Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Avatar
tekijänä Klazu
#56117
@hmikko: Tell me about it... 8)
huopa kirjoitti:Neukölln on ollut vähän rosoisessa maineessa, mutta berliini on niin kovassa nosteessa että minä laittaisin kaikki rahani neuköllnin sijoitusasuntoon jos sellaisia rahoja olisi.. 20v niin neukölln on uusi trendialue kun prenzlauer berg ja kreuzberg on jo hinautuneet liian kalliiksi :9
Olen monesti miettinyt samaa, mutta näkisin tuon silti sangen riskaabelina suunnitelmana. Neukölln kun ei ole vain vähän rosoinen, vaan se on hyvin nuhjuinen kaupunginosa kaupungin pahimmilla sosiaalisilla ongelmilla. 20 vuotta on minimiaika, että alueen voisi kuvitella parantuvan edes voimakkaan gentrifikaation tuloksena, joka työntäisi köyhimmän väen ulos Neuköllnistä.

Liikenteellisesti Neukölln on loistavalla paikalla (Ringbahn, U7 ja U8, tulossa oleva ratikkalinja sekä hyvät bussiyhteydet (mm. Helvetin Linja)), lähellä keskustaa ja Tempelhofin kenttää ja siellä on upeita vanhoja kortteleita. Uskon silti, että ennen Neuköllniä kukoistuksen kokevat Wedding, Moabit, Lichtenbergin vanhat alueet sekä Pankow.
Avatar
tekijänä RV
#60448
hmikko kirjoitti:
Klazu kirjoitti:Kun DDR jälleenrakensi Berliiniä, ei kaupunkikuvan eheydellä ollut niin väliä.
Näyttää ihan Helsingiltä :) Tietysti plattenbaun mittakaava on Berliinissä monissa paikoissa kertaluokkaa suurempi, mutta tuo yksittäinen kuva voisi ihan hyvin olla Helsingistä tai vaikka Turusta.
Itse asiassa 50-luvun asuinrakennukset ja 80-luvun asuinrakennukset DDR:ssä olivat aivan täysin saman näköisiä kuin vaikkapa Suomessa tai Ruotsissa! Itse asiassa erittäinkin laadukkaan näköisiä, hyvin yllättävää. Eivät 70-luvun plattenbautkaan todellakaan eroa länsi-Euroopan vastaavasta, ja ovat huomattavasti paremmin ja ja laadukkaammin rakennettuja kuin rupuisessa Neuvostoliitossa. Itse asiassa niiden arkkitehtuuri miellyttää minua paljon enemmän kuin suomalaisten 70-luvun matalien elementtitalojen. Plattenbaussa kun ei usein edes ole saumoja!

DDR:n arkkitehtuuri oli ylipäätänsä hyvin kansainvälistyylistä ja peruslaadukasta lukuunottamatta lyhyttä stalinistista kautta (tosin stalinististen talojen rakennuslaatu on erittäinkin hyvä, arkkitehtuurista voi olla monta mieltä). Ihmettelin saatuani tietää, että Berliinin keskustan lasipilvenpiirtäjät ovat itse asiassa DDR:stä. TV-tornista puhumattakaan! Sikäli ei ihme, että moni suomalainen demari, sosialisti ja kommari piti maata jonkinlaisena sosialistisena paratiisina.

Toinen erikoisuus Itäblokissa on entinen Tsekkoslovakia, jossa rakennettiin jo 70-luvulla kattava laadukas moottoritieverkosto ristiin rastiin maata.
Avatar
tekijänä sam
#60458
RV kirjoitti:Toinen erikoisuus Itäblokissa on entinen Tsekkoslovakia, jossa rakennettiin jo 70-luvulla kattava laadukas moottoritieverkosto ristiin rastiin maata.
Off-topic, mutta suuri osa nykyisestä motariverkosta on ainakin Tšekin puolella rakennettu vasta 80-luvun puolenvälin jälkeen. Toki maan tärkein tieyhteys D1/D2 valmistui Prahan, Brnon ja Bratislavan välille motariksi 60- ja 70-lukujen aikana, mutta ainakin D5 Plzenin, D8 Dresdenin ja D11 Hradec Královén suuntaan ulottuivat vielä 80-luvulla vain muutaman kymmenen kilometrin päähän Prahasta. Tavalliset valtatiet ovat nykyäänkin pääsääntöisesti peruskuntoisia, kylien läpi kulkevia kapeita ja kiemuraisia rännejä.
Avatar
tekijänä RV
#60461
sam kirjoitti:
RV kirjoitti:Toinen erikoisuus Itäblokissa on entinen Tsekkoslovakia, jossa rakennettiin jo 70-luvulla kattava laadukas moottoritieverkosto ristiin rastiin maata.
Off-topic, mutta suuri osa nykyisestä motariverkosta on ainakin Tšekin puolella rakennettu vasta 80-luvun puolenvälin jälkeen. Toki maan tärkein tieyhteys D1/D2 valmistui Prahan, Brnon ja Bratislavan välille motariksi 60- ja 70-lukujen aikana, mutta ainakin D5 Plzenin, D8 Dresdenin ja D11 Hradec Královén suuntaan ulottuivat vielä 80-luvulla vain muutaman kymmenen kilometrin päähän Prahasta. Tavalliset valtatiet ovat nykyäänkin pääsääntöisesti peruskuntoisia, kylien läpi kulkevia kapeita ja kiemuraisia rännejä.
No mutta, jos vertaa sen aikaiseen Venäjään, joka oli kuitenkin "johtovaltio" ;) Juju taisi olla se, ettei muilla blokin mailla juurikaan mennyt budjettia aseisiin.
Avatar
tekijänä Klazu
#60503
RV kirjoitti:Plattenbaussa kun ei usein edes ole saumoja!
...
Ihmettelin saatuani tietää, että Berliinin keskustan lasipilvenpiirtäjät ovat itse asiassa DDR:stä. TV-tornista puhumattakaan!
Itse asiassa käytännössä kaikissa planttenbau-torneissa ja valtavissa "talomuureissa" kyllä loistivat elementtisaumat oikein iloisesti DDR:n aikaan ja seinät olivat usein ihan vain betonin värisiä. Suurin osa Berliinin valtavista commieblockeista on saneerattu ulkopuolelta DDR:n romahtamisen jälkeen. Park Inn -tornihotellikin Alexanderplatzilla oli DDR:n aikaan ihan vain ruskeaa betonielementtiä ja sai lasikuorrutuksen vasta muurin murtumisen jälkeen. Kyse on silti luokassaan sangen onnistuneesta uudistuksesta.

Että en nyt kehuisi kovin paljoa DDR:n aikaista arkkitehtuuria ainakaan esteettisesti. Kyllä ne olivat aika hirveän näköisiä betonihelvettejä, mutta onneksi niitä on sittemmin remontoitu laajasti.
Avatar
tekijänä RV
#60506
Klazu kirjoitti:
RV kirjoitti:Plattenbaussa kun ei usein edes ole saumoja!
...
Ihmettelin saatuani tietää, että Berliinin keskustan lasipilvenpiirtäjät ovat itse asiassa DDR:stä. TV-tornista puhumattakaan!
Itse asiassa käytännössä kaikissa planttenbau-torneissa ja valtavissa "talomuureissa" kyllä loistivat elementtisaumat oikein iloisesti DDR:n aikaan ja seinät olivat usein ihan vain betonin värisiä. Suurin osa Berliinin valtavista commieblockeista on saneerattu ulkopuolelta DDR:n romahtamisen jälkeen. Park Inn -tornihotellikin Alexanderplatzilla oli DDR:n aikaan ihan vain ruskeaa betonielementtiä ja sai lasikuorrutuksen vasta muurin murtumisen jälkeen. Kyse on silti luokassaan sangen onnistuneesta uudistuksesta.

Että en nyt kehuisi kovin paljoa DDR:n aikaista arkkitehtuuria ainakaan esteettisesti. Kyllä ne olivat aika hirveän näköisiä betonihelvettejä, mutta onneksi niitä on sittemmin remontoitu laajasti.

Mielenkiintoista! Joka tapauksessa pääpointtinani on, että eivät nuo näyttäisi laadullisesti eroavan juurikaan läntisen Euroopan ajan rakentamisesta, varsinkin 80-luvulta olen hyvin yllättyneesti nähnyt erittäinkin laadukkaita tuotoksia (samanlaisia kuin Helsingin keskustassa jugend-alueilla), toisin kuin Venäjän selkeästi surkeampilaatuinen rakentaminen. Sama pätee 50-lukuun: samanlaisia pastellinvärisiä rapattuja mukavan näköisiä taloja kuin läntisessäkin Euroopassa.
Avatar
tekijänä Iggy.P
#60514
RV kirjoitti:

Mielenkiintoista! Joka tapauksessa pääpointtinani on, että eivät nuo näyttäisi laadullisesti eroavan juurikaan läntisen Euroopan ajan rakentamisesta

Länsi-Berliinin Gropiusstadt lienee samaa kastia noiden itäpuolen blokkien kanssa. Osaisiko Klazu tai joku muu kertoa enemmän siitä alueesta? Muistan tuon lähiön oman nuoruuteni ajan suosikkikirjasta "Huumeasema Zoo" joka oli aikanaan kirjastojen varastetuimpia kirjoja. Siinä Gropiustadtia kuvattiin ankeaksi betonihelvetiksi.


Kuva


Kuva


http://en.wikipedia.org/wiki/Gropiusstadt
Avatar
tekijänä RV
#60539
Miksi kaikki betoninen on automaattisesti "ankeaa helvettiä"? Ihan perussiisti lähiö, paljon hienompi kuin Suomen vastaavat kokonsa ansiosta.
tekijänä Maumatti
#60622
RV kirjoitti:Miksi kaikki betoninen on automaattisesti "ankeaa helvettiä"? Ihan perussiisti lähiö, paljon hienompi kuin Suomen vastaavat kokonsa ansiosta.
Onhan se tavallaan harmi. Ihmiset eivät vain pidä harmaasta väristä. Osittainen syy on liika pelottelu. Esim. Tampereen Hervantaa haukutaan usein. Monet kumminkin tykkäävät asua siellä. Onhan se tavallaan selvää, että jos kaikki seinät ovat harmaita ja arkkitehtuuri perseestä, niin voi hieman masentaa. Mutta on myös olemassa hyviä esimerkkejä brutalistisesta betonirakentamisesta. Se nyt on kaikkien oma mielipide, onko semmoinen hienoa vai ei.
Avatar
tekijänä Iggy.P
#60627
Iggy.P kirjoitti:Muistan tuon lähiön oman nuoruuteni ajan suosikkikirjasta "Huumeasema Zoo" joka oli aikanaan kirjastojen varastetuimpia kirjoja. Siinä Gropiustadtia kuvattiin ankeaksi betonihelvetiksi.
RV kirjoitti:Miksi kaikki betoninen on automaattisesti "ankeaa helvettiä"?
Muistan että kirjan kuvaliitteessä olleet kuvat Gropiusstadtista lähinnä kiehtoivat itseäni silloin nuorena. Kirjan henkilöiden kertomuksen mukaan siellä ei ollut nuorille juurikaan mitään tekemistä, joten se ilmeisesti vaikutti mielipiteeseen. Ja sitä "tekemistä" sitten löytyikin Länsi-Berliiinin keskustan zoon aseman liepeiltä..

Vielä muutama kuva. Aika massiivisia rakennuksia siellä näyttää olevan:
Kuva


Kuva
Avatar
tekijänä Klazu
#60655
Länsi- ja Itä-Saksan betonilähiöt ovat näöltään hyvin erilaisia, läntisten versioiden eduksi. Pitääpä laittaa tästä joskus kuvavertailua Berliinin ajoilta, mutta lännessä elementtirakenne ei ole niin näkyvä ja rakennusten ulkosivu ei ole yhtä suoraa seinää, vaan siinä on ulokkeita ja talot kaartuvat. Kun itäpuolella rakennukset muodostuvat tietyistä identtisistä mallityypeistä, tuntuu länsipuolella jokainen rakennus olevan ainakin hieman erilainen. Länsipuolen lähiöiden kaupunkitila on myös paremmin suunniteltua kuin itäpuolella ja ainakin itse pidin läntisiä lähiöitä paljon viihtyisimpinä vierailla.
Avatar
tekijänä Iggy.P
#60764
.................................................................................................................................................................................................................
Natsi-Saksan onneton esimerkki: Politiikka tuhosi tieteen

Viime vuosisadan alkukymmeninä Saksa hallitsi maailman tiedettä, ainakin Nobelin palkinnoilla mitaten. Vuosina 1901-1932 saksalaiset tiedemiehet saivat hämmästyttävät 31 Nobelin palkintoa. Se oli liki kaksi kertaa niin paljon kuin seuraavaksi menestyneimmän valtion - Britannian - kuusitoista palkintoa.

Erityisen vakuuttavia saksalaisten saavutukset olivat kemiassa ja fysiikassa, joiden nobeleista lähes puolet meni ensimmäisen maailmansodan jälkeen Saksaan. Eräillä uusilla ja mullistavilla fysiikan alueilla, kuten kvantti- ja atomiteoriassa, saksalaiset onnistuivat jopa määräämään kansainvälisen tahdin. Esimerkiksi 1926-1933 maailmassa julkaistuista kvanttimekaniikan tutkimuksista huikeat 45 prosenttia oli tehty Saksassa. Alan kehityksestä oli yksinkertaisesti mahdotonta pysyä kärryillä, ellei osannut lukea saksaa.

Saksan korkeakoulujen kemian ja fysiikan laitokset suorastaan pursuivat maailmanluokan tiedemiehiä. Esimerkiksi Berliinin yliopiston viikoittaisessa fysiikan kollokviossa nähtiin 1920-luvulla tavan takaa vähintään viisi nobelistia: Max Planck, Fritz Haber, Walther Nernst, Max von Laue ja tietenkin Albert Einstein. Tuossa seurassa nuoren fysiikan opiskelijan kelpasi esitellä tutkimuksiaan, ellei sitten rimakauhu päässyt yllättämään.

Eikä Berliini ollut mikään poikkeus. Muita valovoimaisia tieteen keskuksia olivat Münchenin ja Göttingenin yliopistot. Müncheniä voisi kutsua Saksan teoreettisen fysiikan kehdoksi. Göttingen puolestaan tunnettiin varsinkin lahjakkaista matemaatikoistaan. Oppia kävivät sieltä ammentamassa myös monet amerikkalaisen tieteen kärkinimistä, kuten Robert J. Oppenheimer (taustaltaan saksan juutalainen), joka 1940-luvulla johti Yhdysvaltain ydinaseprojektia.

Nykytieteen johtava maa on Yhdysvallat. Miksi se ei ole Saksa? Vielä 1920-luvulla näytti siltä, ettei mikään tai kukaan voisi syrjäyttää Saksaa kansainvälisen tieteen huipulta. Sitten valtaan tuli Hitler. Rotupuhdistusten takia maasta lähti yli tuhat tohtoria joista hyvin monet olivat juutalaisia tai sosialistisen maailmankatsomuksen omaavia tai molempia. Saksan tiede joutui eristyksiin, ja viimeisen naulan sen arkkuun löivät tutkijat, joiden suurin ansio oli natsipuolueen jäsenyys.


Kuva

Kuva
Synagogien palaessa palokunnat olivat usein paikalla - suojelemassa viereisiä rakennuksia.



Lähteet:

-Tiede-lehti (teksti)
- memorialmuseums.org
- catholicismpure


...............................................................................................................................................................................................................
  • 1
  • 14
  • 15
  • 16
  • 17
  • 18
  • 19