Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Alakerrassa käydään jutustelua mielenkiintoisista rakennusprojekteista. Täällä ei välitetä korkeusennätyksistä vaan iloitaan myös pienemmistä rakennuksista ja vanhemmista arkkitehtuurin helmistä.
Avatar
tekijänä JR
#60904
Clepe kirjoitti:No ainakin hinnoista voi päätellä minkätapaisesta rakentamisesta on eniten pulaa: tiiviistä kerrostalorakentamisesta hyvillä liikenneyhteyksillä.
Kyllä, mutta se ei todellakaan tarkoita, että olisi ehdottomasti rakennettava yksi umpikortteli väljemmän alueen sekaan kauas keskustasta. Kuten sanottua, nuo hinnat eivät kerro, että sellaiselle olisi erityistä kysyntää. Siitä olen samaa mieltä, että tiivistä kaupunkia pitäisi rakentaa enemmän (ei siis välttämättä yksittäisiä kortteleita sinne tänne). Mutta kai tiivistä kaupunkia saa rakennettua ilman umpikortteleitakin. Tämä fiksaatio umpikortteleihin vähän kummastuttaa.

Todetaan nyt vielä, että kyllä keskustan tuntumassakin on aika kalliita asuntoja myös hieman väljemmin rakennetuilla alueilla (esim. Eira, Kaivopuisto, osa Skattaa).
Avatar
tekijänä Clepe
#60922
JR kirjoitti:
Clepe kirjoitti:No ainakin hinnoista voi päätellä minkätapaisesta rakentamisesta on eniten pulaa: tiiviistä kerrostalorakentamisesta hyvillä liikenneyhteyksillä.
Kyllä, mutta se ei todellakaan tarkoita, että olisi ehdottomasti rakennettava yksi umpikortteli väljemmän alueen sekaan kauas keskustasta.
Noh tässä kyseisessä Herttoniemen kaavassa olisi voinut rakentaa vaikka neljä pitkää lamellia, josta siitäkin olisi saanut enemmän tehoja irti vaikka olisivat olleet avokortteleita.
JR kirjoitti:Kuten sanottua, nuo hinnat eivät kerro, että sellaiselle olisi erityistä kysyntää.
Mistä se sitten kertoo?
JR kirjoitti:Siitä olen samaa mieltä, että tiivistä kaupunkia pitäisi rakentaa enemmän (ei siis välttämättä yksittäisiä kortteleita sinne tänne). Mutta kai tiivistä kaupunkia saa rakennettua ilman umpikortteleitakin. Tämä fiksaatio umpikortteleihin vähän kummastuttaa.
Taitaa toi umpikorttelifiksaatio olla enemmän sinun ja muutaman muun talolaisen mielissä. Ainakin itse kannatan tiivistä rakentamista ja toimivaa katutilaa ja kuten todettua tämä voidaan toteuttaa usealla eri tavalla.

Esimerkiksi lähiöiden täydennysrakentamisessa mielestäni paras vaihtoehto on kytketyt kaupunkipientalot (aka townhouse). Sellaisella rakennustavalla saavutetaan samat rakennustehokkuudet kuin nykyisellä kerrostalorakentamisella, eli alue pystyy ylläpitämään samanlaisen palvelurakenteen, mutta samalla asukkaille tarjotaan oma piha. Suomalaisessa kerrostalolähiörakentamisessa ongelma on nimenomaan se, että rakennetaan liian harvaa toivotun palvelurakenteen kannalta, mutta silti samaan kuvaan saadaan kaikki kerrostaloasumisen ilot ja surut. Monessa mielessä siis huono kompromissi, mutta toki on varmasti paljon sellaisiakin ihmisiä joille tämä on paras vaihtoehto. Tosin uskoisin että tämä tarve jo nykyisellä lähirakentamisella on täytetty ikiajoiksi, jolloin on perusteltua Helsingin spatiaaliset olosuhteet huomioonottaen, että sitä tiivistä kantakaupunkia tulisi laajentaa sille sisemmälle lähiövyöhykkeelle eli myös Herttoniemeen.

Mitä tulee kaupunkirakentamiseen, niin umpikortteli on oletettavasti halvin tapa toteuttaa sitä tiiviyttä ja samalla luodaan hyvää katutilaa. Pelkillä tornitaloilla voidaan luoda tiiviyttä, mutta tornit vaativat aina matalampia rakennuksia luomaan hyvää katutilaa. Ja tässä "hyvä katutila" on toki subjektiivinen mielipide, mutta uskoisin että tämäkin on todistettavissa empiirisesti.
JR kirjoitti:Todetaan nyt vielä, että kyllä keskustan tuntumassakin on aika kalliita asuntoja myös hieman väljemmin rakennetuilla alueilla (esim. Eira, Kaivopuisto, osa Skattaa).
On toki, mutta tästäkin voi päätellä ettei tiiviys ole absoluuttinen viihtyisyyskysymys vaan mielipidekysymys.
tekijänä sekovene
#60937
JR kirjoitti:Onhan tämä nähty täällä moneen kertaan. Nämä pari kolme umpikorttelifanaatikkoa ei suunnilleen hyväksy maaseudullekaan muuta kuin umpikortteleita.
Joo-o, olipas taas nerokas olkiukko. Kai nyt metroaseman ympäristöt soisi rakennettavan tiiviisti?

Eniten mua häiritsee tälläisissä pistetaloissa, että talojen väliin jäävät nurmikot ovat usein ei-kenenkään-maata vailla mitään funktiota, eli käytännössä silmitöntä tonttimaan tuhlausta. Mieluummin tosiaan vaikka niitä lamelleja ja isompi yhtenäinen piha-alue.
Avatar
tekijänä JR
#60948
Clepe kirjoitti:
JR kirjoitti:Kuten sanottua, nuo hinnat eivät kerro, että sellaiselle olisi erityistä kysyntää.
Mistä se sitten kertoo?
Varmaankin siitä, että näiden alueiden kokonaisuus on suhteessa halutumpaa kuin muualla.

Clepe kirjoitti:Taitaa toi umpikorttelifiksaatio olla enemmän sinun ja muutaman muun talolaisen mielissä.
Millähän tavalla se on minulla mielessä? En ole suinkaan umpikortteleita vastaan. Pidän niistä kaupunkiympäristössä oikein paljon ja mielelläni näkisin rakennettavan enemmän. En kuitenkaan ajattele tätä niin subjektiivisesti. Asiat ovat harvoin mustavalkoisia - niissä on usein monia puolia. Hyväksyn ihan tyytyväisenä sen, että umpikortteleita ei rakennella pitkin poikin. Minulla ei ole mitään avonaisiakaan kortteleita vastaan.

Clepe kirjoitti:jolloin on perusteltua Helsingin spatiaaliset olosuhteet huomioonottaen, että sitä tiivistä kantakaupunkia tulisi laajentaa sille sisemmälle lähiövyöhykkeelle eli myös Herttoniemeen.
Tuo nyt ei valitettavasti taida oikein onnistua millään järkevällä tavalla. Yksi kantakaupunkimainen kortteli siellä ja toinen täällä ei kovin paljon laajenna sitä tiivistä kaupunkia.

Clepe kirjoitti:Mitä tulee kaupunkirakentamiseen, niin umpikortteli on oletettavasti halvin tapa toteuttaa sitä tiiviyttä ja samalla luodaan hyvää katutilaa. Pelkillä tornitaloilla voidaan luoda tiiviyttä, mutta tornit vaativat aina matalampia rakennuksia luomaan hyvää katutilaa. Ja tässä "hyvä katutila" on toki subjektiivinen mielipide, mutta uskoisin että tämäkin on todistettavissa empiirisesti.
Rakentamalla yksi lisäkerros rakennuksiin saadaan jo kompensoitua jonkinmoiset raot talojen välille. Luulen kuitenkin, että sinulla olisi jotain tällaista järjestelyä vastaan ja ottaisit mieluummin kerroksen matalamman umpikorttelin.

Muistutetaan nyt vielä, että rakentamisessa on muitakin huomioon otettavia asioita kuin tiiveys ja katutila. Onko sinulla muuten mitään arvausta siihen, miksi niitä umpikortteleita rakennetaan niin vähän, vaikka ne ovat mielestäsi niin ylivertaisia?



sekovene kirjoitti:Kai nyt metroaseman ympäristöt soisi rakennettavan tiiviisti?
Tehokkuus/tiiveys on yksi asia, ehdottomuus umpikortteleiden suhteen on toinen.
tekijänä sekovene
#60952
JR kirjoitti:
sekovene kirjoitti:Kai nyt metroaseman ympäristöt soisi rakennettavan tiiviisti?
Tehokkuus/tiiveys on yksi asia, ehdottomuus umpikortteleiden suhteen on toinen.
Heh. Jätit sitten lainauksesta pois kohdan, jossa sanoin, että mieluummin vaikka lamellitaloja. Lopeta jo tuo olkiukkojen vääntäminen.
Avatar
tekijänä RV
#60989
Ainakin omasta mielestäni Helsinki Taka-Töölöstä etelään on ahdistavaa kivierämaata, jonka soisi muutettavan kokonaan konttori- ja viihdekäyttöön ja täyttää moottoritiebokseilla. Enkä edes sano tätä vitsillä. Vihasin pienenä sitä puiden olemattomuutta ja katujen varjoisuutta ja luotisuoruutta.
tekijänä sekovene
#60995
RV kirjoitti:Ainakin omasta mielestäni Helsinki Taka-Töölöstä etelään on ahdistavaa kivierämaata, jonka soisi muutettavan kokonaan konttori- ja viihdekäyttöön ja täyttää moottoritiebokseilla. Enkä edes sano tätä vitsillä. Vihasin pienenä sitä puiden olemattomuutta ja katujen varjoisuutta ja luotisuoruutta.
No nyt se on tullut selväksi. Aiemminhan kannatit keskustatunnelia sillä perusteella, että keskustan viihtyisyys kärsii läpimenevästä autoliikenteestä. Nyt kuitenkin paljastit, että haluaisit vain lisätä autoliikennettä keskustassa ja oikeasti keskustan viihtyisyys kärsii mielestäsi siitä, että se on keskusta. Eipähän tarvitse enää ottaa tosissaan sun "parannusehdotuksia".
Avatar
tekijänä RV
#61005
sekovene kirjoitti:
RV kirjoitti:Ainakin omasta mielestäni Helsinki Taka-Töölöstä etelään on ahdistavaa kivierämaata, jonka soisi muutettavan kokonaan konttori- ja viihdekäyttöön ja täyttää moottoritiebokseilla. Enkä edes sano tätä vitsillä. Vihasin pienenä sitä puiden olemattomuutta ja katujen varjoisuutta ja luotisuoruutta.
No nyt se on tullut selväksi. Aiemminhan kannatit keskustatunnelia sillä perusteella, että keskustan viihtyisyys kärsii läpimenevästä autoliikenteestä. Nyt kuitenkin paljastit, että haluaisit vain lisätä autoliikennettä keskustassa ja oikeasti keskustan viihtyisyys kärsii mielestäsi siitä, että se on keskusta. Eipähän tarvitse enää ottaa tosissaan sun "parannusehdotuksia".
Koska yritän löytää kaikkia tyydyttäviä ja kaikille hyödyllisiä ratkaisuja, kannatan tunneleita. Eihän minua itseäni haittaisi, vaikka S-P olisi toteutunut kokonaisuudessaan.
tekijänä harvimuuko
#61101
tae kirjoitti: Tosiasiassa kuitenkin juuri tiiviit alueet ovat kaikista kalliimpia ts. halutuimpia.
Ei. Hintaa ei määrää kysyntä yksin, vaan kysynnän ja tarjonnan suhde.
JR kirjoitti:Mutta kai tiivistä kaupunkia saa rakennettua ilman umpikortteleitakin. Tämä fiksaatio umpikortteleihin vähän kummastuttaa.
Kyllä saa, mutta pidän umpikorttelia laadukkaimpana tapana rakentaa sitä.

Kuva

Nämä korttelit vastaavat tehokkuusluvultaan suunnilleen toisiaan. Mikä näistä houkuttelee eniten sinua? Keskimmäinen ei varmaan ainakaan. Pihat ovat pieniä, varjoisia ja julkisia ja ikkunat eivät tarjoa kovin avaria näkymiä. Oikeanpuolimmaista saa puolestani olla jonkin verran. Eiköhän taloudellisin vaihtoehto ole vasemmanpuolimmainen.
Avatar
tekijänä JR
#61111
sekovene kirjoitti:Jätit sitten lainauksesta pois kohdan, jossa sanoin, että mieluummin vaikka lamellitaloja. Lopeta jo tuo olkiukkojen vääntäminen.
En ole tarkoituksella rakentanut olkiukkoja. Muutaman henkilön toimesta on ajoittain ollut havaittavissa hyvinkin voimakasta umpikortteleiden lobbausta ja suurta tyytymättömyyttä ei-umpikorttelisuunnitelmiin. Useimmiten ihmetyttää se kysymys "miksi tuohon ei rakenneta umpikorttelia?". Itse en ole keksinyt siihen kuin sen yhden vastauksen, jota olen täällä tarjonnut. Onko jollakulla muulla antaa toista?



harvimuuko kirjoitti:
JR kirjoitti:Mutta kai tiivistä kaupunkia saa rakennettua ilman umpikortteleitakin. Tämä fiksaatio umpikortteleihin vähän kummastuttaa.
Kyllä saa, mutta pidän umpikorttelia laadukkaimpana tapana rakentaa sitä.
Niin, no mielipiteitähän voi olla erilaisiakin. Tämä laajemman näkökulman puuttuminen minua eniten täällä häiritsee. Ihan kuin omaa ideaalia vastaan oleva rakentaminen olisi jotenkin absoluuttisesti huonoa. Tässä tapauksessa ei ole, kuten on tuotu esille. Ja toisaalta "ideaalisen kaupungin" rakennustapa ei välttämättä ole sama asia kuin ideaalisen asuinalueen yms.

harvimuuko kirjoitti:Nämä korttelit vastaavat tehokkuusluvultaan suunnilleen toisiaan. Mikä näistä houkuttelee eniten sinua?
En ole aivan varman tämän harjoituksen tarkoituksesta, mutta todetaan tähän, että minähän en ole tuonut esille juurikaan omia mieltymyksiäni kortteleiden rakenteesta. Vastaus kysymykseesi ei ole helppo, ja riippuu paljon myös korttelin ympäristöstä. Se riippuu myös siitä, onko korttelin tarkoitus olla oma asuinalueeni vai osa kaupunkia, jossa satunnaisesti vierailen. Vastaus riippuu myös senhetkisestä elämäntilanteesta ja ties mistä.

harvimuuko kirjoitti:Keskimmäinen ei varmaan ainakaan. Pihat ovat pieniä, varjoisia ja julkisia ja ikkunat eivät tarjoa kovin avaria näkymiä.
Mainitsemasi asiat ovat kyllä tämän vaihtoehdon heikkouksia. Ikkunoita siihen on mahdollista saada marginaalisesti enemmän per kerrosneliö kuin vasempaan vaihtoehtoon. Haluaisin tässä kuitenkin todeta, että nämä "julkiset" pihat voivat olla myös hyvä asia. Itse ainakin tykkään siitä ominaisuudesta nykyisessä asuinalueessani. Varmasti kaikki eivät ole samaa mieltä.

harvimuuko kirjoitti:Eiköhän taloudellisin vaihtoehto ole vasemmanpuolimmainen.
Mitä tarkoitat taloudellisimmalla, alhaisimpia rakennuskustannuksia? Olet varmaan oikeassa. On toki vieläkin "taloudellisempia" tapoja rakentaa, mutta se ei tarkoita, että ne olisivat parhaita.
tekijänä harvimuuko
#61179
JR kirjoitti:
harvimuuko kirjoitti:Eiköhän taloudellisin vaihtoehto ole vasemmanpuolimmainen.
Mitä tarkoitat taloudellisimmalla, alhaisimpia rakennuskustannuksia? Olet varmaan oikeassa. On toki vieläkin "taloudellisempia" tapoja rakentaa, mutta se ei tarkoita, että ne olisivat parhaita.
Kyllä, alhaisia rakennuskustannuksia, sekä lisäksi asunnoista saatavaa hintaa. Keskimmäisen ja vasemmanpuolimmaisen rakennuskustannukset ovat varmaan samaa luokkaa, ja vasemmanpuoleinen tuo lisäksi viihtyisämmän (Ainakin omasta mielestäni) pihan ja miellyttävämmät näkymät ikkunoista.
tekijänä sekovene
#61280
JR kirjoitti:
sekovene kirjoitti:Jätit sitten lainauksesta pois kohdan, jossa sanoin, että mieluummin vaikka lamellitaloja. Lopeta jo tuo olkiukkojen vääntäminen.
En ole tarkoituksella rakentanut olkiukkoja. Muutaman henkilön toimesta on ajoittain ollut havaittavissa hyvinkin voimakasta umpikortteleiden lobbausta ja suurta tyytymättömyyttä ei-umpikorttelisuunnitelmiin. Useimmiten ihmetyttää se kysymys "miksi tuohon ei rakenneta umpikorttelia?". Itse en ole keksinyt siihen kuin sen yhden vastauksen, jota olen täällä tarjonnut. Onko jollakulla muulla antaa toista?
Oisko parkkipaikkanormi?
JR kirjoitti:Niin, no mielipiteitähän voi olla erilaisiakin. Tämä laajemman näkökulman puuttuminen minua eniten täällä häiritsee. Ihan kuin omaa ideaalia vastaan oleva rakentaminen olisi jotenkin absoluuttisesti huonoa. Tässä tapauksessa ei ole, kuten on tuotu esille. Ja toisaalta "ideaalisen kaupungin" rakennustapa ei välttämättä ole sama asia kuin ideaalisen asuinalueen yms.
No se laajempi näkökulma on juuri tämä asuntopula sekä se, että raideliikenneasemat kohtuullisen hyvällä sijainnilla ovat niin kalliita ja harvinaisia, että niiden ympäristöön kannattaisi rakentaa tehokkaasti, jolloin muualle voisi rakentaa väljemmin. Silloin ei ehkä edes tarvitsisi uhkailla ihmisten virkistysalueiden gryndaamisella, kuten Meri-Rastilassa nyt tehdään.

Väittämä, että pistetalot luovat viihtyisämpää kaupunkiympäristöä kaipaisi myös jotain konkreettisia perusteluja. Olet kyllä kierrellyt, kaarrellut ja välttänyt ottamasta kantaa, mutta kuitenkin vihjaillut, että tiiviin korttelin rakentaminen saattaisi tapahtua "viihtyisyyden kustannuksella". Oma mutuni on se, että "kerrostaloalue" on useimpien mielestä "kerrostaloalue" silloinkin, kun se on täynnä tehottomia kortteleita. Tehottomasti rakennettu kerrostaloalue voi olla "betonislummi" ja toisaalta tiivis kerrostaloalue voi olla "vehreä" jne. Siitä on sentään tutkimusdataa, että pientaloasuminen on Suomessa halutumpaa kuin kerrostaloasuminen. Pientaloille taas jäisi enemmän tilaa, jos kerrostalokorttelit voisi rakentaa tiiviimmin.

Ideaalinen kaupunki, samoin kuin kaupunginosa, lienee se, jossa kaikki asuvat omakotitaloissa, luonnon lähellä, tiiviin kaupungin keskustassa ja jotain yhtä utopistista. Osaoptimoimalla ihmisille kerrostaloja alhaisella korttelitehokkuudella ja useilla päätyikkunoilla saadaan aika nihkeästi hyötyjä suhteessa haittoihin, mitä Clepe onkin jo tässä monta kertaa tuonut esille.
Avatar
tekijänä JR
#61284
sekovene kirjoitti:
JR kirjoitti:
sekovene kirjoitti:Jätit sitten lainauksesta pois kohdan, jossa sanoin, että mieluummin vaikka lamellitaloja. Lopeta jo tuo olkiukkojen vääntäminen.
En ole tarkoituksella rakentanut olkiukkoja. Muutaman henkilön toimesta on ajoittain ollut havaittavissa hyvinkin voimakasta umpikortteleiden lobbausta ja suurta tyytymättömyyttä ei-umpikorttelisuunnitelmiin. Useimmiten ihmetyttää se kysymys "miksi tuohon ei rakenneta umpikorttelia?". Itse en ole keksinyt siihen kuin sen yhden vastauksen, jota olen täällä tarjonnut. Onko jollakulla muulla antaa toista?
Oisko parkkipaikkanormi?
Miten se voisi olla parkkipaikkanormi? Nyt siis verrataan eri kortteliratkaisuja vakiokerrosneliömäärällä.

sekovene kirjoitti:No se laajempi näkökulma on juuri tämä asuntopula sekä se, että raideliikenneasemat kohtuullisen hyvällä sijainnilla ovat niin kalliita ja harvinaisia, että niiden ympäristöön kannattaisi rakentaa tehokkaasti, jolloin muualle voisi rakentaa väljemmin.
Edelleen, umpikorttelirakentaminen ei ole ehdoton vaatimus tehokkaalle rakentamiselle.

sekovene kirjoitti:Väittämä, että pistetalot luovat viihtyisämpää kaupunkiympäristöä kaipaisi myös jotain konkreettisia perusteluja.
En osaa tuota perustella, enkä tiedä onko sitä edes mahdollista perustella. Jos tarkoitat vain esimerkiksi tilastotietoa erilaisten vaihtoehtojen suosiosta, sellaista minulla ei ole antaa. Enkä ole tainnut edes väittää, että pistetalot loisivat viihtyisämpää kaupunkiympäristöä. (Nythän on sitä paitsi ollut puhe umpikortteleista ja ei-umpikortteleista, ei mistään pistetalo vs. umpikorttelista)

Muistetaan nyt vielä aikasempi toteamukseni, että viihtyisyyskin saattaa vaihdella sen mukaan, arvioidaanko sitä vain kaupunkiympäristönä vai myös asuinympäristönä (asuntojen ominaisuudet huomioiden).

sekovene kirjoitti:Olet kyllä kierrellyt, kaarrellut ja välttänyt ottamasta kantaa, mutta kuitenkin vihjaillut, että tiiviin korttelin rakentaminen saattaisi tapahtua "viihtyisyyden kustannuksella".
Tuo on ainut selitys, jonka olen kyennyt keksimään syyksi sille, että umpikorttelia rakennetaan niin vähän. Osittain tämä perustuu kuulemiini kommentteihin asumisen viihtyisyydestä.

sekovene kirjoitti:Oma mutuni on se, että "kerrostaloalue" on useimpien mielestä "kerrostaloalue" silloinkin, kun se on täynnä tehottomia kortteleita.
Kai niissä nyt silti on eroja viihtyisyyden suhteen. Monesti ihmiset valittavat, jos esim. viereinen rakennus näkyy lähellä ikkunasta. Kasvillisuus sen sijaan on usein haluttua näkymää.

sekovene kirjoitti:Ideaalinen kaupunki, samoin kuin kaupunginosa, lienee se, jossa kaikki asuvat omakotitaloissa, luonnon lähellä, tiiviin kaupungin keskustassa ja jotain yhtä utopistista.
Niinpä..

sekovene kirjoitti:Osaoptimoimalla ihmisille kerrostaloja alhaisella korttelitehokkuudella ja useilla päätyikkunoilla saadaan aika nihkeästi hyötyjä suhteessa haittoihin, mitä Clepe onkin jo tässä monta kertaa tuonut esille.
Halkomalla umpikortteliin muutama aukko ei vielä laske sen tehokkuutta kovin merkittävästi. En ole lainkaan varma tuosta väitteestäsi hyötyjen ja haittojen suhteesta, enkä usko että niitä voi edes kovin helposti arvioida; tässä kun se väljemmän hyöty on lähinnä "hengellistä".
tekijänä sekovene
#62003
JR kirjoitti:
sekovene kirjoitti:
JR kirjoitti:
sekovene kirjoitti:Jätit sitten lainauksesta pois kohdan, jossa sanoin, että mieluummin vaikka lamellitaloja. Lopeta jo tuo olkiukkojen vääntäminen.
En ole tarkoituksella rakentanut olkiukkoja. Muutaman henkilön toimesta on ajoittain ollut havaittavissa hyvinkin voimakasta umpikortteleiden lobbausta ja suurta tyytymättömyyttä ei-umpikorttelisuunnitelmiin. Useimmiten ihmetyttää se kysymys "miksi tuohon ei rakenneta umpikorttelia?". Itse en ole keksinyt siihen kuin sen yhden vastauksen, jota olen täällä tarjonnut. Onko jollakulla muulla antaa toista?
Oisko parkkipaikkanormi?
Miten se voisi olla parkkipaikkanormi? Nyt siis verrataan eri kortteliratkaisuja vakiokerrosneliömäärällä.
No tossa lainaamassani tekstissä ei vertailtu. Tosin voi parkkikannen sijoittaminen umpikorttelin alle olla hankalampaa ja kalliimpaa samoilla kerrosneliömetreilläkin riippuen siitä, millaisia ratkaisuja verrataan.
JR kirjoitti:
sekovene kirjoitti:No se laajempi näkökulma on juuri tämä asuntopula sekä se, että raideliikenneasemat kohtuullisen hyvällä sijainnilla ovat niin kalliita ja harvinaisia, että niiden ympäristöön kannattaisi rakentaa tehokkaasti, jolloin muualle voisi rakentaa väljemmin.
Edelleen, umpikorttelirakentaminen ei ole ehdoton vaatimus tehokkaalle rakentamiselle.
JR kirjoitti:
sekovene kirjoitti:Väittämä, että pistetalot luovat viihtyisämpää kaupunkiympäristöä kaipaisi myös jotain konkreettisia perusteluja.
En osaa tuota perustella, enkä tiedä onko sitä edes mahdollista perustella. Jos tarkoitat vain esimerkiksi tilastotietoa erilaisten vaihtoehtojen suosiosta, sellaista minulla ei ole antaa. Enkä ole tainnut edes väittää, että pistetalot loisivat viihtyisämpää kaupunkiympäristöä. (Nythän on sitä paitsi ollut puhe umpikortteleista ja ei-umpikortteleista, ei mistään pistetalo vs. umpikorttelista)
Muistetaan nyt vielä aikasempi toteamukseni, että viihtyisyyskin saattaa vaihdella sen mukaan, arvioidaanko sitä vain kaupunkiympäristönä vai myös asuinympäristönä (asuntojen ominaisuudet huomioiden).
sekovene kirjoitti:Olet kyllä kierrellyt, kaarrellut ja välttänyt ottamasta kantaa, mutta kuitenkin vihjaillut, että tiiviin korttelin rakentaminen saattaisi tapahtua "viihtyisyyden kustannuksella".
Tuo on ainut selitys, jonka olen kyennyt keksimään syyksi sille, että umpikorttelia rakennetaan niin vähän. Osittain tämä perustuu kuulemiini kommentteihin asumisen viihtyisyydestä.
sekovene kirjoitti:Oma mutuni on se, että "kerrostaloalue" on useimpien mielestä "kerrostaloalue" silloinkin, kun se on täynnä tehottomia kortteleita.
Kai niissä nyt silti on eroja viihtyisyyden suhteen. Monesti ihmiset valittavat, jos esim. viereinen rakennus näkyy lähellä ikkunasta. Kasvillisuus sen sijaan on usein haluttua näkymää.
sekovene kirjoitti:Ideaalinen kaupunki, samoin kuin kaupunginosa, lienee se, jossa kaikki asuvat omakotitaloissa, luonnon lähellä, tiiviin kaupungin keskustassa ja jotain yhtä utopistista.
Niinpä..
sekovene kirjoitti:Osaoptimoimalla ihmisille kerrostaloja alhaisella korttelitehokkuudella ja useilla päätyikkunoilla saadaan aika nihkeästi hyötyjä suhteessa haittoihin, mitä Clepe onkin jo tässä monta kertaa tuonut esille.
Halkomalla umpikortteliin muutama aukko ei vielä laske sen tehokkuutta kovin merkittävästi. En ole lainkaan varma tuosta väitteestäsi hyötyjen ja haittojen suhteesta, enkä usko että niitä voi edes kovin helposti arvioida; tässä kun se väljemmän hyöty on lähinnä "hengellistä".
Tämä keskusteluhan lähti alunperin SIilitien säälittävän tehottomasta kaavasta ja viestini liittyi siis edelleen siihen. Lainasin näköjään (kirjoitan, mutten lue jne.) kohtaa, jossa vertailitte yhtä tehokkaita kortteleita, joten kirjoitukseni ei ollut siinä suhteessa kovin relevantti. Pahoittelut siitä.

Mulle jäi epäselväksi, että otitko tässä kantaa nimenomaan tehokkaampaa rakentamista vastaan, vai oliko kyse vain antiumpikorttelismista.

--------------

Mitä umpikortteleiden katoamiseen noin muuten tulee, niin pari sivua sitten mainittiin palomääräykset, jotka saattavat yksinäänkin olla syy jättää umpikorttelit rakentamatta. Sitten on muitakin säännöksiä ja haihatteluja aiheista kuten valoisuus, pienhiukkaset, melu ja niin edelleen. En osaa eritellä, miten eri säännökset vaikuttavat, mutta yhdessä niillä lienee vaikutusta siihen, että kaavoittajan työkalupakista on kadonnut umpikortteli, joka taas voi monessa tilanteessa olla paras kokonaisratkaisu. Jos ihmiset eivät ollenkaan diggaa umpikortteleista, niin kai sen nyt jossain tilastoissa pitäisi näkyä.
Avatar
tekijänä RV
#62014
Mielestäni Siilitie on arkkitehtoonisesti erittäin laadukasta aluetta ja myös varsin tehokasta minitorneineen, eikä sitä pidä tämän vuosikymmenen bulkilla tai paikalle täysin sopimattomia ei-luonnonehtoisia (kuten 50-luvun henkeen kuului) rakennuksilla pilata.
  • 1
  • 3
  • 4
  • 5
  • 6
  • 7