- 04.02.13 23:13
#53244
Kakolan projektille on syytä avata oma keskustelu. Kakolasta on talossa jo olemassa erilaista materiaalia jota pyrin laittamaan näihin alkuviesteihin, lähdetään kuitenkin liikkeelle Turun Sanomien kirjoituksesta vuodelta 2005.
Turun Sanomat 10.4.2005
Senaatti-kiinteistön ehdotus Kakolan kaavaksi
Kakkossijalle katsottu brittiläis-australialaisen Andrew Leen ehdotus ”K”
Suunnittelun pohjaksi valittu Pekka Helinin ehdotus ”Linnavuori”
Pari havainnekuvaa Helinin ehdotuksesta
Tässä kopterikuva lähtökohtatilanteesta Kakolan ja vankimielisairaalan alueelta. Kuvan vasemmassa reunassa vankilahenkilökunnan asuinrakennuspari joka purettiin heti alkuunsa.
Muutamia kuvia vajaa vuosi sitten Kakolan alueelta
Pari alinta kuvaa paikasta jossa Kakolan uusien rakennusten teko on aloitettu maaliskuussa 2012
Kakolan kaavakartta
Turun Sanomat 10.4.2005
Kakolanmäki täyttyi jälleen kerran uusista ideoistahttp://www.ts.fi/teemat/sunnuntai/10740 ... a+ideoista
Suljettu ja salaperäinen Kakola on kiehtonut turkulaisten mieliä aina siitä lähtien, kun sinne alettiin vuonna 1845 rakentaa työ- ja ojennuslaitosta. Vankilat valmistuivat lopullisesti vuonna 1911, kun jyhkeä länsiselliosasto aloitti toimintansa. Jo sitä ennen alueelle oli noussut punatiilinen lääninvankila (1890) ja länsisellin lähelle vankimielisairaala (1908).
Vankiloita alettiin melkein saman tien häätää muualle. Asutuksen keskelle jäänyt runsaan 19 hehtaarin alue haluttiin vapaiden kansalaisten käyttöön. Senaatin pöytäkirjoista löytyy jo vuodelta 1906 merkintä, jonka mukaan vankila olisi siirrettävä kauemmas keskustasta. Erityisen innokasta keskustelu oli hurjan pakokesän 1988 jälkeen. Tuolloin Reijo Hammar ja viisi muuta vankia karkasi kiven sisältä.
Oikeusministeri Matti Louekosken (sd) asettama toimikunta tilasi vuonna 1989 Arkkitehtuuritoimisto Ilmo Valjakka Oy:ltä käyttöselvityksen Kakolanmäestä. Selvityksessä nostettiin esille kolme vaihtoehtoa: vankilat pysyisivät mäellä joko kokonaan tai osittain tai sitten ne siirrettäisiin muualle. Kaikissa malleissa Linnankadun puoleiselle rinteelle olisi noussut kaksi uutta valtion virastotaloa ja Portsan puoleiselle rinteelle 2-4-kerroksisia asuintaloja yhteensä 27 000 kerrosalaneliön edestä.
Toimikunta ehdotti marraskuussa 1989, että vankilat siirrettäisiin muualle, yli puolet vanhoista vankilarakennuksista purettaisiin ja loppuihin sijoitettaisiin virasto- ja opetustiloja. Turun uusi kaupunginjohtaja Juhani Leppä (kok) ideoi mäelle oitis räväkkäämpää käyttöä. Sinne tehtäisiin hotelli, näköalatorni, FinFun-huvipuisto ja kansainvälinen pelikasino.
Lama siirsi Kakola-ratkaisut vuosien päähän. Keväällä 1992 oikeusministeriössä pohdittiin vankiloiden pitämistä sittenkin vanhassa paikassa. Turku olisi kaavoittanut rinteeseen asuntoja, ja rakennusten saneeraus olisi rahoitettu myymällä tontteja. Uusin vaihe Kakolanmäen tarinassa alkoi vuonna 1999, kun Vankeinhoitolaitos teki lopullisen päätöksen vankiloiden sijoittamisesta muualle. Länsi-Suomen vankila siirtyy Saramäkeen vuonna 2007.
Kaupungissa pähkäillään nyt kuumeisesti, mitä toimintoja sijoitetaan vanhoihin vankilarakennuksiin ja millaista asuntoja rakennetaan kukkulan rinteille. Nykyinen maanomistaja on Senaatti-kiinteistöt, entinen Valtion kiinteistölaitos. Kakolan suunnittelu ei totta vie ole helppo urakka. Kukkula on maisemallisesti eräs kaupungin ehdottomista ykkösalueista. Se sisältää jyrkkiä, osittain paljaita kalliorinteitä, puistomaisia pihoja, istutettuja jalopuumetsiköitä ja lähes luonnontilassa säilyneitä vihervyöhykkeitä. Erityisen haastavaa on liikenteen vetäminen mäelle sekä parkkipaikkojen sijoitus.
Alueen nykyisestä asemakaavasta ei ole paljon apua. Se on vuodelta 1897 ja sisältää rakennusoikeutta peräti 190 000 kerrosalaneliön edestä. Sen toteuttaminen tietäisi vihervyöhykkeille huutia. Turun ja sen ympäristön jätevedet luovat oman arominsa Kakola-soppaan. Turun Seudun Puhdistamo Oy:n tulevaa jätevedenpuhdistamoa on jo vuoden päivät louhittu kukkulan kallioon. Laitoksen on määrä valmistua vuonna 2009.
Senaatti-kiinteistöt julkisti oman Kakola-ehdotuksensa marraskuussa 2001. Evata Finland Oy:n laatimassa suunnitelmassa vankilan sisäpihalle esitettiin 1 100-paikkaista katettua monikäyttötilaa. Kakolan päärakennukseen olisi tullut toimistoja, verstaita, studioita, kahviloita, myymälöitä ja ravintoloita. Länsisellistä olisi sukeutunut hotelli. Senaatti-kiinteistöt puuhasi entiseen lääninvankilaan eli tutkintavankilaan vanhusten palvelukeskusta. Vankimielisairaala palvelisi toimisto-, koulutus- tai hoitotilana.
Eniten kritiikkiä herätti ehdotus, jonka mukaan mäen laitamille nousisi rivitaloja sekä jopa seitsenkerroksisia kerrostaloja noin 80 000 kerrosalaneliön edestä. Monet turkulaisarkkitehdit ja suuri yleisö pitivät lukua aivan liian suurena. Siitä huolimatta päättäjille tuotiin keväällä 2003 kaavaluonnos, joka hyvin pitkälle noudatti maanomistajan toiveita.
Turun poliittiset kiemurat johtivat kuitenkin avoimen aatekilpailun järjestämiseen. Uuden asuntorakentamisen ohjeellinen kokonaismäärä rajattiin 35 000-60 000 kerrosalaneliöön. Suunnittelulle annettiin ryväs muitakin ohjeita: Vankilarakennusten välitön ympäristö tuli jättää vapaaksi, samoin serpentiinitien alue ja yksi avokalliohuippu. Länsisellin näkyminen ei saanut vaarantua. Vanhalle rakennuskannalle piti löytää realistinen käyttötarkoitus. Parkkialueet tuli sijoittaa pääosin kallioon louhittaviin laitoksiin. Alueelle piti päästä bussilla.
Kisaan osallistui yhteensä 97 ehdotusta. Ykköspalkintoa ei jaettu ollenkaan. Jaetulle kakkossijalle ylsivät helsinkiläisen Pekka Helinin ehdotus ”Linnavuori” ja brittiläis-australialaisen Andrew Leen ehdotus ”K”. Kolmospalkinto annettiin työlle ”102004”. Sen takana olivat puolalaiset Artur Szwaja, Katarzyna Furgalinska, Michal Kanas, Michal Lisinski, Anna Porebska ja Adam Zwierzynski. Lisäksi palkintolautakunta lunasti kolme työtä: Simo ja Käpy Paavilaisen ”Stadtkronen”, Olli Pekka Jokelan ”Vapaavuoren” sekä Freja Ståhlberg-Aallon ja Mikael Strömin ”Zigguratin”. Kisan jälkeen pallo siirtyy kaavoittajalle. Uusi kaavaluonnos on tiedossa luultavasti ensi syksynä.
Suuri yleisö on viime vuosina osallistunut uutterasti Kakola-keskusteluun. Yleisönosastoilla on virrannut ehdotusten vuolas kymi. Kakolaan on kaivattu huvipuistoa, näköalatornia, hotellia, puistoa, vankilamuseota, kaupungin virastoja, korkeakouluja, kasinoa, pääkirjastoa ja tiedekeskusta. Radikaaleimmissa malleissa synkkämaineiset graniittivankilat olisi ajettu murskaimen läpi sepeliksi.
Turun yliopiston kaupunkimaantieteen professori Harri Andersson on ehdottanut Kakolan rinteille pienimuotoista ja modernia kivistä huvilakaupunkia. Arkkitehti Benito Casagrande on arvostellut kovin sanoin sekä puhdistamoa että asuntorakentamista. Kun Turun Sanomat edellisen kerran syksyllä 2003 kyseli lukijoiden Kakola-näkemyksiä, torjui melkein 40 prosenttia vastaajista kaiken uudisrakentamisen.
JARI HEINO
Senaatti-kiinteistön ehdotus Kakolan kaavaksi
Kakkossijalle katsottu brittiläis-australialaisen Andrew Leen ehdotus ”K”
Suunnittelun pohjaksi valittu Pekka Helinin ehdotus ”Linnavuori”
Pari havainnekuvaa Helinin ehdotuksesta
Tässä kopterikuva lähtökohtatilanteesta Kakolan ja vankimielisairaalan alueelta. Kuvan vasemmassa reunassa vankilahenkilökunnan asuinrakennuspari joka purettiin heti alkuunsa.
Muutamia kuvia vajaa vuosi sitten Kakolan alueelta
Pari alinta kuvaa paikasta jossa Kakolan uusien rakennusten teko on aloitettu maaliskuussa 2012
Kakolan kaavakartta
Bernheart= Putinistiset faktat
JalkanenJ (jäähyllä)
-Gentleman82- (jäähyllä)
Viimeksi muokannut Bernheart päivämäärä 25.02.15 12:26, muokattu yhteensä 3 kertaa
JalkanenJ (jäähyllä)
-Gentleman82- (jäähyllä)
Viimeksi muokannut Bernheart päivämäärä 25.02.15 12:26, muokattu yhteensä 3 kertaa