkujaan Shellin huolto-asema. Myöhemmin se toimi poliisiasemana vuosikymmenet. Hotelli Helmen sivuilla onkin ansiokas historiikki alueen kolmesta merkittävästä funkkisrakennuksesta.
Hotelli Helmen ja lähiympäristön historiaa

1760-luvulla muuan pormestari Ture Hagert rakennutti Puolalanpuiston itäsyrjään huvilan, Tureborgin, ja lopulta koko aluetta ryhdyttiin kutsumaan Tuureporiksi. Muistona näiltä ajoilta on Tuureporinkatu, joka kulkee Hotelli Helmen takana.
Rakennuksen on suunnitellut arkkitehtitoimisto Jung & Jung, ja se on valmistunut 1934 alun perin Shellin huoltoasemaksi ja piirikonttoriksi.
Ympärillä on myös muita funkkisrakennuksia: Turun linja-autoasema, valmistunut 1938 suunnittelijanaan kaupunginarkkitehti Harald Smedberg, sekä entinen Esson huoltoasema/piirikonttori minkä tiloissa toimii nykyään Hesburger, valmistunut 1938 suunnittelijana Georg Jägerroos.
Koko alue on suojeltu maakuntakaavassa valtakunnallisesti merkittävänä rakennettuna kulttuuriympäristönä, ja se on yhä vielä 70 vuotta valmistumisensa jälkeenkin yksi Turun komeimmista ja yhtenäisimmistä alueista.

Shellin muutto 1960-luvulla

1960-luvulla Shell muutti toimintansa Aninkaistenkadun toiselle puolelle nykyiselle paikalleen, ja huoltoasemarakennusta muutettiin sopivammaksi Turun Kihlakunnan poliisivartioaseman tarpeisiin – putkatiloiksi, toisin sanoen.
Ns. vanhaan osaan (pyöreä puoli Aninkaistenkadun puolella) muutti Helmibaari, ja silloin vielä yksikerroksiseen Tuureporinkadun suuntaiseen ns. uuteen osaan tulivat poliisivartioaseman tilat ja rakennus sai toisen kerroksen lisää.
Välillä ns. uusi osa toimi myös kaupungin omistamana matkailukotina, eli rakennuksella on pitkä ja monipuolinen historia erilaisten majoitustilojen tarjoajana. Useat asiakkaamme ovat tästä myös maininneetkin!
Hotellin nimi Helmi juontuu tietysti Shellistä ja simpukan helmestä, ja kunnioittaa näin osaltaan rakennuksen historiaa.
Ensimmäiset hotellivieraat Helmessä yöpyivät huhtikuussa 2008, rakennuksen pitkän ja perusteellisen restauroinnin jälkeen. Ns. uuteen osaan rakennettiin vielä kolmas kerros, ja purkutöiden yhteydessä putkatiloista kannettiin ulos yli 200 tonnia betonia ja rautaa. Rakennus riisuttiin sisältä lähes alkutekijöihinsä talotekniikan asentamisen mahdollistamiseksi, ja samalla myös seinät saatiin eristettyä herkkäunisia hotellivieraita silmälläpitäen.
http://www.hotellihelmi.fi/historia

Kaupunginarkkitehti Harald Smedbergin suunnittelema Linja-autoasemarakennus, rakennettu 1938.

Vastapäätä, Läntisen Pitkänkadun toisella puolella entinen Esson huotoasema vuodelta 1938, nykyinen Hesburger. Kuten Hotelli Helmen historiikissa todetaan, suunnittelijana Georg Jägerroos.

Rakennukset olisi hyvin voitu purkaa 1950-1960 luvulla, ja miksei vielä 1970 luvullakin, jolloin keskustan uudistaminen ja purku oli silmitöntä ja brutaalia. Tätä vaaraa ei enää ole arvojen muututtua. Historiallisella kaupunkikuvalla ja kerroksellisuudella on nykyisin jo huomattava merkitys, jonka ymmärtäminen päättäjiltä villinä riehuneilta purkuvuosikymmeniltä puuttui.
Avatar
tekijänä sam
#80612
Hieno juttu, että tuo kokonaisuus on säästynyt. Aikansa liikennerakentamista hienoimmillaan muiden funkkisasemien ja huoltsikoiden tavoin. Miten matkakeskus muuten vaikuttaisi linja-autoaseman seudulle? Alueella näyttäisi olevan paljon kehityspotentiaalia.
tekijänä hmikko
#80614
sam kirjoitti:Miten matkakeskus muuten vaikuttaisi linja-autoaseman seudulle?
Matkakeskuksesta ei liene mitään lopullista tai sen kummemmin voimassa olevaa suunnitelmaa. Linkkasin taannoin Turun projektit ketjuun kuvan yhdestä ehdotuksesta vuodelta 2010, jota on käytetty jonkunlaisena pohjana kaupungin teettämissä selvityksissä. Tässä funkisrakennukset tietysti säilyvät, ja jäävät jossain määrin uuden keskuksen varjoon:

http://taloforum.fi/viewtopic.php?f=23& ... 835#p78984
Avatar
tekijänä Iggy.P
#89223
Berliinin pörssi perustettiin vuonna 1685 ja se on yksi Saksan vanhimpia pörssejä. Kuvan rakennus valmistui 1860. Kuva on otettu vuonna 1900. Pörssi oli 1900-luvun suurimpien poliittisten kiistojen aiheena. 1930-luvulla tilanne kärjistyi kun Hitler halusi maan etnisten saksalaisten hallintaan. Sanomalehdet kirjoittivat asioista tiuhaan tahtiin ja myös Suomessa debattia seurattiin tarkasti.

Kuva

Suomen kuvalehti kirjoitti aiheesta kristalliyön jälkeen marraskuussa 1938 mm. näin:

- Juutalaisten rahankäsittely- ja hankintakyky on tunnettu ja Saksankin talouselämässä heillä on ollut tavattoman suuri vaikutusvalta. Käsitys rahanansaitsemisen mahdollisuuksista näyttää olevan yleinen Israelin kansan keskuudessa, sillä eipä juutalaisia monestikaan näe kovassa ja raskaassa työssä. Saksassakin he keskittyivät helppoja elämänmahdollisuuksia tarjoaviin kaupunkeihin, nousivat kuin öljy pinnalle sodan (1914-18) jälkeen ja asettuivat ennen kaikkea Berliiniin, joka veti puoleensa yli 40% kaikista Saksan juutalaisista. Ja sitävastoin, että jokaisesta 100 saksalaisesta oli jokin vuosi sitten 15 itsenäistä ja 49 työntekijää, niin 100 juutalaisesta oli 47 itsenäistä yrittäjää ja vain 9 työntekijää. Juutalaisia istui joukoittain suurten yhtymien hallintoneuvostoissa ja johtokunnissa, he olivat pankkiireja ja pörssimiehiä. Berliinin pörssin 147 johtokunnan- tai valiokunnanjäsenestä v.1933 oli 116 eli miltei 80% juutalaisia...

Kuva
Kuvat: wikimedia
veka tykkää tästä
Avatar
tekijänä Kantti
#89230
Ylinen föri Turussa 1923, siis vajaa 100 vuotta sitten. Myllysilta ylittää Aurajoen tänään samassa paikassa. Kuva on kopsattu facesta, ryhmästä Postikorttien Turku.

Kuva

Sama kohta 2010.
Kuva
Avatar
tekijänä Iggy.P
#89242
Näkymä Rooman synagogalle

- Keskiajalla Euroopan juutalaiset päätyivät ainutlaatuiseen sosiologiseen asemaan. He eivät olleet vain Tooran tuntijoita vaan myös kääntäjiä, jotka toimivat välittäjinä eurooppalaisen kristillisen kulttuurin, arabialaisen kulttuurin ja kirjoitetussa muodossa säilyneen antiikin kulttuurin välillä; he tekivät tunnetuiksi varsinkin filosofeja kuten Platonia ja Aristotelesta.

Erityisesti Espanjan islaminuskoisilla alueilla mutta myös muulla kuten Italiassa ja Ranskassa juutalaiset oppineet saivat tärkeän välittäjänroolin. Heillä oli runsaasti kielitaitoa, lääketieteen ja muiden tieteiden tuntemusta sekä kauppakontakteja Välimeren eri maihin.
Kuva


Ottomaanien hallitseman Jerusalemin juutalaisia v.1895
Kuva

Myöhemmin 1900-luvulla juutalaisilla tiedemiehillä oli aivan keskeinen osa modernin ajattelun ja modernien tuntojen kehittämisessä. 1900-luvun juutalaisille tiedemiehille ja -naisille oli luonteenomaista – aivan kuin heidän edeltäjilleenkin – rajojen ylittäminen, tieteidenvälisyys ja usein selvä profetismin piirre.

Näkymä Jerusalemiin (1800-luku):
Kuva

Nämä kaksi piirrettä – toisaalta rajojen ylittäminen, monitieteinen harrastus ja toisaalta profeetallisempi, julistava elementti punoutuneena tieteelliseen tutkimukseen – näyttävät olevan ominaisia hyvin monille juutalaisille tieteen uudistajille Karl Marxista Sigmund Freudiin, Claude Levi-Straussista Jacques Derridaan.

Teksti: Sven-Erik Klinkmann (valtiot. maisteri) kirjassa Juutalainen kulttuuri, Otava 1998
Kuvat: Wikimedia

...........................................
Avatar
tekijänä Iggy.P
#89270
Kuvia muinaisilta kauppareiteiltä


Nykyisen Irakin - muinaisen Mesopotamian - alueella sijaitseva Mosul. Kuva on otettu 1800-luvulla. Tältä alueelta löydetyt kuvakirjoitukset ovat maailman vanhimpia, minkä vuoksi Mesopotamia on saanut sivilisaation kehdon maineen. Myös pyörän synty liitetään yleensä 4000-luvun eaa. Mesopotamiaan, jossa sitä käytettiin savenvalussa.

Kuva


Pyörä saapui oletettavasti Egyptiin valloittajien mukana, kun nämä hyökkäsivät sinne hevosvaljakoineen. Kuvassa Egypti 1870-luvulla.

Kuva


Egyptin näkymiä.
Kuva



Muinaisen Mesopotamian ja Egyptin välisellä kauppareitillä sijaitsevalla Jerusalemilla on tapahtumarikas historia. Kahden suurvallan välinen liikenne kulki välimeren ja autiomaan välistä kapeaa aluetta pitkin jossa kaupunki sijaitsee. Jerusalem on toiminut koko historiansa ajan alueella jossa on tehty useita ihmiskunnan keskeisiä uudistuksia ja keksintöjä ja se on ollut osallisena myös lukemattomissa konflikteissa. Kuva 1930-luvulta.
Kuva

Historian tärkeimmät kauppareitit kartalla:
Kuva


http://www.livescience.com/4823-ancient ... world.html

https://egyptianstreets.com/2013/09/27/ ... 1800-2013/