- 05.08.05 21:36
#2380
Tuli vietettyä kesäloma kotiseudulla Pohjois-Karjalassa. Maakunnan keskuksessa Joensuussa kerkesin yhtenä iltana tehdä iloksenne pienen kuvauskierroksen. Kuvien tekninen taso ei ilta-auringon valossa otettuna ole mikään hirmu hyvä
Tässä on aluksi Suomen suurin puurakennus, Joensuu-areena
Kovin puiselta se ei ulkoa päin näytä, suuri kokokaan ei kuvissa hahmotu ihan helposti (vrt. alemmassa kuvassa keskellä ovet).
Joensuun yliopistokampus sijaitsee areenan vieressa, kuvassa 80-luvulla rakennettu Carelia-sali.
Moneen kehtaan laajennetun kampuksen rakennukset on saman tyylisiä punatiilisiä, tässä rakenteilla jokin lisäosa.
Kampusta edelleen, aukiolla Kain Tapperin teos "Alkukivet".
Purkutuomion saanut koulurakennus. Tuli halvemmaksi rakentaa uusi kuin korjata 60-luvun homeinen rakennus.
Lisää kouluja.. tai tämä on nykyään taidemuseo. Rakennuksessa on toiminut aikoinaan Suomen toiseksi vanhin suomenkielinen oppikoulu.
Monista keskustan kaduista on hankala saada kuvia kadunvarren puurivistöjen takia.
Keskuskuja torin reunalla. Ydinkeskustan ilme on kohentunut merkittävästi viime vuosina kävelykeskustan rakentamisen myötä.
Keskusta elävöitynee myös uuden korttelin kokoisen liikekeskuksen rakentamisen myötä. Torin toiselle laidalle on lisäsi tulossa uusi Carlsonin tavaratalo.
90-luvulla rakennettu "Metropoli"-liikekeskus.
Niskakatu.
Kävelykatu. Oikealle valmistumassa elokuvateatterikeskus. Onneksi säästivät myös sen viereissä olevan elokuvateatteri Tapion (keltainen rakennus keskellä).
Kaupungintalo, arkkitehti Eliel Saarinen.
Rantakadun säilyneitä puutaloja.
Itärantaa ja Niinivaaran kaupunginosaa Penttilän sillalta.
Pielisjokea ja Länsisilta. Keskusta on vasemmalla puiston takana.
Tikkamäentien suosittuja 50-luvun taloja ja modernimpaa rakennuskantaa.
Kaupungin massiivisimpia rakennuksia on 50-luvulla rakennettu Suomen ensimmäinen keskussairaala Niinivaaran laella. Wikipedia väittää, että rakennus näkyy aina Kolille saakka (enpä ole koskaan älynnyt katsoa siellä käydessä). Matkaa on linnunteitse yli 50 km.
Betonibrutalismia edustava edustava vesitorni.
Aittaranta. Tämän teollisuusrakennuksen paikalle on suunnitteilla uusi asuinalue, johon kuuluu 14-kerroksinen asuintorni
Eteläinen keskusta (jossain puiden takana), jälleen Penttilän sillalta kuvattuna. Vasemmalla takana joen suu (josta Joensuu arvatenkin on saanut nimensä) ja Pyhäselkä.
Puutalo Rantakadulla
Keskustan ruutukaava-alueesta varmaan 90% on oikealla olevan talon kaltaisia 60-80-luvun "kenkälaatikkotaloja". Ne on yleensä rakennettu tonteille lähiömäisesti n. 10 metriä kadunreunasta, verhoiltu tiilellä ja kerroksia on 3 tai 4 (ilmeisesti siksi ettei olisi tarvinnut rakentaa hissejä, sittemmin johinkin taloihin on isolla rahalla rakennettu hissi jälkikäteen)
Kauppakadun eteläpäätä.
'
Ev. lut. kirkko. Ortodoksikirkko jäi tällä erää kuvaamatta.
Vivi Lönnin suunnittelema koulurakennus (nyk. Vapaaopisto)
Vielä takaisin torin laidalle, joukkoliikennekaduksi muutettu Siltakadun pätkä.
Joku vuosi sitten rempattu 60-luvun liiketalo
Nk. Pielisjoen Linna Ilosaaressa. Kaupungin vanhin kivirakennus (1851).
Tässä on aluksi Suomen suurin puurakennus, Joensuu-areena
Kovin puiselta se ei ulkoa päin näytä, suuri kokokaan ei kuvissa hahmotu ihan helposti (vrt. alemmassa kuvassa keskellä ovet).
Joensuun yliopistokampus sijaitsee areenan vieressa, kuvassa 80-luvulla rakennettu Carelia-sali.
Moneen kehtaan laajennetun kampuksen rakennukset on saman tyylisiä punatiilisiä, tässä rakenteilla jokin lisäosa.
Kampusta edelleen, aukiolla Kain Tapperin teos "Alkukivet".
Purkutuomion saanut koulurakennus. Tuli halvemmaksi rakentaa uusi kuin korjata 60-luvun homeinen rakennus.
Lisää kouluja.. tai tämä on nykyään taidemuseo. Rakennuksessa on toiminut aikoinaan Suomen toiseksi vanhin suomenkielinen oppikoulu.
Monista keskustan kaduista on hankala saada kuvia kadunvarren puurivistöjen takia.
Keskuskuja torin reunalla. Ydinkeskustan ilme on kohentunut merkittävästi viime vuosina kävelykeskustan rakentamisen myötä.
Keskusta elävöitynee myös uuden korttelin kokoisen liikekeskuksen rakentamisen myötä. Torin toiselle laidalle on lisäsi tulossa uusi Carlsonin tavaratalo.
90-luvulla rakennettu "Metropoli"-liikekeskus.
Niskakatu.
Kävelykatu. Oikealle valmistumassa elokuvateatterikeskus. Onneksi säästivät myös sen viereissä olevan elokuvateatteri Tapion (keltainen rakennus keskellä).
Kaupungintalo, arkkitehti Eliel Saarinen.
Rantakadun säilyneitä puutaloja.
Itärantaa ja Niinivaaran kaupunginosaa Penttilän sillalta.
Pielisjokea ja Länsisilta. Keskusta on vasemmalla puiston takana.
Tikkamäentien suosittuja 50-luvun taloja ja modernimpaa rakennuskantaa.
Kaupungin massiivisimpia rakennuksia on 50-luvulla rakennettu Suomen ensimmäinen keskussairaala Niinivaaran laella. Wikipedia väittää, että rakennus näkyy aina Kolille saakka (enpä ole koskaan älynnyt katsoa siellä käydessä). Matkaa on linnunteitse yli 50 km.
Betonibrutalismia edustava edustava vesitorni.
Aittaranta. Tämän teollisuusrakennuksen paikalle on suunnitteilla uusi asuinalue, johon kuuluu 14-kerroksinen asuintorni
Eteläinen keskusta (jossain puiden takana), jälleen Penttilän sillalta kuvattuna. Vasemmalla takana joen suu (josta Joensuu arvatenkin on saanut nimensä) ja Pyhäselkä.
Puutalo Rantakadulla
Keskustan ruutukaava-alueesta varmaan 90% on oikealla olevan talon kaltaisia 60-80-luvun "kenkälaatikkotaloja". Ne on yleensä rakennettu tonteille lähiömäisesti n. 10 metriä kadunreunasta, verhoiltu tiilellä ja kerroksia on 3 tai 4 (ilmeisesti siksi ettei olisi tarvinnut rakentaa hissejä, sittemmin johinkin taloihin on isolla rahalla rakennettu hissi jälkikäteen)
Kauppakadun eteläpäätä.
'
Ev. lut. kirkko. Ortodoksikirkko jäi tällä erää kuvaamatta.
Vivi Lönnin suunnittelema koulurakennus (nyk. Vapaaopisto)
Vielä takaisin torin laidalle, joukkoliikennekaduksi muutettu Siltakadun pätkä.
Joku vuosi sitten rempattu 60-luvun liiketalo
Nk. Pielisjoen Linna Ilosaaressa. Kaupungin vanhin kivirakennus (1851).