Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Alakerrassa käydään jutustelua mielenkiintoisista rakennusprojekteista. Täällä ei välitetä korkeusennätyksistä vaan iloitaan myös pienemmistä rakennuksista ja vanhemmista arkkitehtuurin helmistä.
Tekijänä Joggeri
#65794
Tampereella Tipotien terveysaseman seinä on kuparisena huomattavasti tyylikkäämmän näköinen "loimotus", kuin tuossa kuvassa Porin puuvillan kauppakeskuksen seinä. SK:n jutun mukaan loimotuksella haluttiin liittää kohde vanhaan rakennuskantaan, mutta mä en oikein näe miten lommoinen tasavärinen pelti on tarkoitukseen hyvä vaihtoehto.

SK:n kommentteja-palstalta:
"6.3.2014 22:14

No kattokaas ku nuo pellit saatiin halvalla Laviasta vanhasta lantasuulin seinästä. Purkuvaihees tuli pieniä loimutuksia kun piti lämmittää pakkasella ku purettiin! "

"Ei tommoista loimupeltii saa sikalankaan seinään.Ei onneksi tarvii joka päivä tota nykytaiteen museota katsella. Eläinsuojeluviranomaiset puuttuu,jos laittaisin tommosta koirakopin seinään."
:D
Tekijänä Karpathia
#65795
Satakunnan Kansan palstoilla ihan oikeutetusti moni lukija kysyy miten voi olla mahdollista, että omakotitaloille voi olla tarkemmat rajoitukset rakennusten ulkonäölle kuin keskustan ja sen lähiympäristön uustuotannolle. Ihan mitä tahansa ei suuryrityksiäkään saisi päästää rakentamaan.

Muuten Puuvillaan olisi sopinut ihan erilainen kauppakeskus-konsepti kuin nyt toteutettavana oleva. Maailmalla on joitakin ”Village”-tyylisiä kauppakeskittymiä, joissa on siis luotu kylämäinen ostoskeskusta aukioineen ja kävelykatuineen. Mielestäni konsepti toimii juurikin kaupungin keskustan liepeillä (niinkuin Puuvillan alueella) paremmin kuin perinteinen kauppakeskus. Katsokaa mallia vaikka Seattlen University Villagesta tai Maastrichtin Maasmechelen Villagesta.

Suurin huoleni Puuvillan kauppakeskuksen osalta on se, että se tuhoaa alueen ainutlaatuisen tunnelman. Mielestäni Puuvilla on ollut ylivoimaisesti Porin ja ehkä koko Suomen tunnelmallisimpa ja viihtyisämpiä alueita. Siellä yhdistyy ympäristön kauneus (vanhat puutalot ja teollisuusperintö Pohjoisrannassa, joki, Kirjurinluoto ja Etelärannan uusrenessanssimaisema), akateemisuus, kulttuuri, harrastukset ja valkokaulustyöpaikat ainutlaatuisella tavalla. Jos olisin ollut Renorilla päättämästä alueesta, niin olisin antanut sen kasvaa orgaanisesti. Kauppakeskus on aina vähän väkisin tehty luomus.
Avatar
Tekijänä arkkinikkari
#65796
Karpathia kirjoitti:Muuten Puuvillaan olisi sopinut ihan erilainen kauppakeskus-konsepti kuin nyt toteutettavana oleva. Maailmalla on joitakin ”Village”-tyylisiä kauppakeskittymiä, joissa on siis luotu kylämäinen ostoskeskusta aukioineen ja kävelykatuineen. Mielestäni konsepti toimii juurikin kaupungin keskustan liepeillä (niinkuin Puuvillan alueella) paremmin kuin perinteinen kauppakeskus. Katsokaa mallia vaikka Seattlen University Villagesta tai Maastrichtin Maasmechelen Villagesta.
Tuollaista ostoskeskuskonseptia kutsutaan maailmalla toisinaan myös "kaupungiksi", ja on toki paljon parempi kuin meikäläiset kauppakeskukset.
Tekijänä ÄmJii
#65814
No hyi helvetti, mikä seinä. Tosin enemmän tuo on surkuhupuisa. Ja tuskin yhtä pahan näköinen osana suurta pintaa. Pyynikin terveysasema on arkkitehtuuriltaan upea rakennus, johon tuota kauppakeskusta ei tule verrata missään olosuhteessa. Nyt kun katsoo Pyynikin rakennusaikaisia kuvia, niin tuo "loimotus" näytti siinä kuparipinnassa hyvältä jo rakennusvaiheessa, kun taas tässä Puuvillan kohdalla heti näkee, että ei toimi. Itse en tuota ominaisuutta edes ollut pistänyt aiemmin merkille Pyynikin terveysaseman kohdalla, kun taas tässä se pistää heti silmään. Huvittaa tuossa jutussa esitetty kommentti, josta saa sen kuvan, että valomainokset parantavat ulkonäköä. Minkä näköisen rakennuksen ulkonäkö paranee valomainoksilla? Paskan näköisen. Ei sillä, että tästä tulisi erityisen ruma - ihan normaali kauppakeskus, joskin vanhaa ja uutta yhdistämällä voi saada ihan näyttävääkin aikaan.
Tekijänä Ozie
#66786
YIT aloittaa Lauttasaaren kauppakeskuksen rakentamisen

YIT allekirjoitti sopimuksen helmikuun lopussa Lauttasaaren ostoskeskuksen ostosta helmikuun lopussa. Nykyinen, vuonna 1970 valmistunut liikekeskus puretaan, ja tilalle rakennetaan kauppakeskus ja sen päälle kolme asuinkerrostaloa. Lisäksi keskuksen yhteyteen rakennetaan maanalainen pysäköintilaitos.

Vanha ostoskeskus tyhjenee ja lopettaa toimintansa huhtikuun lopussa lukuun ottamatta Vaunu-aittaa, joka toimii tiloissa vielä toukokuun puolella. Ostoskeskuksen purkaminen aloitetaan toukokuussa ja se kestää arviolta kolme kuukautta. Tästä betonirakenteiden purun osuus on noin kymmenen viikkoa.

Purkutöiden ajaksi alue aidataan noin kaksi metriä korkeilla aidoilla, jotka päällystetään suodatinkankaalla pölyn torjumiseksi. Lisäksi purettavia rakenteita kastellaan pölyn muodostumisen minimoimiseksi. Rakennuksen kantavat rakenteet puretaan lajittelevana purkuna. Kantavat betonirakenteet kuten seinät, pilarit ja palkit katkaistaan ja rakennus sorretaan hallitusti alas. Rakennusjäte ja metallit erotellaan kiviainesperäisestä jätteestä. Syntynyt betonijäte ajetaan kierrätykseen.

Korttelia ympäröivillä katualueilla käynnistyvät johdonsiirtotyöt jo huhtikuussa. Kävelyliikennereitteihin tulee muutoksia ja niistä tiedotetaan eri medioissa ja paikan päälle asennettavilla kylteillä. Liikennejärjestelyt suunnitellaan yleisten Helsingin kaupungin ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Työmaaliikenne pyritään järjestämään purkuvaiheessa pääasiassa Otavantien kautta. Todennäköisesti myös Kauppaneuvoksentielle tulee työmaaliikennettä jossain määrin.

Naapurustoa tiedotetaan purkutyön kulusta ja luonteesta, jolloin naapurusto osaa varautua purkutöistä johtuvaan tilapäiseen häiriöön.

Kauppakeskus valmistuu vuonna 2017

Kauppakeskuksen rakennustyöt jatkuvat arviolta keväälle 2017. Syksyllä käynnistyvät louhintatyöt ja alkuvuodesta 2015 alkaa kauppakeskuksen perustusten rakennustyöt.

Kauppakeskus sijaitsee erinomaisella paikalla arviolta vuonna 2016 valmistuvan Lauttasaaren uuden metroaseman yläpuolella. Kauppakeskuksesta on suora yhteys asemalle. Kauppakeskuksen ankkurivuokralaisiksi on jo varmistunut S-market, K-supermarket ja Alko ja lisäksi sinne tulee laadukkaita ravintoloita ja kahviloita sekä erikoisliikkeitä.

Kuusikerroksisiin asuinrakennuksiin rakennetaan yhteensä 140 erikokoista asuntoa, yhteispinta-alaltaan lähes 10 000 kerrosneliötä. Asunnot tulevat myyntiin 2016. Autopaikkoja pysäköintilaitokseen tulee noin 230.

Aluetta kehitetään YIT:n Kaupunki kylässä -konseptin mukaisesti. Konseptin tavoitteena on elävä keskus, jossa on hyvä asua ja yrittää. Alueelle tulee lisää palveluita ja asukkaita, paremmat liikenneyhteydet ja entistä enemmän sykettä.

Kuvia: http://yit.materialbank.net/NiboWEB/YIT ... 26&lang=en
http://www.mynewsdesk.com/fi/yit/pressr ... m_content=
Tekijänä Arska
#68213
Pieksämäen Ideapark jäi rakentamatta mutta kauppakeskusidea jäi elämään Pieksämäellä. Nyt Pieksämäen kaupunki on toteuttamassa paikallisen Rakennusliike U. Lipsasen kanssa
59 300m2 kokoista kauppakeskusta Veturitallien yhteyteen. Osuuskauppa Suur-Savon ja Ruoka-Keskon kanssa on jo esisopimukset Prisman ja Citymarketin rakentamiseksi kauppakeskukseen. Kauppakeskuskokonaisuus sisältää myös kaupungin omistaman Veturitorin ja Veturitallin (5000m2). Kauppakeskukseen tulee maanpäällisten pysäköintipaikkojen lisäksi 410paikan maanalainen parkkihalli. Veturitalleille on suunniteltu mm. lääkäriasemaa ja erilaisia viihdepalveluita, kuten saunamaailmaa. Veturitorin ja Veturitallien rakennus ja kunnostustyöt ovat jo käynnissä ja varsinaisen kauppakeskuksen rakennustyöt on määrä aloittaa ensivuonna jolloin kauppakeskus olisi valmis vuonna 2016.

Kuva

Kuva

Kuva

Kuvat 1 ja 2 itäsavo.fi ja kolmas länsisavo.fi
Avatar
Tekijänä TommiM
#68217
Ottamatta sinänsä kantaa siihen kuinka huono ja typerä idea tämä on, niin kauppakeskuksen suunnitellukin näemmä on tehty vähän heikonlaisesti.

Hypermarketit pitäisi sijoittaa erikoisliikkeiden ja viihdepalveluiden väliin jotta asiakasvirtaa riittäisi muuallekkin kuin pelkästää kauppakeskuksen "ruokakauppa siipeen". Toisekseen on huono asia että tälläisiin kauppakeskuksiin erikoisliikkeiden lisäksi laitetaan Prismaa ja Citymarkettia. Ne syövät aika ison osan erikoisliikkeiden myynneistä ja siksi niiden sijaan tähän pitäisi sijoittaa ainoastaan k-/s-market tasoista ruokakauppaa.
Tekijänä Arska
#68222
TommiM kirjoitti:Ottamatta sinänsä kantaa siihen kuinka huono ja typerä idea tämä on, niin kauppakeskuksen suunnitellukin näemmä on tehty vähän heikonlaisesti.

Hypermarketit pitäisi sijoittaa erikoisliikkeiden ja viihdepalveluiden väliin jotta asiakasvirtaa riittäisi muuallekkin kuin pelkästää kauppakeskuksen "ruokakauppa siipeen". Toisekseen on huono asia että tälläisiin kauppakeskuksiin erikoisliikkeiden lisäksi laitetaan Prismaa ja Citymarkettia. Ne syövät aika ison osan erikoisliikkeiden myynneistä ja siksi niiden sijaan tähän pitäisi sijoittaa ainoastaan k-/s-market tasoista ruokakauppaa.
Mielestäni hypermarkettien sijoittelussa on juuri hyvin otettu huomioon kauppakeskukse sijoittuminen kaupunkirakenteeseen. Käytännössä kaikki ihmiset tulevat kauppakeskukseen tuolta veturitallien suunnasta eli marketit on sijoitettu tavallaan kauppakeskuksen perälle. Tottakai iso osa asiakkaista tulee autolla ja saattaa näinollen ajaa parkkihallin sijaan kauppakeskuksen taakse, lähelle hypermarkettien sisäänkäyntiä, mutta koska kauppakeskus sijoittuu niin keskelle kaupunkia kuin nykypäivänä missään päin Suomea on mahdollista, eli Torin (70metriä) ja Matkakeskuksen (150metriä) väliin, niin osa asiakkaista liikkuu myös pyörällä ja kävellen kuten nykyisenkin Citymarketin asiakkaista.

Mitä Prismaan ja Citymarkettiin tulee, niin Prismaa kaupunkiin on suunniteltu jo pidemmän aikaa ja Citymarket kaupungissa on ollut jo toistakymmentä vuotta. Kyseisille kaupoille on kaupungissa siis kysyntää ja ehdottomasti paras vaihtoehto on että kyseiset kaupat sijoittuvat ydinkeskustaan saman katon alle. Mielestäni kaupungin paraspaikka erikoisliikkeillekin on siellä missä ihmiset eniten liikkuvat eli ruokaostoksilla ydinkeskustan hypermarketeissa. Kun kyseessä on reilun 19 000 asukkaan kaupunki Itä-Suomessa, jossa keskimääräinen tulotaso on muuta maata heikompi ei ostovoimaa loputtomiin riitä. Siinä mielessä tuo kauppakeskus on kaikinpuolin hyvä niin sijainniltaa kuin rakenteeltaankin. Tässä vaiheessa voi vain toivoa että paikallisilta yrittäjiltä löytyy tarpeeksi rohkeutta ja hullujakin ajatuksia, rakentaa viihdepalvelu puolesta tarpeeksi houkutteleva jotta asiakkaita tulisi kaupungin rajojen ulkopuoleltakin.

Miinuksena toki on tyhjät liiketilat kaupungin keskustassa mutta iso osa niistä lähetyy jo kovaa vauhtia peruskorjausikää ja yhtenä vaihtoehtona voisi olla niiden muuttaminen asunnoiksi. Erityisisesti ikääntyvä väestö hissittömissä kerrostaloissa voisi olla kiinnostunut esteettömästä asunnosta ydinkeskusta kauppakeskuksen myötä paranevien palveluiden äärellä!
Tekijänä McLeod
#68237
Pieksämäen ostovoima on vähentynyt muuttoliikkeenkin johdosta. Viimeisen 30 vuoden aikana kaupungin nykyisten rajojen sisällä väki on vähentynyt 5 000 hengellä. Pieksämäen ongelma on ollut pitkään ostosvirtojen valuminen naapurikaupunkeihin. Tätä on vielä edesauttanut VR:n henkilökunnan ilmaisliput. Tällä kaupungin keskustaan tulevalla kauppakeskuksella on hyvät mahdollisuudet pitää ostoseurot paremmin kaupungissa. En kuitenkaan usko, että se kovin paljon pystyy houkuttelemaan asiakkaita laajemmalta alueelta, koska Jyväskylän, Kuopion, Mikkelin ja miksi ei Varkaudenkin imu vaikuttaa. Uskoisin, että esim. entisen Jäppilän kunnan itäpuolelta suuntaudutaan kaupallisesti edelleen vahvasti Varkauteen kuten on tehty aina. Pieksämäen elinvoimaisuuden kannalta tämä hanke on ehdottoman järkevä.
Tekijänä Karpathia
#69929
Nettihesaria lueskellessani huomasin, että itärajalla (Virolahdelle) kaavaillaan maailmalta tuttua outlet village -konseptilla toimivaa ostoskeskusta. Mitäs taloforum tykkää tästä linjasta? Itse pidän huomattavasti enemmän oikeista kävelykaduista ulkoilmassa kuin megalomaanisesta hallista. Vanhaa jäljittelevästä arkkitehtuurista voi olla montaa mieltä. Onhan se toki vähän kitschiä, mutta paljon parempaa kuin kauppakeskuksissa on yleensä totuttu näkemään. Multa tää projekti saa *thumbs up*. Sijainti huitsin-Nevadassa on toki problemaattinen.

Kuva
Avatar
Tekijänä Klazu
#69934
Outlet-kylät ovat yleisiä täällä Pohjois-Amerikassa. Itse en niistä niin perusta, mutta onhan ne omalla tavallaan viihtyisämpiä kuin suomalaiset peltihallikauppakeskukset a'la Ideapark. Ongelmana näissä yleensä on, että ne kyllä toimivat jossain Kalifornian auringossa, mutta vähemmän hyvin pohjoisissa maissa joissa talvet ovat sateisia ja lumisia.

Täällä Vancouverissa on yleistymään päin puoliksi avoimet kauppakeskukset, joissa on sekä ulko- että sisätiloja erilaisia kelejä varten. Tosin tänne nousee paraikaa myös jättimäinen luksus-outlet lentokentän kupeeseen. Onneksi vieressä on sentään Skytrain-asema eli kyseessä ei ole esimerkiksi Pohjois-Seattlen kaltainen outlet-kylä 6-kaistaisen Interstaten varassa. :roll:
Avatar
Tekijänä tae
#69945
Karpathia kirjoitti:Nettihesaria lueskellessani huomasin, että itärajalla (Virolahdelle) kaavaillaan maailmalta tuttua outlet village -konseptilla toimivaa ostoskeskusta. Mitäs taloforum tykkää tästä linjasta?
Onhan tuo todella kitsch, mutta jollakin kierolla tavalla viihdyin moisessa. Toteutetaanko projekti suomalaisella vai venäläisellä rahalla? Eikö Kotkaan suunniteltu vastaavaa jonkun Moskovassa asuvan skotin toimesta, vai onko tämä se sama projekti vain siirrettynä Virolahdelle?

Klazu kirjoitti:Ongelmana näissä yleensä on, että ne kyllä toimivat jossain Kalifornian auringossa, mutta vähemmän hyvin pohjoisissa maissa joissa talvet ovat sateisia ja lumisia.
Belaya Dachan Outlet Village toimii niin hyvin Moskovassa, että sama ketju rakentaa parhaillaan Pietarin lentokentän luo vastaavaa. Ei ole huonoa säätä, on epäkelpoa pukeutumista. ;)
Avatar
Tekijänä RV
#69947
Varmaan aika paljon venäläisturisteille suunnattu paikka arkkitehtuurinkin perusteella ;)
Tekijänä Ozie
#70437
Vantaan Kivistön kauppakeskus peittoaa koossa Jumbon

Kuva

Uuteen keskukseen kaavaillaan perinteisten markettien rinnalle pop up -kauppoja ja verkkokaupan noutopistettä.

Vantaan Kivistöön on suunnitteilla uudentyyppinen kauppakeskus, jossa perinteisten markettien lisäksi on tiloja määräaikaisille pop up -kaupoille ja noutopiste verkkokaupan asiakkaille.

Uusi kauppakeskus on kooltaan Pakkalan Jumboa isompi. Neliömetrejä on luvassa 100 000, kun tilaa Jumbossa on nyt 85 000 neliötä.

Kivistön kauppakeskuksen kylkeen on luvassa asuntoja, toimitiloja ja palveluita. Asuntoja on suunniteltu yhteensä lähes 80 000 neliötä.

"Kun kauppakeskusta siirrettiin hieman länteen päin, saatiin mahtumaan vielä yksi asuinkortteli kehäradan tuntumaan", kertoo apulaiskaupunginjohtaja Juha-Veikko Nikulainen.

Asuintalojen katutasoon on mahdollista sijoittaa liiketiloja.

Neljä kaarevaa asuinkerrostaloa muodostavat Colosseumiksi kutsutun nivelen, joka yhdistää kehäradan halkomaa aluetta. Asuintalot ovat 11–12-kerroksisia.

Kauppakeskukseen tulevat ensimmäisinä Keskon ja Hok-Elannon marketit.

Hieman pienempi toinen vaihe voisi toteutua viittä vuotta myöhemmin. Laajennusosaan on soviteltu erilaisia liiketiloja ja kolmanteen kerrokseen mahdollisesti myös julkisia palveluita.

Kauppakeskus sijoittuu kehäradan Kivistön aseman eteläpuolelle. Aseman ja liiketilojen väliin on kaavailtu bussiterminaalia, joka palvelee junien liityntäliikennettä.

"Bussikenttä on liikkunut paljon suunnittelun eri vaiheissa. Yhdessä versiossa se oli jopa liikerakennuksen sisällä", Nikulainen kertoo.

Sujuva kulku busseista asemalle on ollut yksi keskeisiä huolenaiheita asukaspalautteessa.

Jos kaavoitus ja rakentaminen etenevät kitkatta, Kivistön kauppakeskus voisi avautua runsaan kolmen vuoden kuluttua vuonna 2018.

Vantaan kaupunginhallitus käsittelee kaavamuutosta tänään maanantaina. Samassa yhteydessä on päätettävänä myös toteutussopimus yksityisen perikunnan kanssa, joka omistaa noin puolet kaava-alueesta.

Vantaa on neuvotellut perikunnan kanssa sopimuksen, jonka mukaan se luovuttaa kaikki katu- ja tiealueet kaupungille vastikkeetta.

Vantaa myös perii puolet perikunnan alueelle kaavoitettavan rakennusoikeuden hinnasta kaavoitusmaksuna.

Nikulainen ei pysty arvioimaan, kuinka paljon perikunta hyötyy kaupungin kaavoitustoimista. Perikunnan maille on tulossa eri kaavojen kautta hyvin erityyppisiä rakennuksia, joiden lopullinen markkina-arvo selviää vasta tonttikaupoissa.

Yrityspalvelujohtaja Leea Markkula-Heilamo arvioi, että kaavoitushyöty perikunnalle lasketaan joka tapauksessa miljoonissa euroissa.
  • 1
  • 8
  • 9
  • 10
  • 11
  • 12
  • 14