^Puistokatu on todella aika ikävää ympäristöä avoimuutensa takia. Kyösti Kallion puiston on niin paljas, että varsinkin talvella on vaikea edes huomata koko puistoa. Mutta kunhan puut kasvavat ja jos reunustan rakennuksia siistittäisiin lisää tai korvattaisiin uusilla, niin laaja puistoalue asutuksen keskellä voisi olla hieno.
Mitä tulee täydennysrakentamiseen, niin taloyhtiössä kannattaa ehdottomasti harkita purkua, jos isot remontit ovat tulossa lähitulevaisuudessa. Pelkkä putkiremontti (sisältäen uudet kv-putket, viemärit ja modernit kylpyhuoneet) maksaa luokkaa 400-500€/neliö (esim. 50-neliönen kaksio noin 20 000€). Jos vielä ikkunat, julkisivu, parvekkeet, vesikatto jne. pitäisi remontoida, niin rahaa palaa monin verroin enemmän. YIT maksoi pari vuotta sitten ortodoksikirkon vierestä olevasta tontistaan kaupungille noin 4 miljoonaa euroa (821 € / kerrosneliömetri * 4800 m2). Purkukulut on yhdeltä kerrostalolta noin 100 000 - 200 000 € (Muhoksen Romu teki purkuja Arinan kauppakeskuksen paikalta tähän hintaluokkaan), joten osakkaille riittäisi jaettavaa vastaavankokoisesta tontista 3,8 miljoonaa. Oulun keskustassa (Heinäpää mukaan lukien) on vastaavilla tonteilla paljon 3-4 kerroksisia taloja, joissa on alle 30 asuntoa ja tälläisissä yhtiöissä purku voi olla kannattava ratkaisu.
Case esimerkki:
Torikatu 57
http://www.huoneistokeskus.fi/Aspx/Real ... ID=7110190 talo on vielä sen verran nuori, ettei isoja remontteja ole tarvinnut vielä tehdä, mutta niiden tarvetta on alettu jo tutkia. Talo on omalla tontilla (2163,00 m²) kahden korttelin päässä YIT:n tontista (1917 m²). YIT:n tontti on aivan kirkon vieressä, joten kovin massiivista rakennusta siihen ei annettu rakentaa, Torikatu 57 on toisaalta vähän kauempana keskustasta, mutta sillä on isompi tontti, joten rakennusoikeutta on mahdollista saada enemmän kuin YIT sai. Voidaan siis olettaa, että Torikatu 57 saisi myös vastaavan 4 miljoonaa tontistaan.
En osaa sanoa, kuinka paljon asuntoja / neliöitä Torikatu 57:ssä on, mutta luultavasti noin taloyhtiössä on asuntoja noin 25. Näin ollen kullekin asunnolle riittäisi jaettavaa keskimäärin (3,8mil/25) 152 000 euroa. Kyseinen kaksio on aika pieni, joten se ei välttämättä edusta keskiarvoa täydellisesti, mutta on joka tapauksessa aika lähellä sitä. Asunnon pyyntihinta on 99 000 €, joten marginaali purkamisen eduksi on hyvin selvä. Esimerkki asunto on lisäksi hyväkuntoinen, joten useimmista talon asunnoista tuskin saisi yhtä hyvää hintaa.
Kyseessä oli vain yleinen esimerkki, enkä halua osoittaa sormella juuri tätä taloa, joten toivon ettei tästä kukaan pahoita mieltään.
Omaan asuntoon liittyy monilla vahva tunneside, joten moni ei halua edes miettiä purkua. Toisaalta purku voi tuntua typerältä sillä korjaamalla talosta saataisiin vielä aika hyvä, joskaan uudisrakentamisen tasolle on mahdotonta päästä. Kuitenkin esimerkiksi ODL päätyi myymään omistamiaan asuinrakennuksia NCC:lle purettavaksi. Vuokrataloissa purkupäätös on varmasti helpompi tehdä, mutta omistustalossakin se on taloudellisesti varteenotettava vaihtoehto, joten asia kannattaa laskea ennen kalliiden remonttien tekoa.
