Taloforum.fi

[Janne_H]

Melko kauan on tornin perustuksia/kellaritiloja rakennettu. Parempi toki tehdä huolella.

Kallio oli luultua hauraampaa, mikä viivytti perustustöitä. Uusi Niittykumpu -blogi kertoo tarkemmin:

- Niittykummussakin kallio osoittautui tarkempaa tuttavuutta tehtäessä uskottua hauraammaksi.
- Kallion oli laskettu kantavan neliömetrin pinta-alalla viiden megapascalin paineen, mutta käytännössä kantavuus oli kahden megapascalin luokkaa. Kantavaa kalliota jouduttiin etsimään syvemmältä ja perustuksista tekemän sekä leveämmät että korkeammat kuin oli aluksi oli suunniteltu.
- Anturat, jotka oli suunniteltu 0,8 metrisiksi, vaihtuivat nelimetrisiksi, ja betonia tarvittiin työmaalle yli 140 lisäkuormaa. Se tarkoittaa tuhatta kuutiota ja prosentteina 20 prosentin kasvua suunnitellusta.
- Raudoitusta perustuksiin uppoaa 140 000 kiloa ajateltua enemmän.

http://uusiniittykumpu.blogspot.fi/2015 ... ikkaa.html

[veka]

Niittyhuippu on hyvin kiinnostava projekti monella tapaa. Ensimmäinen yli 20-kerroksinen asuntotorni täällä päin maailmaa pitkään aikaan. Siitä saadaan hieman tuntumaa, onko kansalaisilla ylipäänsä kiinnostusta korkealla asumiseen. Kalasatama, Keilaniemi ja mitä näitä nyt onkaan tulevat pian perässä.

Kävin katsomassa SRV:n sivuilla asuntojen menekkiä. Minustakin hinnoittelu on suolaisen tuntuista. Eikä kauppa olekan lähtenyt liikkeelle kovin rivakasti. Mutta vielä ehtii. Seutuhan ei juuri nyt näytä kovin houkuttelevalta.

Enemmän kuitenkin jäin hämmästelemään huoneistojakaumaa. Omistusasunnoista kerroksissa 11-24 kokoluokan 70-80 m2 asuntoja on 11. Tätä isompia on vain kaksi. Pieniä 40-49 m2 kaksioita on 96 ja 30 m2 yksiöitä 16.

Onkohan tämä jonkinlainen trendi? Samalla konseptilla on liikkellä mm. Tapiolan keskustan Kirjokansi Stockmannin katolla. Hurja määrä pienehköjä 50 m2 asuntoja ja vähän isompia. Siellä hypetyksestä huolimatta asunnot ovat käyneet kaupaksi vielä huonommin. Niinpä jo myyntivalmiin ja rakenteilla olevan talon (Valkeanvirittäjä) markkinoinnin eteneminen keskeytettiin ja pieniä asuntoja ylimmissä kerroksissa ryhdyttiin yhdistämään isommiksi.

Pienehköissä kaksioissa on ehkä ajateltu mahdollisuutta etsiä tarvittaessa apua vuokramarkkinoilta. Myymättä jääneet kämpät voidaan lopulta myydä bulkkina vuokra-asuntosijoittajille.

[hmikko]

Satuin taannoin katsomaan Kirjokannen hintoja, ja ne näyttivät siltä, että ei liene kumma, jos ei kauppa käy. Ilmeisesti sijainti kauppakeskuksen ja metroaseman päällä ei ole kuitenkaan semmoinen asia, josta voi pyytää ihan mitä vaan.

[Klazu]

Asunnot ovat pikkuruisia, koska paikallinen ostovoima on niin heikkoa. Kyllä maisemat varmaan kiinnostaisivat ihmisiä, mutta Suomessa on niin kovin vähän varakasta väkeä, jolla olisi varaa isompaan asuntoon. Yksityisiä asuntosijoittajia on erittäin vähän ja paikallisten palkat ovat liian pienet ja työllisyystilanne niin heikko, että on pakko myydä pieniä kopperoita, jos haluavat myydä ylipäätänsä mitään.

[Urbaani]

Asunnot ovat pikkuruisia, koska paikallinen ostovoima on niin heikkoa. Kyllä maisemat varmaan kiinnostaisivat ihmisiä, mutta Suomessa on niin kovin vähän varakasta väkeä, jolla olisi varaa isompaan asuntoon. Yksityisiä asuntosijoittajia on erittäin vähän ja paikallisten palkat ovat liian pienet ja työllisyystilanne niin heikko, että on pakko myydä pieniä kopperoita, jos haluavat myydä ylipäätänsä mitään.

Kieltämättä vähän käy kateeksi tilanne esim. Vancouverissa, missä asuinpilvenpiirtäjät myydään loppuun tunnissa jne. Suomi ei myöskään ole houkuttelava kohde rikkaiden parkkeerata rahojaan.

[arkkinikkari]

Asunnot myydään aina sillä hinnalla kuin millä ne menevät kaupaksi, ja pienistä asunnoista saa neliötä kohden paremman hinnan, eli niitä kannattaa rakentaa mieluummin kuin isoja. Ei siinä ole paikallisen ostovoiman kanssa mitään tekemistä, ihan sama ilmiö pätee kaikkialla maailmassa. Ainoastaan tyhjilleen jääville kiinalaisten uusrikkaiden tarpeettoman suurille luksus-/leluasunnoille ei Suomessa ole markkinoita siinä määrin kuin vaikka Lontoossa tai New Yorkissa (mikä on ihan ymmärrettävää), mutta itse pidän sitä ihan hyvänä ilmiönä. Lontoon autiot kadut ja pimeät ikkunat "luksusalueilla" ei ole oikein kenenkään etu.

Oikeasti ongelma on lähinnä siinä, että rakennusalalla ei ole tarpeeksi kilpailua, mikä mahdollistaa rakennusliikkeiden tarpeettoman korkeat katteet pääkaupunkiseudulla. Jos kilpailua olisi enemmän, hinnat olisivat kauttaaltaan halvempia, ja sitä myötä myös asunnot suurempia.

[Klazu]

Sanos muuta, Tande. Ero on tosiaan huima ja on käsittämätöntä miten 40-kerroksisia torneja voidaan myydään loppuun parissa tunnissa, kun Suomessa menee hyvässäkin tapauksessa kuukausia jonkun pikkuruisen kerrostalon kanssa. Aiemmin tornitalojen ennakkomyynteihin muodostui Applen julkaisujen kaltaisia pitkiä jonoja jo pari päivää ennen myynnin alkua. Nykyisin jonotettaville jaetaan vuoronumerot, joilla voi palata paikalle vasta myynnin alkaessa. Yleensä rakennusliike on myös asettanut rajoituksia sille montako asuntoa voi ostaa kerralla.

Eikä tämä päde pelkästään torneihin, vaan myös omakotitalot ovat valtavan kilpailun kohteena. Kesällä luin kahden miljoonan dollarin hintaisesta talosta (ei vielä Vancouverissa mikään luksustalo), josta kilpaili peräti 8 ostajaa. Lopulta hinta kohosi miljoonalla yli pyyntihinnan, ennen kuin voittaja löytyi. Myös Trump Towerin kolmeen penthouseen on ollut niin paljon halukkaita, että rakennusliike on pidättäytynyt myymästä asuntoja kuukausien ajan nostaakseen hintaa. On aivan käsittämätöntä että varmasti yli 20 miljoonaa maksaville penthouseille voi olla niin paljon kysyntää!! Tällaisesta voi suomalaiset rakennusliikkeet vain unelmoida ja menossa onkin täydelliset myyjän markkinat. Paha niille kenenkä pitää ostaa tällä hetkellä asunto...

[Oskari]

Toisin sanoen rikkaiden rahojen parkkeeraamisesta on vain haittaa paikallisille.

Voisitko, Klazu, pysyä Vancouver-ketjussasi pönötyksinesi?

[sekovene]

Enemmän kuitenkin jäin hämmästelemään huoneistojakaumaa. Omistusasunnoista kerroksissa 11-24 kokoluokan 70-80 m2 asuntoja on 11. Tätä isompia on vain kaksi. Pieniä 40-49 m2 kaksioita on 96 ja 30 m2 yksiöitä 16.

Minä en kyllä löydä tästä listasta kuin yhden yksiön, mutta noita kaksioita onkin sitten vallan helvetisti. Toisaalta kaksioita isommista kämpistä näyttäisi tällä hetkellä olevan tasan yksi varattuna, että sitä kun peilaa, niin ei kauheasti jakauma hämmästytä. Isoista kämpistä Espoossa on kyllä ihan kivasti tarjontaa, joten luulenpa että parhaiten menisivät kaupaksi sellaiset 20-25 m² yksiöt, joita ei ole käytännössä rakennettu sataan vuoteen. Tästä voi katsella varaustilannetta: https://www.srv.fi/asunnot/espoon-niittyhuippu

Huonoa menekkiä saattaa osaltaan selittää se, että alue on vielä aivan sika säkissä. Minullakaan ei ole kovin selkeää kuvaa siitä, millaiseksi tuo paikka lopulta kehittyy ja olen sentään seurannut tätä prosessia vuosikausia. Uskon kuitenkin, että kämpät menevät lopulta kaupaksi ja vaikka grynderi joutuisi vähän hintoja laskemaan, niin eiköhän hekin riittävään tuottoprosenttiin yllä. Siksi minua ottaa päähän, että Niittykummun metrokeskuksen alue kaavoitettiin alhaisella tehokkuudella (noin 0,8). Kerrosneliömetrejä olisi ihan hyvin voinut tunkea tuplat nykyiseen verrattuna ja alue olisi sitten rakentunut pikkuhiljaa kysynnän mukaan (puhutaan kuitenkin max kymmenestä vuodesta). Nyt Niittykummun metroasemalle ennustetaan vain 8000:a päivittäistä matkustajaa, joten koko aseman olemassaololle ei ole oikeastaan mitään oikeutusta. Onneksi eivät sentään änkeneet "viherkantta" tuonnekin, kuten jossain vaiheessa visioitiin. Silloin tuolla ei olisi saatu vielä edes lapiota maahan ja minä en voisi lopettaa ihmettelemistä. Lukekaa tästä sivut 14-17, jos haluatte nauraa.

[hmikko]

Ainoastaan tyhjilleen jääville kiinalaisten uusrikkaiden tarpeettoman suurille luksus-/leluasunnoille ei Suomessa ole markkinoita siinä määrin kuin vaikka Lontoossa tai New Yorkissa (mikä on ihan ymmärrettävää), mutta itse pidän sitä ihan hyvänä ilmiönä.

Juu, parkkeeramisilmiö näyttäis kertovan jotain olevan maailman taloudessa ja finanssialalla vialla, jos parempia ja kätevämpiä parkkipaikkoja ei rahoille löydy kuin tyhjänä pidettävä luksusasunto vieraalla mantereella. Osittain on tietysti kyse ökyrikkaiden muoti-ilmiöstä, mutta myös siitä, että luottamus Lontoon/New Yorkin yms. luksuskämppiin on parempi kuin perinteisiin sijoituskohteisiin, kyseisten ökyrikkaiden kotimaiden talouksista puhumattakaan.

[Sein Caledon]

Löysää rahaa on maailmalla liikaa. Ei tiedä mihin laittaa.

Sitten taas PK-seudulle. Täällä ongelmat ovat eri. Suuria asuntoja on rakennettu liikaa ja tarjontaa on parhaillaan niin kehyskunnissa kuin keskustassa. Helsingissä ohjattiin rakentamista tähän suuntaan varmaan perheiden joukkopaon pelossa. Nyt kun trendit ovat muuttuneet, niin tuntuu älyttömältä ratkaisulta. Markkinoiden pitäisi päättää nämä asiat. Pienempi ja yksinkertaisempi elämän joka osa-alueella on tällä hetkellä vahva trendi. Tietysti taantuma ja raha vaikuttavat tähän eniten, mutta uskon tuollaisen ajatuksen olevan ihan terve keskimäärin kaikille nykykuluttajille. Kaupunkisuunnittelu tulee kankeasti perässä. Pienempää tarvitaan ja varsinkin Helsingin keskustan tuntumassa voisi oikeasti tehdä pientä kämppää ja tinkiä osissa kohteista kaiken maailman määräyksistä. Hupaisaa kun kohta esteetön kylpyhuone on kämpän suurin sali.

Hinnoittelu on sitten toinen juttu. Onhan joku 6000€ paljon peruslähiöstä ja kun ei Niittykummun ympärillä ole yhtään mitään kiinnostavaa. Käytännössä vaan metrorata pois. Halvemmalla saa kämppiä, vaikka Herttoniemestä jossa nyt on mielenkiintoista luontoa, meri ihan eri tavalla ja jonkinlainen kaupunkirakenne jo olemassa. En itsekään tajua kuka haluaisi tuonne. Etelä-Espoolla on vain jostain syystä statusta, mutta arvostus on minusta aina perustunut vain ja pelkästään mahdollisuuteen valita naapurit. En tiedä toimiiko enää näissä metroasuntokohteissa. Tietysti tämän lisäksi on selvä, että maisemavat tuovat lisää hintaa ja seon ihan ymmärrettävää. Suomenlahden rannikko on kaunis.

[arkkinikkari]

Suuria asuntoja on rakennettu liikaa ja tarjontaa on parhaillaan niin kehyskunnissa kuin keskustassa.

Suuria asuntoja ei ole rakennettu liikaa, vaan kaikenlaisia asuntoja on rakennettu aivan liian vähän. Asuintalon rakentaminen maksaa vähän perustamisoloista riippuen 2500 - 3500 euroa neliöltä (tuo yli kolmetonnia on jo aikamoista lutakkoa), ja koska maasta ei tosiaankaan ole Suomessa pulaa (mikä siis oli se ainoa toinen hintaan vaikuttava tekijä; sijainti, sijainti, sijainti), yli neljän tonnin myyntihinnat uusista asunnoista ovat aivan ydinkeskustaa lukuunottamatta liian korkeita. Neljän tonnin neliöhinnalla (siis uusista asunnoista) jo niillä Klazun parjaamilla pienituloisemmillakin olisi varaa asua nykyistä väljemmin.

[Ozie]

Onkohan tämä jonkinlainen trendi? Samalla konseptilla on liikkellä mm. Tapiolan keskustan Kirjokansi Stockmannin katolla. Hurja määrä pienehköjä 50 m2 asuntoja ja vähän isompia. Siellä hypetyksestä huolimatta asunnot ovat käyneet kaupaksi vielä huonommin. Niinpä jo myyntivalmiin ja rakenteilla olevan talon (Valkeanvirittäjä) markkinoinnin eteneminen keskeytettiin ja pieniä asuntoja ylimmissä kerroksissa ryhdyttiin yhdistämään isommiksi.

Pienehköissä kaksioissa on ehkä ajateltu mahdollisuutta etsiä tarvittaessa apua vuokramarkkinoilta. Myymättä jääneet kämpät voidaan lopulta myydä bulkkina vuokra-asuntosijoittajille.

Ei nuo Tapiolankaan asunnot valmistu kun 1,5v päästä, joten aikaahan on vielä hyvin. Puolisen vuotta ennen Niittykumpua. Käytännössähän siellä vasta hissikuiluja ja pohjakerroksia tehdään.

Tiedossa on myös, ettei asuntojen myynti tämmösessä talouden tilanteessa ole ihan helpoimmasta päästä ja tietenkin pohjia viilataan myös kysynnän mukaan.

[zeizei]

Niittyhuippu on hyvin kiinnostava projekti monella tapaa. Ensimmäinen yli 20-kerroksinen asuntotorni täällä päin maailmaa pitkään aikaan. Siitä saadaan hieman tuntumaa, onko kansalaisilla ylipäänsä kiinnostusta korkealla asumiseen. Kalasatama, Keilaniemi ja mitä näitä nyt onkaan tulevat pian perässä.

Kävin katsomassa SRV:n sivuilla asuntojen menekkiä. Minustakin hinnoittelu on suolaisen tuntuista. Eikä kauppa olekan lähtenyt liikkeelle kovin rivakasti. Mutta vielä ehtii. Seutuhan ei juuri nyt näytä kovin houkuttelevalta.

Enemmän kuitenkin jäin hämmästelemään huoneistojakaumaa. Omistusasunnoista kerroksissa 11-24 kokoluokan 70-80 m2 asuntoja on 11. Tätä isompia on vain kaksi. Pieniä 40-49 m2 kaksioita on 96 ja 30 m2 yksiöitä 16.

Onkohan tämä jonkinlainen trendi? Samalla konseptilla on liikkellä mm. Tapiolan keskustan Kirjokansi Stockmannin katolla. Hurja määrä pienehköjä 50 m2 asuntoja ja vähän isompia. Siellä hypetyksestä huolimatta asunnot ovat käyneet kaupaksi vielä huonommin. Niinpä jo myyntivalmiin ja rakenteilla olevan talon (Valkeanvirittäjä) markkinoinnin eteneminen keskeytettiin ja pieniä asuntoja ylimmissä kerroksissa ryhdyttiin yhdistämään isommiksi.

Pienehköissä kaksioissa on ehkä ajateltu mahdollisuutta etsiä tarvittaessa apua vuokramarkkinoilta. Myymättä jääneet kämpät voidaan lopulta myydä bulkkina vuokra-asuntosijoittajille.

Tähän varmaan vaikuttaa vääristynyt asuntotarjonta, sillä Helsinki rakennutti pitkään ylisuuria asuntoja, jolloin tarjonta ei vastannut kysyntää. Nyt kun normeista on luovuttu, kannattaa rakentaa sitä mille kysyntää eniten on.

[veka]

Ladattavan esitteen mukaan omistusasunnoiksi myytäviä kämppiä on yhteensä 125 kerroksissa 11-24. Hinnaston mukaan myynnissä olisi vain 88 asuntoa, joista osa on varattuja.

Arvelen eron johtuvan siitä, että jo myydyt asunnot poistuvat hinnastosta. Ennakkomarkkinoinnin vaiheessa kaikki pysyvät mukana. Sitten kun totuuden hetki tulee eli pitää löytyä valuuttaa ja tehdä kaupat, todella myydyt poistetaan luettelosta. Siellä nyt olevat "varaukset" (nimivaraukset) eivät välttämättä tarkoita, että nämä asunnot olisivat ulottumattomissa. Luulen, että niitä voidaan myös pitää mukana luomassa tunnelmaa hyvin vetävästä kohteesta.

Jos nämä arvelut pitävät kutinsa, Niittyhuipun asuntoja on vielä jäljellä (suluissa alkuperäinen määrä):
- 30 m2 yksiöt 1 (16)
- 40-49 m2 kaksiot 75 (96)
- 72-78 m2 kolmiot 10 (11)
- isommat 2 (2)

Yksiöt on revitty käsistä hyvin. Voisikohan tässä jo näkyä Aalto-yliopiston vaikutus? Niittykummusta on vain kolme pysäkinväliä Otaniemeen.