Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Talon aulassa voit esitellä omia kuvia rakennuksista, kaupungeista ja muista urbaaniin teemaan liittyvistä kohteista. Esittele kotikaupunkisi tai kommentoi muiden kuvia. HUOM! Kuvat ovat tekijänoikeuslain suojaamia, eikä kuvien kopiointi ole sallittua ilman kuvaajan lupaa!
Avatar
tekijänä Iggy.P
#63785
:::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::

Bulevardi 12


Poliittinen murha Helsingissä 6.2.1905


Lennart Hohenthal surmasi Venäjän sortohallinnon edustajaksi katsomansa Eliel Soisalon-Soinisen Helsingissä ja pakeni melkoisen erikoisten vaiheiden jälkeen Lontooseen. Tapahtumat etenivät suunnilleen seuraavaan tapaan:

Vuoden 1905 alussa Hohenthal liittyi Aktiivisen Vastustuspuolueen taistelujärjestöön. Ylimpänä lainvalvojana ja kenraalikuvernöörin alaisena työskennellyttä Soisalon-Soinista pidettiin venäläisen sortovallan edustajana. Hohenthal otti hänen murhansa hoitaakseen.

Kuva
Murhaaja: Lennart Hohenthal


Hohenthal kävi tammikuussa 1905 Pietarissa hankkimassa itselleen kaartinupseerin univormun. Hän aikoi pyrkiä Soisalon-Soinisen puheille upseeriksi naamioituneena, ja univormun oli näytettävä aidolta, ettei se olisi herättänyt turhaa huomiota epävakaassa suuriruhtinaskunnassa.


Kuva
Uhri: Eliel Soisalon-Soininen


Helmikuun 6. päivän aamulla 1905 Lennart Hohenthal heräsi omien sanojensa mukaan "vahvana ja levänneenä". Hän puki päällensä upseerin univormun ja jäi odottamaan tietoa prokuraattorin tapaamisesta. Pian tulikin tieto, että tapaaminen oli mahdollista puoli yhdeltätoista aamupäivällä. Hohenthal liikkui jalan pitkän matkaa eksyttääkseen poliiseja, kunnes hän kutsui vossikan ja ajoi sillä Soisalon-Soinisen asunnolle Bulevardille. Poliisi vartioi asuntoa prokuraattorin saamien tappouhkausten vuoksi, mutta Hohenthalin univormu teki tehtävänsä. "Jo matkalla näytti upseerin nuttu turkiskauluksineen toivotun tenhovoimansa. Isvossikka suoritti tehtävänsä moitteetta ja passipoliisit tekivät katuvierillä tavattoman jäykkinä smirnoota.


Kuva


Hohenthal soitti Soisalon-Soinisen ovikelloa, jolloin lakeijaksi pukeutunut poliisi tuli avaamaan oven. Hän antoi miehelle käyntikortin, jossa luki: "Alexander De Gadd, Lieutenant de la Garde, St. Petersbourg", ja pyysi päästä prokuraattorin puheille.

Hohenthal ohjattiin työhuoneeseen. Kun Soisalon-Soininen astui huoneeseen toisesta ovesta, Hohenthal veti esiin pistoolin ja ampui sillä yhteensä kahdeksan laukausta tätä kohti. Prokuraattori tuupertui maahan. Valepukuinen poliisi ryntäsi paikalle ja työhuoneessa alkoi kiivas laukaustenvaihto. Paikalle riensi myös prokuraattorin 17-vuotias poika John pistooli kädessä ja alkoi tulittaa Hohenthalia. Hohenthal sai pari suhteellisen vaaratonta osumaa jalkaansa ja vietiin sairaalaan tiukasti vartioituna. Paikalle kutsuttu lääkäri totesi Soisalon-Soinisen kuolleeksi.



Kuva
Surmapaikka: Bulevardi 12, Helsinki


Hohenthalia pidettiin vangittuna Katajanokalla lääninvankilassa, jonne hänet oli siirretty venäläisestä sotilassairaalasta. Karkaamissuunnitelma oli kuitenkin jo valmiina. Kesäkuussa Hohenthal sai vieraakseen aktivistipiireissä toimivan naisen Alexandra Zetterbergin, joka välitti kalvosimeen kirjoitetulla viestillä pakosuunnitelman Hohenthalille. Zetterberg onnistui suunnitelman jättämisen lisäksi tekemään pysyvän vaikutuksen Hohenthaliin, joka muisteli ensitapaamista näin: "Hänellä oli silmissään se välähdys, jota minä olin hakenut, mutta löytämättä. Sanoja meidän ei tarvinnut vaihtaa, silmämme puhuivat sydämiemme kieltä ja vapauden merkiksi hän poistuessaan painoi värähtelevän suudelman otsalleni."


Kuva
Näkymä Bulevardille


Lokakuun 10. päivänä Hohenthal karkasi vankilasta. Hän laski ikkunastaan alas narun, johon eräs hänen ystävistään sitoi rautasahan. Vanki sahasi kalterin poikki ja laskeutui narua pitkin pihalle. Ystävät heittivät Hohenthalille vankilan muurin yli nuoratikkaat, joita pitkin hän kiipesi vapauteen. Pako onnistuikin hyvin, ilmeisesti lahjottujen vartijoiden ja huumattujen poliisien avulla. Myöskään venäläiset sotalaivat eivät estäneet paossa käytetyn soutuveneen liikkeitä.


Kuva
Katajanokan vankila


Hohenthal matkusti Tukholman kautta Lontooseen ja meni naimisiin Alexandra Zetterbergin kanssa. Heille syntyi kaksi lasta, (Brita 1907–1916 ja Carl-Eric 1909). Hohenthal käytti Englannissa ollessaan nimeä Erik Alfvén. Hän työskenteli aluksi kauppiaana ja myöhemmin mm. Englannin hovissa hierojana. Hohenthal kuoli 1951 Lontoossa, ja hänet haudattiin Helsingin vanhalle hautausmaalle pari kuukautta myöhemmin.

Lennart Hohenthal armahdettiin vuonna 1918 korkeimman oikeuden päätöksellä. Oikeus ilmeisesti katsoi, että hänen tekonsa oli osa Suomen itsenäisyyskamppailua. Näin hänet tunnustettiin vapaustaistelijaksi, jona hän itseään piti.


Kuvat: wikimedia&omistamani kuvat
Avatar
tekijänä sw
#63819
Haluan nähdä tässä kuvaketjussa kuvia, joista suurin osa (mielellään vaikka kaikki) ovat itse otettuja. Tapelkaa muualla, esim. juttutuvassa.
Avatar
tekijänä Iggy.P
#64004
::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::

Poliisipäällikkö Esko Riekki ja oululainen kauppakartano


Kuva
- Esko Riekki oli jääkärivärväri, kokoomuspoliitikko ja Etsivän keskuspoliisin (EK) päällikkö.

Suomen itsenäistyminen ja siihen johtaneet tapahtumat saattavat äkkiseltään tuntua yhdeltä kuivalta historian lehdeltä muiden joukossa. Tarkempi perehtyminen aiheeseen nostaa kuitenkin esiin varsin kirjavan joukon erilaisia tapahtumia ja persoonia jotka vaikuttivat historian kulkuun merkittävällä tavalla. Yksi tapahtumiin eniten vaikuttaneista henkilöistä oli Oulussa varakkaaseen kauppiasperheeseen syntynyt Esko Riekki. Hänet tunnetaan parhaiten Etsivän keskuspoliisin* päällikkönä, mutta hänen elämänsä sisältää myös muita mielenkiintoisia vaiheita. Tarinaan liittyy läheisesti myös Oulussa sijaitseva Riekin talo.

* Etsivä keskuspoliisi (EK) oli vuosina 1919–1938 toiminut Suomen valtiollinen salainen poliisi.

Kuva
Esko Riekin isän vuonna 1900 rakennuttama kauppakartano Oulussa.


Esko Riekki ei vielä nuorena herättänyt lupauksia. Hän laiminlöi opintonsa ja hummasi 1910-luvun Helsingissä, mutta solmi runsaasti aktivistisuhteita.


Kuva



Vuonna 1915 hän terästäytyi ja toimi vallassa olevilta viranomaisilta salassa toimineen jääkäriliikkeen värväysorganisaattorina kotikaupungissaan Oulussa. Lähtijät saivat kuulla häneltä että he olivat harppaamassa "askeleen, jolla mies astuu aivan tuntemattoman, kylmän kohtalon kelkkaan". Hänen kauttaan maasta livahti satoja vapaaehtoisia.


Kuva
Riekin talossa toimii nykyään kahvila Rooster.



Varoituksia vähätellyt Riekki joutui 1916 kiinni ja Pietariin Spalernajaan - ja jakoi sellin Vihtori Kosolan kanssa - kunnes maaliskuun vallankumous 1917 vapautti "kalterijääkärit".

Kuva
Spalernajan vankila Pietarissa.



Suomen tuleva "ohranapäällikkö" ehti vankina oppia ja omaksua kuulustelutapoja, mutta käydä myös lähellä omakohtaista murtumista. Rankka vankila-aika muokkasi ja vanhensi Riekkiä. Nuoruus oli äkkiä ohi, mikä todentuu hänen päiväkirjoistaan ja valokuvistaan vääjäämättä.

Kuva



Seuraavana vuonna ryhmä oululaisia kauppiaita toimi vuoden 1918 Suur-Suomi-henkisen Vienan-retken järjestelijöinä. Sotilasoperaatiolla he pyrkivät turvaamaan taloudellisia etujaan. Riekin isä oli hankkeen keskeisiä rahoittajia, ja Esko Riekki pääsi jääkärikapteeni K.M. Walleniuksen tiedustelupäälliköksi. Huonosti suunnitellun retken sotilaallisia tavoitteita ei saavutettu, mutta Riekki sai tulevalle uralleen tärkeää sotilaskokemusta. Aktivistien sisäpiiriin kuulunut Riekki toimi aktiivisesti myös monarkistien hankkeessa saksalaisen prinssin saamiseksi Suomen kuninkaaksi.


Kuva
Rakennus on koristeluiltaan uusrenessanssia.


Riekki valittiin yllättäen Etsivän keskuspoliisin johtoon vaikka vielä pari vuotta aiemmin hän oli puuhannut oikeistokaappausta - ja vaikka yleisesti tiedettiin että hän halveksui demokratiaa ja tasavaltaa. EK:sta puristui valkoisen vallan nyrkki. Riekki lisäsi etsivien koulutusta ja lietsoi taloon oikeaa "ohranahenkeä". Lähtökohdiltaan Riekin EK oli vuoden 1918 sodan tuloksia puolustava "Valkoisen Suomen vahtikoira".

Kuva
Etsivän keskuspoliisin (nyk. Supon) talo Helsingissä osoitteessa Ratakatu 12.



Hänen poliisiuransa kohokohtana voi pitää kansainvälisen vakoilijarenkaan paljastamista 1933–1934, mistä saatiin kiitosta ulkomailtakin. Riekkiä on luonnehdittu tehokkaaksi, väsymättömäksi ja taitavaksi mutta myös pikkutarkaksi, häikäilemättömäksi ja yksioikoiseksi. Hänen katsotaankin syyllistyneen useisiin ylilyönteihin uransa aikana.

Vuosina 1929-1932 sattuneet tapaukset toivat esiin Riekin kohtalokkaan vian: hän sympatisoi äärioikeistoa ja oli sitä myöten sokea sille.  Muistiossa EK luokitteli ison osan suomalaista älymystöä kommunisteille läheiseksi.

Riekki piti 1930-luvun loppupuolella yllä hyviä ja läheisiä suhteita Natsi-Saksaan. Keväällä 1941 Riekki oli keskeisesti luomassa suomalaista SS-pataljoonaa, kaikkiaan 1408 lähtijän joukkoa. Värväystä hoidettiin helsinkiläisessä kulissina toimivassa insinööritoimisto Rataksessa. Riekki kuitenkin pettyi saksalaisiin, jotka rikkoivat lupauksiaan ja olivat ylimielisiä.

Kuva
Suomalaisia SS-sotilaita Groß Bornissa vuonna 1941. -wiki-


Innolla alettu hanke aiheutti sodan pitkittyessä ja muuttuessa erittäin veriseksi paljon pettymyksiä ja katkeruutta, ja se purettiin 1943. Riekki oli erotettu vuotta aiemmin. Hän näki erottamisen takana "suomalais-saksalaisten natsikiihkoilijoiden" salaliiton. SS-toimikunnan kärkeen tuli yliopiston rehtori Rolf Nevanlinna, jota Riekki happamasti arveli "niin nöyräksi saksalaisille, että kumarsi 'nokkansa pöytään' heidän edessään".

Kuva
Suomalaisten vapaaehtoisten lippu. -wiki-


Saksan suhteet ja SS-värväys mustasivat Riekin maineen sodan jälkeen. Välirauhan jälkeen Riekki toimi Uuden Suomen toimitusjohtajana vuosina 1941–1958, hän kuoli Helsingissä vuonna 1973.

::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::

Tietolähteinä käytin Helsingin Sanomien artikkelia ja wikipediaa.
Avatar
tekijänä Iggy.P
#64029
::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::

Odeonsplatz - München


Odeonsplatz on suuri kaupunkiaukio Münchenin keskustassa. Se tuli tunnetuksi 1900-luvulla sotilasparaatien pitopaikkana. Se on rakennettu 1800-luvulla Leo von Klenzen suunnitelmien mukaan. Sen arkkitehtuurivaikutteet tulevat pääasiassa alppien eteläpuolelta Italiasta. Ludwigstraße-niminen katu päättyy aukioon. Kuvasin aukiota muutama vuosi sitten.


Kuva
Feldherrnhallen leijona.


Kuva
Näkymä aukiolle.


Kuva
Odeonsplatz 1800-luvulla. - wiki -


Tässä paikka yöllisen sotilasparaatin aikaan 1930-luvulla. Värikuvaus oli Saksassa jo suhteellisen suosittua tuohon aikaan:
http://2.bp.blogspot.com/_YYMeAu4i7gA/S ... photos.jpg



SS-sotilaita Feldherrnhallen edustalla. SS perustettiin alunperin Adolf Hitlerin henkivartiokaartiksi, mutta se laajeni myöhemmin huomattavasti.
http://www.thirdreichruins.com/Feldcolor.jpg



SS oli avainroolissa holokaustina tunnetussa kansanmurhassa: SS:n Einsatzgruppe-komennuskunnat murhasivat yli miljoona siviiliä ja SS-Totenkopfverbände hallinnoi keskitys- ja tuhoamisleirejä, joissa surmattiiin miljoonia juutalaisia, puolalaisia, romaneja, venäläisiä ja homoseksuaaleja. Näiden tapahtumien lisäksi SS syyllistyi myös moniin muihinkin sotarikoksiin. Kuva on Odeonsplatzilta:
http://1.bp.blogspot.com/-6xY1NofajV8/U ... ,+1938.jpg


Värväysjuliste kehoittaa liittymään taisteluun bolševismia vastaan.
http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Ssnederland.jpg


Matkaseuralaiseni Odeonsplatz-aukiolla:
Kuva



Kuva



::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::
Avatar
tekijänä Iggy.P
#64248
::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::


Oulun pikku-berliini


Pikku-Berliini on nimitys, jota Toisen maailmansodan aikana käytettiin joistakin Suomen alueella sijainneista saksalaisista tukikohdista. Suurin Pikku-Berliini sijaitsi Oulussa.

Oulun tukikohta oli SS-divisioona Nordin huolto- ja koulutuskeskus, Waffen-SS Finnland Stützpunkt IV. Alueelta löytyi huoltokeskus, koulutusosasto, kenttäsairaala, hevossairaala, autovarikko, sotapoliisiosasto ja ilmatorjuntapatteristo. Ainoa Pikku Berliinistä jäljelle jäänyt rakennus näkyy seuraavissa kuvissa. Se rakennettiin alkujaan saksalaisten upseerikerhoksi. Alppilan kaupunginosan nimi, sekä kadunnimet Alppitie ja Tirolintie juontuvat saksalaisajoilta. Nimitys johtui Dietlin vuoristodivisioonien alppijääkäreiksi kutsutuista joukoista.

Kuva


Kuva



Natsihallinnon propagandassa SS-joukot esitettiin erityisen kurinalaisina eliittisotilaina ja joukkojen motto oli ”Uskollisuus on kunniani” (Meine Ehre heißt Treue.)

Kuva
SS-joukkojen tunnus: kaksi sig-riimua



Kuva



Oulussa palveli myös Aribert Heim. Hän oli yksi etsityimmistä natsirikollisista. Der Spiegel-lehden saamien tietojen mukaan Heim toimi toisen maailmansodan aikana SS-lääkärinä Pohjois-Suomessa, erityisesti Oulun alueella. Heimin komennus Saksan kuudennen SS-vuoristodivisioonan palvelukseen Pohjois-Suomeen alkoi helmikuussa 1942 ja jatkui asiakirjojen mukaan ainakin saman vuoden lokakuuhun. Häntä kutsuttiin yhdeksi natsi-Saksan ”kuoleman tohtoreista”

Kuva
Rakennus on vanhaa alppityyliä.


Oulu 6.12.1942 (Suomen itsenäisyyspäivä)
Kuva



Sama paikka tänään (sisäänkäyntejä oli välillä muutettu) :
Kuva



Näkymä tuolta paikalta 1900-luvun alussa :
Kuva

Vanhat kuvat Wikimedia
Avatar
tekijänä Iggy.P
#64299
:::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::

Sanomalehti Kalevan historiaa



Pohjois-Suomen johtavan sanomalehden varhaista historiaa värittivät maailmansodat ja vallankumoukset. Lehti perustettiin uuden vuosisadan kynnyksellä vuonna 1899. Tuskin mikään olisi voinut ennalta valmistaa maanosaamme tuleviin tapahtumiin joiden arvaamattomat seuraukset koskettivat monin tavoin myös Pohjois-Suomea. Sanomalehti Kaleva lähti liikkeelle samana vuonna kuin helmikuun manifesti ja kohosi seuraavien vuosikymmenten aikana alueensa johtavaksi lehdeksi.

Kuva
Kalevan perustaja Juho Raappana



Vuonna 1906 lehdestä tuli nuorsuomalaisen puolueen äänenkannattaja. Nuorsuomalaisen puolueen juuret olivat 1880-luvun taiteilijapiireissä joihin kuuluivat Ahot, Järnefeltit, ja Kasimir Leino. Puolueen ohjelma painotti Suomen sisäisen itsenäisyyden puolustamista. Mechelinin oppien mukaisesti tsaari olisi itsevaltiaan sijaan lakien alainen suuriruhtinas. Suomen kielen asema haluttiin johtavaksi ruotsinkielisiä sortamatta. Yliopisto-opiskelu haluttiin kaikille esteettömäksi ja työväen opetusta haluttiin edistää ammattikouluin.


Kuva



Ensimmäistä maailmansotaa edeltävinä vuosina lehden levikki oli kasvanut 5000:een, ja se kohosi sodan puhjettua 10 000 kappaleeksi kun pohjois-suomalaiset halusivat pysyä kärryillä täysin uskomattomiin mittasuhteisiin paisuneen konfliktin tapahtumista.

Huomattava edistysaskel Kalevalle oli rotaatiopainokoneen hankita Saksasta vuonna 1920. Se kykeni painamaan tunnissa 24 000 kappaletta neli- kuusi- ja kaheksan sivuista lehteä ja 12 000 kappaletta 12- 16- sivuista lehteä.


Myöhemmin talvi- ja jatkosota aiheuttivat häiriöitä Kalevan toiminnassa. Uudenvuodenpäivänä 1940 tapahtuneessa Oulun pommituksessa räjähdyspommi putosi naapuritaloon n.10 metrin päähän kirjapainorakennuksesta.

Kuva


Kuva


Sama paikka tänään:
Kuva


Kadun puolelta:
Kuva



Toisessa pommituksessa 21.1.1940 pommit räjähtelivät eri puolilla toimitalon lähettyvillä, mutta se säilyi suoranaisilta osumilta. Tilannetta lehdessä vaikeutti sekin, että toimittajia ja kirjapainotyöntekijöitä kutsuttiin asepalvelukseen.

Kalevan menestys ja kasvu johtavaksi sanomalehdeksi johtui ennen kaikkea niistä henkilöistä jotka ahersivat sen palveluksessa. Kalevan pitkä-aikaisin toimitusjohtaja oli Kalle Korkeakivi 1885-1944.


Kortteli nykyään kuvattuna Hallituskadulta:
Kuva


Rakennuksen alakerrassa toimii kahvila Antell jossa voi kahvikupin ääressä muistella vaikkapa korttelin monivaiheista menneisyyttä.
Avatar
tekijänä Iggy.P
#64386
::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::


Euroopan teollinen vallankumous ja Oulu



Oulu on vanha teollisuuskaupunki. Seuraavat kuvat ja tekstit kertovat teollistuvan yhteiskunnan tarinaa.


Teollinen vallankumous on nimitys, jota käytetään laajamittaisesta sosiaalisesta, taloudellisesta ja teknologisesta muutoksesta joka alkoin 1700-1800-lukujen taitteen Britanniassa.


Kuva
Oulun näkymiä 1900-luvun alusta.



Teollinen vallankumous alkoi pääasiallisesti kivihiilikäyttöisen höyryvoiman käyttöönotosta ja automatisoidun, koneistetun tuotannon käyttöönotosta

Kuva




Parantuvan kuljetuskaluston ja teollisten koneiden käyttövoiman kasvu ajoi talousmaailmaa kohti suuren mittakaavan teollisuutta ja poispäin entisestä yksilösidonnaisesta tai pienen mittakaavan toiminnasta. Yksittäiset käsityöläiset, jotka valmistivat ja myivät kokonaisia tuotteita paikallisilla markkinoilla väistyivät tehtaiden tieltä, joissa yksi työläinen teki ainoastaan yhden vaiheen valmistusprosessissa. Samalla yleistyivät mantereiden- tai jopa maailmanlaajuiset teollisuustuotteiden jakelujärjestelmät ja markkinat massatuotetuille kulutustuotteille.


Kuva




Länsi-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa suuret määrät ihmisiä siirtyivät maaseudulta kaupunkien kasvukeskuksiin


Kuva
Teollistumisen tuoma vaurastuminen näkyi Oulun kaupunkikuvassa



Teollinen vallankumous edellytti suuria ulkoisia energianlähteitä. Vastaus energiantarepeeseen oli kivihiili.

Kuva




On huomattavaa, että uudet innovaatiot olivat usein puuseppien, kelloseppien tai muiden suhteellisen matalien yhteiskuntaluokkien ammattikuntien käyttöönottamia tai kehittelemiä.


Kuva




Teollistuminen jakoi kuitenkin yhteiskunnan kahteen luokkaan - porvaristoon, joka omisti tuotantovälineet (ts. tehtaat, maan jne.) ja työväenluokkaan, jotka tekivät todellisen työn. Työväenluokka sai työstään liian vähäisen korvauksen suhteessa tekemänsä työn todelliseen arvoon. Tämä mahdollisti porvariston varallisuuden karttumisen absurdeihin mittoihin pelkästään työläisten hyväksikäytön kautta.


Kuva




Nopeat muutokset teknologiassa jättivät monet osaavat työläiset työttömiksi, kun maataloudelliset ja tuotannolliset toimet yksi toisensa jälkeen koneellistettiin. Miljoonien uusien työttömäksi jääneiden ihmisten pako maalta tai pienistä kaupungeista suuriin kasvukeskuksiin johti ennennäkemättömään köyhyyteen, slummiutumiseen ja asumisen ahtautumiseen kaikkeen tähän liittyneine sosiaalisine ongelmineen.


Kuva




Höyryvoiman käyttöönotto kirjapainojen teollisissa prosesseissa laajensi suuresti sanomalehtien määrää ja kirjanjulkaisua. Tämä vahvisti lukutaidon nousua ja vaatimuksia massojen poliittisesta osallistumisesta.


Kuva


Kuva



Teollisuustyöväenluokka kehitti lopulta luokkatietoisuuden ja nousi kapinaan porvaristoa vastaan.


Tietoa Oulun teollistumisesta:
http://www.oulu.ouka.fi/aikamatkaoulu/1 ... ehitys.htm
::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::
Avatar
tekijänä Iggy.P
#64423
::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::

Rahatalouden historiaa ja Oulun vanhoja pankkirakennuksia



Suomen markan arvo oli ollut pitkään vakaa ennen ensimmäistä maailmansotaa. Rahalla oli ihmisten mielissä pysyvä arvo, ja tämä usko jatkui vielä sotavuosinakin. Inflaation todellisuus ja peruuttamattomuus valkeni suomalaisille vasta sodan jälkeen.

Kuva
Vanha Kansallis-Osake-Pankin rakennus Oulussa. Rakennus oli olemassa vuosien 1900-1960-välisen ajan.




Suomalaiset osallistuivat ensimmäiseen maailmansotaan maksumiehinä. Suomen markka oli sidottu kultakantaan ja seteleissä luki, että "tätä seteliä vastaan Suomen Pankki maksaa X markkaa kullassa".


Kuva
Pankkirakennuksia Oulun kirkkokadulla 1910-luvulla.



Ensimmäisen maailmansodan aikana valtiot laskivat kuitenkin liikkeelle katteettomia seteleitä maksaakseen sodankäyntimenojaan; tämä rahamäärän lisäys suhteessa arvometallien määrään johti siihen, että rahayksikköjen kytkös arvometalleihin katkesi.


Kuva
Säästöpankkitalo avattiin vuonna 1912.



Rahan ostovoima aleni vuoden 1916 aikana. Kaikkialla vallitseva tavarapula nosti maailmanmarkkinahintoja. Tavarapulan pahetessa vuonna 1917 hinnat nousivat nopeammin kuin paperirahan määrä. Reaalitalouden jyrkästi heikennyttyä syksyllä 1917 rahaa alkoi todella olla liikaa ja sen arvo laski nopeasti.


Kuva
Myös tässä rakennuksessa on historian saatossa ollut pankkitoimintaa.



Itsenäistymisen jälkeen hintojen nousu jyrkkeni edelleen. Vuonna 1918 elinkustannukset kolminkertaistuivat tavarapulan ja valtion setelirahoituksen takia. Hyperinflaatiolta kuitenkin vältyttiin, koska lujan poliittisen vallan ansiosta luottamus markkaan maksuvälineenä säilyi.


Kuva
Suomen pankin talo Torikadulla.



Saksassa koettiin samoihin aikoihin yksi historian rajuimmista inflaatiokierteistä. Se syntyi, kun ensimmäisen maailmansodan jälkeen Saksan maksettavaksi määrätyt sotakorvaukset romuttivat valtiontalouden ja hallitus yritti pelastaa tilanteen painamalla jatkuvasti lisää rahaa. Näin syntyi niin nopea hintojen nousukierre, että palkat piti maksaa monta kertaa päivässä, jotta työntekijät ehtivät ostoksille, kun palkalla vielä sai jotakin. 1923 yksi Yhdysvaltojen dollari maksoi 4 200 miljardia Saksan markkaa.



Aika oli Suomessakin hyvin levotonta ja punakaartien ja venäläisten sotilaiden läsnäolo loi jännittyneen ilmapiirin. Uudet aatteet kuten sosialismi, demokratia ja fasismi olivat 1900-luvun alkupuolella suosittuja. Osa suomalaista kannatti kuninkaan johtamaa monarkiaa.

Kuva



Helsingissä myös anarkismi sai kannatusta. Ajan tunnetuin henkilö sillä saralla oli Jean boldt: http://fi.wikipedia.org/wiki/Jean_Boldt
Kuva

Vanhat kuvat: Suomen itsenäistymisen kronikka
Avatar
tekijänä Iggy.P
#64444
:::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::


1900-luvun modernismin elävä muistomerkki


Yhteiskunnallisen murroksen näkyvin tapahtumapaikka: OULUN KAUPUNGIN KIRJASTO

Martti ja Marjatta Jaatinen 1982


1900-luvun modernismi oli sarja eri taiteenalojen uudistamiseen pyrkineitä kulttuuriliikkeitä, joihin kuului monia vuosisadan alkupuolella alkaneita suuntauksia, kuvataiteessa, arkkitehtuurissa, muotoilusssa, musiikissa, kirjallisuudessa, tanssissa ja teatterissa.


Kuva




Modernistiset suuntaukset kapinoivat 1800-luvun lopun akateemisia, historistisia ja konservatiisvisia traditioita vastaan.

Kuva
Modernismissa suosittiin suuria lasipintoja




Modernin taiteen erona vanhaan taiteeseen oli myös voimakas osallistuminen poliittiseen ja yhteiskunnalliseen elämään ja yksilöiden kokemuskirjon esilletuonti.


Kuva
Uuden ajan symboli arkkitehtuurissa oli runsas luonnonvalo.




Klassinen taide käsitteli ennemmin rationaalista kuin intuitiivista. Siinä pyrkimyksenä oli enemmänkin tasasuhtaisuus ja yleispätevyys. Klassisuus sai yhteiskunnallisessa mielessä huonoa mainetta 1900-luvulla, koska totalitaristiset liikkeet, kuten natsismi ja stalinismi ottivat sen ihanteekseen.

Kuva




Modernissa taiteessa oli kyse uudesta näkökulmasta, joka oli ristiriidassa julkisesti hyväksytyn ja traditioihin sidotun akateemisen taiteen kanssa.


Kuva


Kuva
Franz Kafka




Modernille taiteelle ominainen piirre oli perinteen katkos, mikä näkyi selvimmin ja tietoisimmin avantgardetaiteessa. Katkoksen taustalla vaikutti muun muassa luonnontieteen kehitys, suhteellisuusteoria ja yleensäkin mekanistisen maailmankuvan murentuminen. Avantgardetaide on usein ollut kiinnostunut tieteestä.


Kuva
Vanha aika on nähtävillä lasivitriinin takana vaihtuvien näyttelyiden muodossa.



Kuva
Polkupyörän voi jättää sateensuojaan.
Avatar
tekijänä Iggy.P
#64466
::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::


... jatkoa edelliseen viestiin.


Kuvia ilman sanoja.


Kuva



Kuva




Kuva



Kuva





Kuva




Edellisen vieressä sijaitseva teatteritalo:



Kuva




Kuva





Kuva





Kuva





Kuva




Jussi Hukkasen maalauksia:

Kuva





Kuva





Kuva





Kuva
Avatar
tekijänä Iggy.P
#64496
Krio kirjoitti:Olisi ihan kiva tietää, kuka tai ketkä ovat kuvat ottaneet.
Kerroin viestin lopussa että vanhat kuvat ovat Suomen itsenäistymisen kronikasta. Muut kuvat ovat omiani.
Avatar
tekijänä Iggy.P
#64507
::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::


Historiaa joka muutti maailmaa



1800-luvun loppupuoli muistetaan suurista rauta- ja teräsrakennelmista jotka hämmästyttivät sen aikaista maailmaa. Uuden ajan ihmeet olivat seurausta valmistusmenetelmien kehittymisestä.



Wiener Riesenrad (Constructed in 1897, it was the world's tallest extant Ferris wheel from 1920 until 1985.)
KuvaKuva
Lähde: Wienin kaupungin nettisivut




Oulun rautasilta vuodelta 1886. Silta rakennettiin Pohjanmaan radan rakentamisen yhteydessä Toppilan satamaan johtavaa rautatietä varten.
Kuva


Kuva


Sillan jännepituus on 100 metriä, ja se oli valmistuessaan Pohjoismaiden pisin siltajänne.
Kuva





Myös Valassaarten majakka Vaasan edustalla oli omana aikanaan edistyksellinen. Ristikkomajakan rakensi pariisilainen toiminimi Henry-Lepaute, joka muutamaa vuotta myöhemmin suunnitteli myös Pariisissa olevan Eiffel-tornin. Majakan rakennusvuosi on 1886. - wikimedia -
Kuva





Eiffel-torni rakennettiin vuosien 1887 ja 1889 välisenä aikana juhlistamaan 1889 Pariisin maailmannäyttelyä.
KuvaKuva




Kuva
- wikimedia -
Avatar
tekijänä Iggy.P
#68395
..............................................................................................................................................................................................................................................


Näkymä keisarin kruunajaispäivän juhlasta Oulussa vuonna 1897



Venäjän keisarit harrastivat mahtavia lavastuksia ja paraateja. Keisarillisen perheen merkkipäivät olivat suuria juhlia joka puolella laajaa valtakuntaa - niin myös pohjois-suomessa. 1800-luvun loppupuolella vallassa ollut Nikolai II oli edeltäjiensä tavoin mielistynyt komeisiin menoihin ja arkaaisiin lavastuksiin, jotka kuitenkin olivat vastenmielisiä Venäjän älymystölle. Räikeä yhteiskunnallinen eriarvoisuus oli Venäjän keisarikunnan heikko kohta joka koitui myöhemmin sen kohtaloksi. Keisariperheellä oli kuitenkin myös ihailijansa niin varsinaisella Venäjän maalla kuin myös Suomessa.


Kuva


Sama paikka tänään:
Kuva
Avatar
tekijänä Iggy.P
#68432
...........................................................................................................................................................................................



Oulu suursodan päivinä 1918



Vuosina 1917-1918 Oulun kaupungin tapahtumat nivoutuivat kiinteästi muun Suomen, Venäjän ja koko Euroopan vaiheisiin. Euroopassa riehui kansoja raaistava suursota. Venäjällä puhkesi maaliskuussa 1917 vallankumous, joka kaatoi tsaarinvallan ja vei valtion kaaoksen partaalle.

Suomi ajautui sisällissotaan ja sisällisodille ominainen raakuus tuli pian esiin. Taistelujen jälkeen kumpikin osapuoli ampui joukoittain vankeja: alkoi koston kierre, jota oli vaikea pysäyttää. Pelot, ennakkoluulot ja puutteelliset tiedot todellisista tapahtumista loivat nopeasti pahenevan noidankehän jota ei kyetty hallitsemaan.


Kuva
Näkymä Oulun Lyseolle 1918



Oulun taistelut olivat varsin veriset vaikka ne kestivät vain vuorokauden, illasta 2.2. iltaan 3.2. Valkoisten joukoista kaatui 33 ja haavoittui 34 miestä. Punaisten joukoista kaatui 26 ja haavoittui ainakin 26 miestä. Siviilejä kuoli kahdeksan ja haavoittui 11 henkilöä. Jälkiselvittelyt vaativat vankileireineen lisää uhreja mutta selvästi vähemmän kuin Etelä-Suomessa.



Kuva


Sama paikka nykyään:
Kuva




Oululainen sosiaalidemokraattinen poliitikko ja rauhanaktivisti Yrjö Kallinen piti vuoden 1918 kansalaissotaa ”hirvittävimpänä kaikista hirveistä älyttömyyksistä, joista käytetään peitenimeä sota”.

Sotaa kokemattomat ihmiset tuomitsevat helposti konfliktien keskellä elävät ihmiset ja heidän tekonsa. Sodan itse kokeneet ovat arvioissaan maltillisempia. Kaikkiin konflikteihin liittyy monimutkaisia psykologisia kuvioita joita ei rauhan aikana voi ymmärtää.


Lähde: Oulu ja oululaiset sodissa 1918 ja 1939-1945
.................................................................................................................................................................................................
Avatar
tekijänä Iggy.P
#68487
...........................................................................................................................................................................................................


Toisen maailmansodan tunnelmia


Syksy 1939


- "Näissä päivissä on jotakin kummmallisen jylhää ja odottavaa, päivissä, joihin liittyy syvin syksyinen tummuus mitä ajatella saattaa. Jokainen niistä nousee yöstä kantaen kuin kohtaloa hartioillaan, ja arvoituksellisina ne liukuvat takaisin yöhön. Ne ovat saaneet aivan kuin uuden merkityksen ja sisällön. Tämä päivien uusi sisältö auttaa ihmistä pääsemään sisäisesti irti oman minuutensa taakasta; hän tuntee olevansa vain osa jostakin suuremmasta kokonaisuudesta ..." - Eino Hosia -



Kuvia Oulusta. Talvisotaan lähteviä sotilaita:


Kuva

Sama paikka kuin edellisessä kuvassa:
Kuva









Keskikaupungilta:
Kuva

Sama paikka 2014:
Kuva







Lääninsairaalan pihalta:
Kuva


Vanha lääninsairaala tänään.
Kuva










Torikadun ja Pakkahuoneenkadun kulmaus silloin ja nyt:
Kuva


Kuva







Sota-aikainen juliste kertonee jotakin ajan ilmapiiristä:
Kuva


...............................................................................................................................................................................................