Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Alakerrassa käydään jutustelua mielenkiintoisista rakennusprojekteista. Täällä ei välitetä korkeusennätyksistä vaan iloitaan myös pienemmistä rakennuksista ja vanhemmista arkkitehtuurin helmistä.
#57337
Rauhan kappeli

Rauhankappeli eli Resvoin kappeli oli vuosina 1913–1920 Helsingin Katajanokalla Uspenskin katedraalin tontilla sijainnut kappeli. Rauhankappeli pystytettiin Romanovien hallitsijasuvun vallassaolon 300-vuotisjuhlan ja vuonna 1809 solmitun Haminan rauhan eli Suomen Venäjän keisarikuntaan liittämisen 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Kappelin rakennustyö oli rahoitettu venäläisten toimeenpanemalla kansalaiskeräyksellä. Suomessa kappelia pidettiin Venäjän sortopolitiikan symbolina ja se rakennettiinkin ilman suomalaisten viranomaisten lupaa. Kappelin rakennustyöt tehtiin venäläisin voimin.

Suomen itsenäistyttyä kansallismieliset ylioppilaat tervasivat kappelin eräänä yönä keväällä 1919. Terva imeytyi kappelin vuolukivisiin seiniin niin lujasti ettei kappelin puhdistaminen onnistunut. Kappeli purettiinkin pian tämän jälkeen 1920.

Kuva

Kuva


Kuva


Mikkelin venäläinen sotilaskirkko

Mikkelissä oli venäläiselle sotaväelle kuuluva sotilaskirkko Linnanmäellä vanhan varuskunta-alueen vierellä. Rakennukseen suhtauduttiin Suomen itsenäistyttyä nuivasti kuten kaikeen muuhunkin "venäläiseen". Siksi se kärsi huonosta hoidosta ja pääsi pikkuhiljaa rappeutumaan. Kirkko purettiin 50-luvun lopulla. Paikalla on nykyisin muistolaatta.

Kuva
#57405
RV kirjoitti:Miksei ihmeessä noiden rekonstruoimiseksi ole tehty minkäänlaisia aloitteita? :o
Suomessa on tehty paljon vähemmän tämän tyyppistä jälleenrakentamista kuin monissa muissa maissa. Yleensä niitä tehdään silloin kun kansallisesti tärkeä kohde on tuhoutunut. Paitsi ettei meillä ole juurikaan tällaista jälleenrakentamisen perinnettä, niin kyse on vieläpä naapurimaan tyyliä edustavista rakennuksista. Suomi olisikin poikkeuksellisen vapaasti ja ilman värittyneisyyttä historiaa katsova maa jos täällä todella alettaisiin rekonstruoida näitä rakennuksia. Käytännössä se tosin vaatisi varmaankin sitä että ortodoksisten seurakuntien pitäisi olla asiassa aloitteellisia, ja niiden pitäisi pystyä vieläpä hankkimaan rahoitus projekteille. Suomen virallisilta tahoilta olisi ehkä vaikea saada rahoitusta tällaisille hankkeille siitä yksikertaisesta syystä, että meillä suhtaudutaan edelleen hyvin nuivasti kaikeen venäläiseen. Tällaisten haikailija leimautuu meillä edelleen hyvin helposti vasemmistolaiseksi aktivistiksi, ja eihän sellaista oikeistolaisuudestaan ylpeässä Suomessa aleta tukea jo periaatteesta .. =)

enivei, minusta sekä lännestä että idästä tulleet vaikutteet tekevät maastamme vain mielenkiintoisemman. Nykyrakentaminen on suurimmaksi osaksi paitsi tylsää, myös pitkäveteisen puolueetonta ... ;)
#57411
Aika outoa minusta jos noiden uudelleen rakentamista haikaileva leimattaisiin vasemmistolaiseksi, eihän nuo rakennukset mitään sosialismin saavutuksia edusta, eikä toisaalta nyky-Venäjäkään edusta enää sosialismia. Neuvostoliiton aikana venäläisiä ei liene paljon haitannut mitä tsaarinajan muistomerkeille tapahtuu entisissä valtakunnan osissa, kun itsekin omiaan hävittivät. Tai olisivat enemmän ihmetelleet miksi niitä edelleen vaalitaan, jos nuo olisi pidetty kunnossa. Ihmeteltiinhän NL:n aikana miksi Aleksanteri II:n patsas sai jäädä Senaatintorille. Onneksi Mannerheimin ratsastajapatsasta ei sentään sijoitettu sen paikalle, kuten oli aikoinaan haaveiltu, vaan tori sai jäädä enemmän alkuperäiseen asuun.

Ihan komeita nuo rakennukset on ja olisi hienoa jos nuo olisivat aikoinaan säilyneet, mutta tuskin koskaan löytyy syytä miksi nuo pitäisi rakentaa uudelleen, koska asiat joita ne edustavat ovat menettäneet merkityksensä. Tai ehkä Savoon mökin rakentaneet venäläiset voisivat haluta rakentaa tuon kirkon replikan itselleen...
#57412
Kommenttini oli tarkoitettu sarkastiseksi muistutukseksi siitä kuinka vihervasemmistolaisia saatetaan meillä vieläkin pitää itää sympatisoivina haihattelijoina. Toki rakennukset ovat keisariaikaisia eikä niillä siinä mielessä ole mitään tekemistä vasemmistolaisuuden kanssa.

Minusta nuo voitaisiin rakentaa takaisin pelkästään siksi että ne muistuttavat meitä omasta historiastamme. Siksi mustomerkit eivät mielestäni menetä koskaan merkitystään.
#61611
...

Valtavatkin virrat alkavat pienistä puroista


Helluntaiherätys sai alkunsa 1900-luvun alkuvuosina Yhdysvalloissa Kansasissa ja Los Angelesissa. Tästä rakennuksesta se lähti:

Kuva

Liikkeen kasvu on ollut niin suurta, että nykyisin helluntailais-karismaattiseen liikkeeseen lasketaan kuuluvan jo yli neljännes maailman n. 2 miljardista kristitystä, eli yli 500 miljoonaa ihmistä.

Kuva: wikimedia
#61620
Purkki kirjoitti:Rakennus ei kiinnostava. Laitoit vain, koska siihen liittyy uskonto.
Rakennus oli maailmanlaajuisesti hyvin merkittävän liikkeen alkukehto. Mieti nyt vähän: tuosta talosta alkanut liike kasvoi alle vuosisadassa tyhjästä yli 500 miljoonan kannattajan liikkeeksi. Ja siihen lukuun ei lasketa lapsia koska helluntailaiseksi tullaan henkilökohtaisen uskonratkaisun tekemisen ja uskovankasteen ottamisen kautta yleensä vasta aikuisena.
tekijänä BellaCasa
#63609
satama kirjoitti:Löysin sattumalta Flickristä tämmöisiä kuvia Kouvolasta. Mahtaako kukaan tietää mikä rakennus kyseessä? Katukivetyksestä päätellen ollaan keskusta-alueella. Rakennukseen on spreijattu Okan moka.

Kuva Kuva
Kyseessä on Kouvolan keskustassa ollut Kymenhovi, hotelli+ravintola, jonka vieressä oli kahvila/konditoria. Talo rakennettiin 1932. Se purettiin kokonaan muistaakseni 2008 uuden Sokos-tavaratalon tieltä. Siitä käytiin kansalaisten ja päättäjien kanssa kovaakin keskustelua mutta totta kai se purettiin, kun oli Kouvolasta kyse. Kouvola on muuten asukaslukuun ja rakennuskantaan ja kaupungin kokoon nähden Suomen tuhotuin kaupunki mitä tulee purettuun alkuperäiseen rakennuskantaan. Keskustassa on säilynyt tasan kaksi(!!!) vanhaa puurakennusta; yksi 1800-luvun lopusta ja toinen 1900-luvun alusta ja sekin on peittynyt uusien kerrostalojen taakse näkymättömiin. Kouvolan vanhan torin ympärillä oli hienoja puurakennuksia - kaikki jyrätty maan tasalle. Kouvola on Suomen rumimpien kaupunkien kärkikastia ellei jopa ehta ykkösijan haltija!

Lisätietoja täältä http://www.rakennusperinto.fi/news/Uuti ... kymenhovi/
#63651
Lahdessakin purkavat/suunnittelevat purkavansa funkista... Sama teollisuusrakennusten kanssa, ei vieläkään tajuta arvostaa. Muuten Kouvolan keskusta on Suomen urbaanein mielestäni ja myös käsittääkseni tiiviimpiä.
#63652
Iggy.P kirjoitti:Rauhan kappeli

Rauhankappeli eli Resvoin kappeli oli vuosina 1913–1920 Helsingin Katajanokalla Uspenskin katedraalin tontilla sijainnut kappeli. Rauhankappeli pystytettiin Romanovien hallitsijasuvun vallassaolon 300-vuotisjuhlan ja vuonna 1809 solmitun Haminan rauhan eli Suomen Venäjän keisarikuntaan liittämisen 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Kappelin rakennustyö oli rahoitettu venäläisten toimeenpanemalla kansalaiskeräyksellä. Suomessa kappelia pidettiin Venäjän sortopolitiikan symbolina ja se rakennettiinkin ilman suomalaisten viranomaisten lupaa. Kappelin rakennustyöt tehtiin venäläisin voimin.

Suomen itsenäistyttyä kansallismieliset ylioppilaat tervasivat kappelin eräänä yönä keväällä 1919. Terva imeytyi kappelin vuolukivisiin seiniin niin lujasti ettei kappelin puhdistaminen onnistunut. Kappeli purettiinkin pian tämän jälkeen 1920.

Kuva

Kuva


Kuva
Kuspäät. Upea rakennus, joka helposti voitaisiin uusrakentaa. Sama Suomenlinnan kirkko, ortodoksinen kirkko saaristossa pääkaupungin porttina olisi todellinen nähtävyys maailmanlaajuisesti.
#63665
Olen samaa mieltä sillä edellytyksellä että rekonstruktiot tehdään alkuperäisenkaltaisia materiaaleja ja työmenetelmiä käyttäen. Ei mitään rakennusyhtiöiden "vähän sinnepäin" - huitaisuja. Suomenlinnan kirkko on nykyasussaan täydellisen mitättömän näköinen. Venäjän keisarikunnan aikaiset arkkitehtuurivaikutteet sopivat Helsinkiin hyvin. Onneksi tämä bysanttilaisvaikutteinen talo on säilynyt Liisankadulla:

http://www.korttelit.fi/rakennus.php/id/485
tekijänä BellaCasa
#63790
RV kirjoitti:Lahdessakin purkavat/suunnittelevat purkavansa funkista... Sama teollisuusrakennusten kanssa, ei vieläkään tajuta arvostaa. Muuten Kouvolan keskusta on Suomen urbaanein mielestäni ja myös käsittääkseni tiiviimpiä.
Kokonaisuutena Kouvola on ankea mutta joukossa on muutama hyvä uusi rakennus kuten 1978 valmistunut Keskuskirkko, joka oli aikanaan suorastaan aikaansa edellä arkkitehtuurissa Suomessa, Kouvolan maakuntakirjasto on ulkopuolelta tyylikäs 1960/70-luvun rakennus ja kauppahalli on todella sympaattinen 1950-luvun rakennus, jonka erikoisuutena on kulmikas ravintolaosio. Kauppahallin soisi nousta uuteen kukoistukseensa, nyt se on aika hiljainen. Sen päällä on muuten säilynyt alkuperäinen valomainos, joten siitä plussaa. Kauppahallin takana kohoaa melkoinen näky; valtava valkoinen kolossi eli entinen Hovioikeus. Jos haluaa sydänkohtauksen, kannattaa mennä Kouvolaan tuijottamaan juuri tätä kammottavaa ilmestystä. Tiedä sitten mitä kaikkea upeaa näiden kaikkien rakennusten tieltä on purettu. Aivan keskustan vieressä on pieni Museokortteli, jossa on muutama 1900-luvun alun puurakennus. Alue on jäänyt jotenkin hoitamatta kunnolla ja elää vain kerran vuodessa taiteiden yönä. Alun perin alueella oli paljon vanhoja puutaloja. Alkuperäisen rakennuskannan totaalisen tuhon suhteen Kouvola on lyönyt kaikki maailmanennätykset mutta puistoistaan (sentään) kaupunki on pitänyt hyvän huolen. Kaupungista löytyy myös yllättävän monta suihkulähdettä.
Iggy.P kirjoitti:Olen samaa mieltä sillä edellytyksellä että rekonstruktiot tehdään alkuperäisenkaltaisia materiaaleja ja työmenetelmiä käyttäen. Ei mitään rakennusyhtiöiden "vähän sinnepäin" - huitaisuja. Suomenlinnan kirkko on nykyasussaan täydellisen mitättömän näköinen. Venäjän keisarikunnan aikaiset arkkitehtuurivaikutteet sopivat Helsinkiin hyvin. Onneksi tämä bysanttilaisvaikutteinen talo on säilynyt Liisankadulla:

http://www.korttelit.fi/rakennus.php/id/485

Rakennus on Helsingin Ort. seurakunnan talo, jonka yläkerrassa on kaunis pieni kirkko. Sen vieressä oleva jälkifunktionalistinen kerrostalo on myös seurakunnan omistuksessa. Sen paikalla oli alkuperäinen Helsingin ort. seurakunnan tyylikäs puolitoistakerroksinen empirepuutalo. Suomenlinnan kirkko on todella latistunut. Kirkon muutostöistähän pidettiin ihan arkkitehtuurikilpailu ja sen vuoksi kirkkoa ei kuulemma voi muuttaa. Kirkon korkeat holvit ovat todella upeat. Miettikääpä ihmiset, mitä valkoisen seinämaalin alla on. Hienot seinämaalaukset tietysti. Eikö olisi mahtavaa, jos ne otettaisiin esiin. Kirkkohan on paikka, jossa tulisi olla nähtävää, nythän kirkko on sisältä niin aneeminen kuin olla voi. Kirkon ikonostaasi on ollut myös poikkeuksellisen näyttävä. Tampereen Aleksanterin kirkon alttarin ympärillä on myöskin seinissä maalauksia, jotka peitettiin maalin alle liian räikeinä muistaakseni 1937 tai 1938. Ja siellä ne ovat yhä, kannattaisi ottaa esille.

Mikkelin venäläinen sotilaskirkko

Mikkelissä oli venäläiselle sotaväelle kuuluva sotilaskirkko Linnanmäellä vanhan varuskunta-alueen vierellä. Rakennukseen suhtauduttiin Suomen itsenäistyttyä nuivasti kuten kaikeen muuhunkin "venäläiseen". Siksi se kärsi huonosta hoidosta ja pääsi pikkuhiljaa rappeutumaan. Kirkko purettiin 50-luvun lopulla. Paikalla on nykyisin muistolaatta.

Kuva


Mikkelin kirkko on ollut hieno, juuri samaa tyyliä on ollut Hämeenlinnan kirkko. Ortodoksinen sotilaskirkko sekin. Hämeenlinnan kirjasto on kyseinen entinen kirkko, siitä on vain poistettu torni ja sisustus. Eikö ole kumma, että on ollut "pakko" repiä alas mm. ortodoksisia kirkkoja mutta vuosia myöhemmin on kuitenkin jouduttu rakentamaan uusi ortodoksinen kirkko!? Hämeenlinnan kirkon ikonostaasin kuninkaanovet ovat nykyisin Tampereen ortodoksisessa kirkossa. Tampereen kirkko ja kaiketi Hämeenlinnankin joutuivat pahan hävityksen kohteeksi Kansalaissodassa 1918.
#63794
Kiitos hyvistä tiedoista. Maamme suhde itänaapuriin on ollut vaikea. Se on johtanut siihen ettei hyviäkään idästä tulleita asioita ole osattu arvostaa. Nyt olisi jo aika tarkastella itävaikutteita ilman negatiivisia tunnekuohuja. Joillakin suomalaisilla on edelleen kovin kompleksinen suhde maamme historiaan, Venäjään ja perinteiseen uskontoomme. Näitä luutumia ja vääristymiä olisi hyvä alkaa jo hoitaa kansamme sisäiseksi eheytymiseksi.
#63801
Kouvolasta; mielestäni ottaen huomioon sen aseman hyvin pienenä kaupunkina on vaikea uskoa, että uusien rakennusten tieltä olisi purettu mitään erityisen upeaa. Itse pidän hyvin paljon siitä valtavasta sata metriä leveästä tornitalosta (olisko Pohjolan talo? Hyvin laadukasta aikansa arkkitehtuuria), muista torneista ja kaupungintalosta, joka on hyvin tyylikäs. Keskusta on pieni ja korkea, ja palvelut ovat lähellä, mikä tekee siitä ainoan oikean nk. kompaktikaupungin edustajan Suomessa Raision ja Pasilan lisäksi (tietääkseni), ja tämä seikka lisää sen arvoa.

Ortodoksikirkkoihin suhtautuminen olisi ehkä ollut toisenlainen ainakin sodanjälkeisessä Suomessa, jos Karjala olisi säilynyt Suomen osana.

Uspenskin Rauhan kappelin viereen voisi mielestäni edes siirtää Seurasaareen Valamosta siirretty tsasouna. Jos tällainen siirto on kyetty tekemään vuosikymmeniä sitten, mikään ei estä siirtämästä sitä nykyisin sieltä syrjäisestä metsästä.
  • 1
  • 12
  • 13
  • 14
  • 15
  • 16