[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.
Mikä on Taloforum?
Kaupunkisuunnitelulautakunnan esityslista 28.05.2014 kirjoitti:Kaavoittaja oli yrittänyt tehdä tätäkin suunnitelmaa väljempää, mutta kaupunkisuunnittelulautakunta oli palauttanut ehdotuksen takaisin valmisteluun.
Riihitonttu, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 §), alue 211833, 15. kaupunginosa Niittykumpu ja 22. kaupunginosa Olari (Kh-Kv-asia)
Kaupunkisuunnittelulautakunta palautti 25.9.2013 ehdotuksen uudelleen valmisteltavaksi. Evästyksissään lautakunta kehotti lisäämään alueen rakennusoikeutta, tarkastelemaan pysäköintiratkaisuja sekä parantamaan ehdotuksen kaupunkikuvaa erityisesti Merituulentien ja Gräsantorin osalta. Ehdotusta on tarkistettu evästysten pohjalta. Kerrosluku on korttelissa 15025 noussut 6/4 kerroksesta 8/6 kerrokseen. Kaava-alueen asuinrakennusoikeus on tällöin kasvanut 15 prosenttia 79 500 k-m2:sta 91 600 k-m2:öön. Asuinkorttelien pysäköintinormia on kevennetty niin, että kasvanut rakennusoikeus on edelleen mahdollista toteuttaa. Korttelissa 15025 on kehitetty rakennusten sijoittelua ja muotoa monimuotoisemmaksi. Gräsantorin suunnitelmia on kehitetty kaupunkikuvallisesti jäsentyneemmiksi ja vehreämmiksi.
MindW kirjoitti: Gräsäntorin ainoat funktiot lienee tarjota näkymäakseli kirkolle ja tarjota pysäköintipaikkoja sekä kannen alle että päälle. Liiketiloja on kuitenkin kaavoitettu torin laidalle kivijalkaan, että ehkä olen väärässä asian suhteen. Tori kaipaisi selkeämpää rajausta, johon voisi auttaa Olarinluoman toisella puolella olevien rakennusten rakentaminen kiinni katuun. Näin ei ole kuitenkaan tehty, koska olemassa oleva sähköjohto on näemmä jätetty paikoilleen. En tiedä paljonko sähköjohdon siirto maksaisi, mutta mielestäni on se on vääränlainen reunaehto kaupunkisuunnittelussa. Johdot maan alle ja kaavoitus kaupunkikuvan ehdoilla!Katutason liiketiloja oli kaavan esitetyssäkin versiossa, mutta rakennuksiahan on torin reunassa kiinni vain yhdellä laidalla, joten lopputuleman saattaa arvata (= yksi orpo puolikuollut ravintola tai kukkakauppa kerrostalon kivijalassa laajan kivetyn kentän reunalla). Lautakunnan palautuspäätöksessä sanotaan tämmöistä:
Kaupunkisuunnittelulautakunta kirjoitti:Alueen keskelle esitetty Merituulentien ja kirkon välinen aukio on toteutettava esitetystä olennaisesti viihtyisämpään läpikulkuun ja oleskeluun houkuttelevana. Tämä voi merkitä simerkiksi matalia ja hyvin sijoitettuja ”paviljonkimaisia palvelutiloja”, leikki- ja pelikenttiä ja matalia istutuksia. Samalla on kuitenkin korostettava näkymiä kirkolle.Pisteet tästä lautakunnalle. Aukiosta näytti olevan tulossa aika tyypillinen autio lähiöversio, varsinkin kun kaupalliset toiminnot on kasattu metroasemalle leveän Merituulentien toiselle puolelle. Toivottavasti aukio saadaan toimimaan. Toinen silmiin sattunut kohta oli tämä:
Kaupunkisuunnittelulautakunta kirjoitti: Merituulentien varren pohjakerrosten julkisivujen suunnittelussa tulee kaavamääräyksen mukaan välttää umpinaisen, muurimaisen julkisivun syntymistä.Ts. ei Kalasatama-mallista umpimuuria. Jää nähtäväksi mitä tulee, tuommoiset lauseet eivät juuri ole ennenkään estäneet muurin tekemistä.
Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto kirjoitti:Kehittämissuunnitelmassa on luonnosteltu myös entistä Poliisiopiston tonttia niin, että tontti on laajennettu länteenpäin ja Miestentie on siirretty Kehä I:n yläpuolelle kannelle. Koska Kehä I:n uudistamisen aikataulu on auki, on nyt perusteltua edetä niin, että entisen Poliisiopiston tontin itäosaan rakennetaan opiskelija-asuntoja voimassa olevan asemakaavan mukaan. Suunnitelmissa varaudutaan siihen, että tontin länsiosan asemakaavaa muutetaan tavoitteena tontin laajentaminen ja rakennusoikeuden lisääminen. Väliaikana ratkaisu ei kuitenkaan saa näyttää keskeneräiseltä.
Arkkit.tsto SARC Oy on laatinut alustavat luonnokset entisen Poliisiopiston tontin kehittämisestä edellä kuvatun mallin pohjalta. Siinä tontin itäreunaan on esitetty pääosin voimassa olevan asemakaavan pohjalta asuinrakennus, jonka rakennusoikeus on noin 8 500 kem2. Tämä rakennus muodostaisi Senaatti-kiinteistöjen omistamalle tontille peruskorjattavan asuntolarakennuksen kanssa mielenkiintoisen opiskelijayhteisön Aalto Villagen säilytettävän letkujenkuivatustornin ympärille.
Senaatti-kiinteistöjen tontille tehdään asemakaavanmuutos, mutta tavoitteena on, että opiskelija-asunnot voitaisiin toteuttaa suojeltuihin asuntolarakennuksiin nykyisen asemakaavan pohjalta.
Kotimaa24 kirjoitti:Valtuusto teki päätöksen – Espooseen rakennetaan uusi Suvelan kappeliLassila Hirvilammi Architects on näköjään muuttanut nimensä muotoon OOPEAA / Office for Peripheral Architecture (http://oopeaa.com/) . Verkkosivuilla ei mainita Rem Koolhaasia tai Office for Metropolitan Architecturea, mutta nimestä tulee väistämättä mieleen jonkunlainen vastakkainasettelu Koolhaasin ideoihin nähden. OOPEAA-lyhenne taitaa olla vähän hölmö.
Espoon seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto on hyväksynyt uuden kappelin rakentamisen Espoon Suvelaan. Rakentaminen aloitetaan tämän kesän lopulla, ja kappelin on määrä valmistua syys-lokakuussa 2015.
Espoon tuomiokirkkoseurakunnan alueelle nouseva rakennus korvaa vuonna 1981 rakennetun toimitilan.
Aiemmin tässä kuussa Espoon seurakuntien yhteisen kirkkoneuvoston käsittelyssä oli jo esitys kappelihankkeen hautaamisesta. Neuvosto kuitenkin tyrmäsi esityksen ja hyväksyi äänin 13–1 vastaesityksen kappelin rakentamisesta.
Hylätyssä esityksessä kappelista luopumista perusteltiin sillä, että tavoiteltuja rakentamissäästöjä ei ole saavutettu, vaan hankkeen kustannukset ovat nousseet vuoden takaisesta tilanteesta. Hylätyssä esityksessä ehdotettiin uuden rakennuksen sijaan vanhan kappelin kunnostamista. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on nyt 14,3 miljoonaa euroa.
Suvelan kappelin rakentamista on valmisteltu vuodesta 2003. Hankepäätös tehtiin 2007, ja vuonna 2011 hyväksyttiin hankesuunnitelma.
Kappelin ovat suunnitelleet Lassila Hirvilammi Arkkitehdit Oy, joka tunnetaan muun muassa Klaukkalan ja Jyväskylän Kuokkalan kirkkojen suunnittelijana. Rakennuksen pintamateriaali on kuparia ja osin puuta.
Ozie kirjoitti:Mua jäi tuossa Piispansillan leventämisessä häiritsemään se, että eikö samalla pitänyt tulla rampit Helsinkiin päin? Näitä ei paljoon näy.Ilmeisesti ramppi tulee myöhemmin. Hesarihan on hiljattain uutisoinut tästä yhdestä röttelömökin omistajasta, joka joutuu jättämään talonsa rampin takia.
Janne_H kirjoitti:Samalla varmaan toteutuu kuin toivottoman Kehä II:n risteyksen kunnostaminen, eli _tämä valittaja oikeasti tietämättään edistää paljon suurempaa hanketta_Ozie kirjoitti:Mua jäi tuossa Piispansillan leventämisessä häiritsemään se, että eikö samalla pitänyt tulla rampit Helsinkiin päin? Näitä ei paljoon näy.Ilmeisesti ramppi tulee myöhemmin. Hesarihan on hiljattain uutisoinut tästä yhdestä röttelömökin omistajasta, joka joutuu jättämään talonsa rampin takia.
Puurakentaminen Tuuliniityssä jatkuuhttp://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_y ... 2853445%29
Puurakentaminen Tapiolan Tuuliniityssä jatkuu. Alueelle on tulossa uutta rakennusoikeutta runsaat 20 000 kerrosneliömetriä. Alueesta muodostetaan edustava puurakentamisen kokonaisuus, joka jatkaa Tuuliniityn eteläosaan aiemmin toteutettua puurakentamista.
Alueella pyritään edistämään myös korkeaa puurakentamista ja sen myötä rakenneratkaisujen kehittämistä. Kaavamääräyksissä mainitaan, että rakennusten tulee julkisivuiltaan ja rungoltaan olla pääosin puuta.
Uudelle asuinkerrostalojen ja -rivitalojen korttelialueelle on tarkoitus rakentaa neljästä kuuteen kerroksisia lamellitaloja uuden hidaskadun varteen ja kaksikerroksisia rivitaloja puistoalueen ja puron reunaan. Pysäköinti sijoitetaan pihakannen alle kerrostalon kylkeen pihan puolelle.
Asuinkerrostalojen korttelialueelle tulee muun muassa opiskelija-asumista. Alueelle rakennetaan viisikerroksinen asuintalo sekä kaksitoistakerroksinen tornitalo metron huoltotunnelin ja ajorampin viereen. Tornitalo toimii alueen maamerkkinä vastaavasti kuin muuallakin Tapiolassa.
Rakennusten sijoittelussa ja kerrosluvuissa otetaan huomioon Tuuliniityn ja Hakalehdon laajempi maisematila. Matalat rivitalot sijoittuvat vihervyöhykkeen sisäosiin puron varrelle ja kerrostalot reunamille säilyttäen näin alueelle luonteenomaista laaksomaista tilaa.
Puurakentamisen tavoite liittyy Työ- ja elinkeinoministeriön, Aalto-yliopiston ja Espoon kaupungin 29.11.2012 allekirjoittamaan sopimukseen yhteistyöstä puurakentamisen kehittämiseksi. Muun muassa Otaniemen, Keilaniemen ja Tapiolan kehittämiselle on asetettu tavoitteita, joiden mukaisesti alueille on tarkoitus kehittää modernia suomalaista puurakentamista. Espoon kaupungin puurakentamisen edistämisohjelma hyväksyttiin kaupunginhallituksessa kesäkuussa.
Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee asemakaavaehdotuksen nähtäville asettamista 4.9.
Matinkylän ostarin purku jumissa lähitalojen parkkipaikkojen takia
Matinkylän "pubistuneen" liikekeskuksen tilalle voisi rakentaa asuintorneja, mutta lähitaloille pitäisi löytää uudet parkkipaikat. Ne maksavat neljä miljoonaa euroa.
[...]
hmikko kirjoitti:http://www.hs.fi/kaupunki/a141386884898 ... f=fb-shareMiksi tuo pitäisi purkaa, kun sen voisi remontoida? Ihme purkuvimma päällä taas. Pubistuminen luultavasti on lähiöissä tervetullut ilmiö ja osa meillä hyvin vaisua sosiaalista kanssakäymistä.
Matinkylän ostarin purku jumissa lähitalojen parkkipaikkojen takia
Matinkylän "pubistuneen" liikekeskuksen tilalle voisi rakentaa asuintorneja, mutta lähitaloille pitäisi löytää uudet parkkipaikat. Ne maksavat neljä miljoonaa euroa.
[...]
