Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Avatar
tekijänä RV
#52501
Vaikka edes olisi, menneisyyden peitteleminen on erittäin suuren kansallisen kypsymättömyyden merkki. Ja itse en kyllä voi ymmärtää, miten voi tuota nykyistä mallia väittää kauniimmaksi ;) Lisäksi tuonkaltaisia on Pohjoismaissa pilvin pimein - mutta kertokaa yksikin Skandinavialainen sipulikirkko saaristossa - siinä vasta turistisesti arvokas kohde. Alkuperäisen kirkon rakennuksen rakenteet sijaitsevat nykyisen kirkon sisällä, joten periaatteessa kyseessä ei edes olisi uudelleenrakentaminen. Itse näen tuon samanlaisena raiskauksena kuin se Turun torilla sijaitseva klassistinen talo, joka päällystettiin joillain hirveillä peltipaneeleilla.
Avatar
tekijänä Kantti
#52502
Pidän näitä Helsingin vanhojen koristeellisten käsintehtyjen rakennusten purkamisia kansallisen omanarvontunnon puutteen, ja nousukasmaisen ahneuden yhdistelmänä. Kaupungin näkyvän historian tärväämistä en ymmärrä Helsingin ostalta yhtään paremmin kuin vastaavaa ilmiötä Turussa. Helsingissä on osattu tämä aivan yhtä hyvin.

Ja kyllä Tampereellakin on osattu, ei silti!

RV:n tarkoittama talo Turussa ylittää omasta mielestänikin jopa Wiklundin rumuudessa ja mauttomuudessa! Talo on verhoiltu harmailla lasiruuduilla.
tekijänä frank_hki
#52524
Kantti kirjoitti:Pidän näitä Helsingin vanhojen koristeellisten käsintehtyjen rakennusten purkamisia kansallisen omanarvontunnon puutteen, ja nousukasmaisen ahneuden yhdistelmänä.
Tämä on mun mielestä taas sellainen kärjistys, jota itse yritän välttää. Aika aikaa kutakin, jugendlinnojen tieltä purettiin aikanaan tehottomampaa rakennuskantaa, ja myöhemmin nekin tulivat paikoin puretuksi osin samoista syistä. Toistan itseäni sanoessani, että mielestäni Helsingissä tämä ei näy niin paljon kuin Suomen pienemmissä kaupungeissa, koska keskusta-alue oli 1950-60-luvuille tultaessa jo verraten tiivis ja täyteen rakennettu ja valmis, joten oltaisiin tarvittu huomattavasti suurempi muutos (vrt. Aallon keskustasuunnitelma), että jälki olisi yhtä selvää.

Tulisi muistaa se, miten radikaalisti käsitys rakentamisen käytännöllisyydestä muuttui kautta maailman aikanaan. Jo se, että siirryttiin hiili/klapilämmitteisistä sisävessattomista ja suihkuttomista taloista keskuslämmitteisiin ja hygieniaoloiltaan huomattavasti kehittyneempiin rakennuksiin, vaikutti varmaan osaltaan huomattavan paljon ihmisten suhtautumiseen uudistuksiin.

Enkä siis yhä edelleenkään halua selittää "rumaa" "kauniiksi", mutta mielestäni menneitä ratkaisuja arvostellessa tulisi pyrkiä ymmärtämään mennyttä aikaa.
RV kirjoitti:Vaikka edes olisi, menneisyyden peitteleminen on erittäin suuren kansallisen kypsymättömyyden merkki. Ja itse en kyllä voi ymmärtää, miten voi tuota nykyistä mallia väittää kauniimmaksi ;) Lisäksi tuonkaltaisia on Pohjoismaissa pilvin pimein - mutta kertokaa yksikin Skandinavialainen sipulikirkko saaristossa - siinä vasta turistisesti arvokas kohde. Alkuperäisen kirkon rakennuksen rakenteet sijaitsevat nykyisen kirkon sisällä, joten periaatteessa kyseessä ei edes olisi uudelleenrakentaminen. Itse näen tuon samanlaisena raiskauksena kuin se Turun torilla sijaitseva klassistinen talo, joka päällystettiin joillain hirveillä peltipaneeleilla.
Alkuperäisen kirkon rakenteet eivät täysin ole kirkon sisällä. Kaikki neljä sivutornia poistettiin kokonaisuudessaan. Skandinaavinen sipulikirkko saaristossa ei olisi mikään itseisarvo edes siinä tapauksessa, että Suomi olisi osa Skandinaviaa.
tekijänä La_Resistance
#52527
Turussa ihmetellään silloin tällöin, miksi tämä rakennuskulttuurin tuhoaminen sai nimekseen juurikin Turun taudin, mutta omasta mielestäni nimi on ihan osuva. Missään muussa suomalaisessa kaupungissa jälki ei ollut yhtä tuhoisaa kuin nimenomaan Turussa. Helsingissä purettiin paljon, mutta jäljelle myös jäi paljon. Helsingissä on edelleen löydettävissä hienoa yhtenäistä vanhaa rakennuskantaa pilvin pimein, Turussa yhtenäisistä vanhoista kortteleista voi useimmiten enää vain haaveilla. Tietysti jossain Tampereellakin jälki oli rumaa, mutta lähtökohtakin oli ehkä hieman erilainen kuin Turussa.
tekijänä magno
#52582
frank_hki kirjoitti: (Parempaa kuvaa en nyt tähän hätään löytänyt, mutta varsin komea jugendrakennus oli kyseessä. No, onpahan Hesen autokaista nykyisin... :roll: )
Sls:n Flickr-kanavalta bongasin paremman kuvan rakennuksesta.

Kuva
tekijänä frank_hki
#52586
Kurvissa seisoi aina 1980-luvulle (!) asti tämä kivilinna:
Kuva
Joka sitten korvattiin näillä saumakaakelikaunottarilla:
Kuva
Avatar
tekijänä henkka
#52588
magno kirjoitti:
frank_hki kirjoitti: (Parempaa kuvaa en nyt tähän hätään löytänyt, mutta varsin komea jugendrakennus oli kyseessä. No, onpahan Hesen autokaista nykyisin... :roll: )
Sls:n Flickr-kanavalta bongasin paremman kuvan rakennuksesta.

[Kuva]
Flickr:n Community Guidelines sanoo seuraavaa:
Do link back to Flickr when you post your Flickr content elsewhere.
Flickr makes it possible to post content hosted on Flickr to other web sites. However, pages on other web sites that display content hosted on flickr.com must provide a link from each photo or video back to its page on Flickr. This provides a way to get more information about the content and the photographer.
Flickr:n kohdalla tämä tarkoittaa siis jakamiseen käytettävän BBCode-rimpsun liittämistä viestiin. Tämän kyseisen kuvan kohdalla rimpsu näyttää tältä:
Koodi: Valitse kaikki
[url=http://www.flickr.com/photos/slsarkiva/7928966658/][img]http://farm9.staticflickr.com/8177/7928966658_b6619b2503_b.jpg[/img][/url]
[url=http://www.flickr.com/photos/slsarkiva/7928966658/]slsa1165_321[/url] by [url=http://www.flickr.com/people/slsarkiva/]Svenska litteratursällskapet i Finland[/url], on Flickr
ja löytyy kuvasivulta kuvan yläpuolelta ("Share").

Muutenkin jos kuvat eivät ole itseotettuja, eikä kuvan lähde käy ilmi muuten viestistä, pitäisi kuvan lähde mainita kuvan yhteydessä.
Avatar
tekijänä Jary
#69395
magno kirjoitti:Kuva
Kuva

:smt011
Oliskohan joku löytänyt lisää kuvia tuosta vanhasta puretusta kaunokaisesta. Näin äkkiseltään en löytänyt muuta kuin kuvia rakennuksen sivulta, kuten tämä oheinen. Luulisi, että joku olisi aikoinaan kuvannut Aleksanterin teatterin pihalta :shock: Mutta surkuhupaisinta tämän kohdalla tosiaan on se, että aikoinaan ryssät itse aloittivat oman rakennuksensa tuhoamisen pommituksillaan 1939...suomalainen politiikka hoiti loput 1961...

P.S. Miksi muuten ylipäätään rakentaa virastotalo ahtaaseen vanhaan keskustaan !? Olihan tuollon 1961 vielä maata vapaana Helsingissä vaikka kuinka...

Kuva
Avatar
tekijänä Clepe
#69396
Jary kirjoitti: P.S. Miksi muuten ylipäätään rakentaa virastotalo ahtaaseen vanhaan keskustaan !? Olihan tuollon 1961 vielä maata vapaana Helsingissä vaikka kuinka...
Tuohon aikaan ajateltiin ettei keskusta ole sopiva paikka asumiselle. Ideaalina oli amerikkalainen suurkaupunki, jossa keskustat olivat pelkkää toimistoa ja asuminen lähiöissä. Suunnitelmissa oli muutenkin "saneerata" vanhat kaupunginosat, joten asuintalot oli luonnollista korvata konttoreilla.
Avatar
tekijänä RV
#69401
Mulla on tämä kirja. Se jättimäinen pankkitalo Senaatintorilla koitui 30-luvulla ehkä kaupungin upeimpien rakennusten kohtaloksi. Surullista myös mitä tuolle, myös Suomessa (ainutlaatuista?) tyyliä edustaman entisen NL:n suurlähtetystön kohtalo. 1930-luvulla mahtipontisuuttaan esittelevässä uudessa uljaassa Suomessa saatiin tuhota Senaatintorin ympäristö, se upea Jugend-linna ja Suomenlinnan kirkko, mutta Stockan kerrassaan upeaa pilvenpiirtäjää ei saatu rakentaa! Jos olisi lupa herunut, näyttäisi Stadi varmaan aika erilaiselta nykyisin...

Itse asiassa Aallon keskustasuunnitelma olisi tainnut säästää suuren määrän vanhoja rakennuksia, kun uudet pankit jne olisivat hakeutuneet Kamppiin...
tekijänä Raimo Miettinen
#92148
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005502006.html
Arkkitehti Theodor Höijer teki Helsingistä Wieniä tai Pariisia – iso osa hänen suunnittelemistaan taloista lanattiin matalaksi 1960-luvulla
Theodor Höijer nousi maineeseen ja menetti asemansa lyhyen ajan sisällä 1800-luvulla.
Hieno artikkeli Helsingin puretuista arvotaloista. Liukukuvilla pystyy vertaamaan nykytilanteeseen.
Jary tykkää tästä
Avatar
tekijänä Urbaani
#92151
Onhan muutama näistä aika ikäviä caseja. Joskin tuntuu siltä, että Hesari julkaisee tän jutun Helsingin puretuista taloista liukukuvineen pari kertaa vuodessa... Tällä kertaa oli onneksi saatu suhteelisen tuore kuva esim. Makkaratalosta, eikä tyyliin 2009.
Avatar
tekijänä veka
#92152
En muista nähneeni tuota kuvaa Mannerheimintiestä koko loistossaan aikaisemmmin. Vai olisko kadun nimi ollut tuolloin vielä Heikinkatu (nimi vaihtui 1942). Komea Mannerheimintie 14 eli ns. Huberin talo Kolmen sepän aukiota vastapäätä (vinopysäköityjen autojen takana) on varmaan jo sijaintinsa takia suurimpia menetyksiä Helsingissä. Siihen eivät osuneet venäläisten pommikoneet, asialla oli Helsingin Säästöpankki (nykyisin Aktia). Minusta on hienoa, että Hesari pitää asian mielissämme.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005502023.html
Jary tykkää tästä
tekijänä Ruutukaava
#92181
La_Resistance kirjoitti:Turussa ihmetellään silloin tällöin, miksi tämä rakennuskulttuurin tuhoaminen sai nimekseen juurikin Turun taudin, mutta omasta mielestäni nimi on ihan osuva. Missään muussa suomalaisessa kaupungissa jälki ei ollut yhtä tuhoisaa kuin nimenomaan Turussa. Helsingissä purettiin paljon, mutta jäljelle myös jäi paljon. Helsingissä on edelleen löydettävissä hienoa yhtenäistä vanhaa rakennuskantaa pilvin pimein, Turussa yhtenäisistä vanhoista kortteleista voi useimmiten enää vain haaveilla. Tietysti jossain Tampereellakin jälki oli rumaa, mutta lähtökohtakin oli ehkä hieman erilainen kuin Turussa.
Itseasiassa Turun taudin nimitys on siitä harhaanjohtava, sillä Turun tauti oli kansallinen ilmiö, eikä sillä viitata pelkästään purkuaaltoon, vaan kunnalliseen hallintokulttuuriin, mikä oli läpimätä kaikkialla suomessa. Nimitys ei ole muiden keksimä vaan paikallisten aktivistien, ketkä pitivät suhmurointia ja korruptiota vastaan kovaa ääntä. Näiden ansiosta Turussa onkin säilynyt enemmän vanhaa, kuin muissa kaupungeissa Helsinkiä lukuunottamatta.

Syyt puutalojen puruille on ollut sama joka kaupungissa. Helsinkiä pienemmät kaupungit olivat kaikki puutalovaltaisia ja kivitaloja oli vain vähän. Puutalot on tehty ns. väliaikaisiksi tontin täytteiksi odottamaan aikaa, että ne korvattaisiin kivitaloilla. Jos katsotaan suomalaisia kaupunkeja, niin harvassa on Helsingin lisäksi kokonaisia vanhoja alueita. Sanoisin kyllä, että vaikka Turussa purettiinkin paljon, niin paljon myös säästettiin esim. Portsa, Martti, Pohjola, yliopistonmäki ja palosta pelastunut käsityöläismuseo ovat hyvin säilyneitä alueita kokonaisine vanhoine puutalokortteleineen. Tampereella ja Oulussa ei vastaavankokoisia alueita tai kortteleita juurikaan ole verrattuna Turkuun. Turun purkuaaltoa ollankin ilmeisesti liioiteltu ja luultavasti syynä onkin juuri Turun tauti nimitys ja käsitys siitä, että Turku on historiallinen kaupunki, vaikka purettu talokanta ei sitä ollutkaan.
Clepe, Kantti, James tykkää tästä