Taloforum.fi

[RV]

En oikeastaan ole koskaan käsittänyt, millä tavalla itse metsälähiön konsepti on "epäviihtyisä" (ottamatta nyt huomioon tiettyjen alueiden sosiaalisia ongelmia). Sopivine palveluine ihan kelpo asuinpaikka, mukavampi kuin keskustan viivasuorat puuttomat kadut.

[frank_hki]

En oikeastaan ole koskaan käsittänyt, millä tavalla itse metsälähiön konsepti on "epäviihtyisä" (ottamatta nyt huomioon tiettyjen alueiden sosiaalisia ongelmia). Sopivine palveluine ihan kelpo asuinpaikka, mukavampi kuin keskustan viivasuorat puuttomat kadut.

Ei sen tarvitse olla, mutta Helsingin toteutus olisi jättänyt toivomisen varaa. Halvalla ja nopeasti kun harvemmin saa hyvää, ja ajoituskin oli heikko - 50-luku ja parempi talous (=ei sotaa) olisi varmasti tuottanut vähän erinäköistä metsälähiötä. Mikään laki ei myöskään määrää keskustan katuja puittomiksi, todiste: Berliini.

[RV]

Aikakaudesta toki kiinni, itse ihailen Pihlajamäen tapaisia varhaisia lähiöitä, joiden ihanteista 70-luvun alueet ovat erittäin kaukana.

[frank_hki]

Aikakaudesta toki kiinni, itse ihailen Pihlajamäen tapaisia varhaisia lähiöitä, joiden ihanteista 70-luvun alueet ovat erittäin kaukana.

Juu, Pihliksessä asuneena pidän itsekin siitä vanhemmasta rakennuskannasta, tosin sielläkin isona miinuksena se, ettei 1950-luvulla suunniteltua (kevyt)metroa sinne ikinä vedetty, vaikka tietääkseni ostarin päällä oli varaus sillan päällä kulkevan metron asemalle.

[sekovene]

En oikeastaan ole koskaan käsittänyt, millä tavalla itse metsälähiön konsepti on "epäviihtyisä" (ottamatta nyt huomioon tiettyjen alueiden sosiaalisia ongelmia). Sopivine palveluine ihan kelpo asuinpaikka, mukavampi kuin keskustan viivasuorat puuttomat kadut.

Määrittele metsälähiön konsepti.

Itse olen ymmärtänyt niin, että ne ovat kerrostaloalueita jotka on rakennettu omakotitaloalueen tehokkuudella. Alhainen tehokkuus heikentää palveluita ja kerrostaloasuminen syö asumisväljyyttä, joten konseptin keksijällä lienee ollut päässä vikaa. Surullisinta on, että ei sitä tehokkuutta ole niinkään esim. metsiksi uhrattu, vaan mm. parkkipaikoiksi ja ylileveiksi kaduiksi. Jos haluat väljää ja luonnonläheistä asumista, älä muuta metsälähiöön.

[HCB]

Ihannekaupunkini on monipuolinen. Ehkä helpointa on alkaa pohtia ihannekaupunkia siltä pohjalta, missä asuu. Asun Helsingissä ja mielestäni Helsinki on kaupunkina oikein mukava, mutta on täällä kehittämisen varaakin. Mielestäni ydinkeskustan voisi omistaa täysin kulttuurille, palveluille ja kaupoille. Kaikki kaupungin ja valtion virastot ja tietyt konttorit voisi siirtää tulevaan Keski-Pasilaan. Ydinkeskustaa ja keskustan kantakaupunkia voisi tiivistää. Uskaltaisin jopa pystyttää tietyille kohdille jopa n. 20 kerroksisia taloja, esim. Kampin metroaseman aukiolle.
Muutoin Helsinkiä voisi tiivistää ja yhdistää lähiöitä rakentamalla uusia kaupunginosia liikenneväylien varrelle ja selkeästi näkyviin ja kiinni olemassaoleviin kaupunginosiin. Se mitä Helsinki todella tarvitsee on tiiviys. Mielestäni on outoa esim. rakentaa Östersundomia kun lähempää keskustaa löytyisi monesta paikasta alueita, joita voisi rakentaa kiinni muuhun kaupunkiin. Ja Espoon ja Vantaan yhdistämistä Helsinkiin pitäisi vakavasti harkita, koska ne mielletään jo monissa yhteyksissä osaksi Helsinkiä.

[Maumatti]

En pidä metsälähiöitä toimivina konsepteina. Joitain poikkeuksia on tietysti. En näe erityistä tarvetta kantakaupungin tiivistämiselle. Siinä pitää olla varovainen, että viihtyisyys säilyy. Lähiöitä pitäisi tiivistää , mutta säilyttää niiden arvot. Ideaalikaupunkini olisi tiivis, mutta samaan aikaan väljä ja viihtyisä. Se olisi myös vehreä ja urbaani , ja arkkitehtuuria valvottaisiin. Tiiviyttä tai urbaaniutta ja vehreyttä pidän tärkeimpinä asioina.

[harvimuuko]

Itse olen miettinyt tällaista kaupunkirankennetta, joka yhdistelee hajanaisen autoilukaupungin ja tiiviin kävely-, pyöräily- ja joukkoliikennekaupungin hyviä puolia:

Kaupungin liikekeskusta on sellainen kuin mitä se nyt yleensäkin on, eli katuja ja rakennuksia eikä paljoa mitään muuta. Pilvenpiirtäjät eivät ole pahitteeksi. Keskustassa ei ole asuntoja, vaan pelkkiä palveluita ja työpaikkoja. Keskustasta lähtee säteittäin metrolinjoja useisiin suuntiin. Metrolinjojen varsilla on ketjussa metsälähiöitä, yksi asema jokaiselle lähiölle ja jokaisen aseman välittömässä läheisyydessä on ostari ym. peruspalvelut. Toiset lähiöistä koostuvat kerrostaloista ja toiset pientaloista.

Kaikkien asuntojen tulee olla kävelymatkan päässä metrosta ja koska metrolla pääsee kävelymatkan päähän mistä tahansa muusta asunnosta, työpaikasta tai palvelusta, ei autoa paljoa tarvita. Siten lähiöt eivät tarvitse samanlaisia parkkikenttiä kuin millaisia Suomen lähiöistä löytyy. Metsille ja kaliioille, jotka mielestäni muodostavat metsälähiöön sen oman "fiiliksensä", jää enemmän tilaa.

Metrokartan ei tarvitse olla tähden mallinen. Yksi tai kaksi 8:n muotoista linjaa voisi olla käytännöllisempi, koska silloin metrolla pääsee kätevästi ilman vaihoja muuallekin kuin keskustaan. 8-rakenteessa mietityttää lähinnä se, mitä tehdään, kun kaupunki kasvaa niin kuin kaupungeilla on tapana.

Laitan tähän ehkä vielä havainnollistavan kuvan jos sellaisen jaksan piirtää.

[JR]

Lukiessani toisen ketjun viestiä, tuli mieleeni kysymys, johon mielelläni kuulisin palstalaisten vastauksia.

Suomalaiset lähiöt ovat aina väljiä. Tiivismatalalla saataisiin paljon aikaan, mutta silloin jokaisen takapihalla ei olisi kuusimetsää.

http://taloforum.fi/viewtopic.php?p=54026#p54026

Moni täällä haluaa tiivistää kaikkia pk-seudun lähiöitä, jotkut hyvin voimakkaastikin. Monet ihmiset kuitenkin haluavat asua väljemmin ja lähempänä luontoa, joten kysymykseni kuuluu: Missä olisi teidän mielestänne "sallittua" sijaita näitä väljempiä lähiöitä? Mihin niitä tulisi sijoittaa ja miten ne tulisi kytkeä muuhun kaupunkirakenteeseen?

[hmikko]

Luulen, että ne ihmiset, jotka omassa tärkeysjärjestyksessään asettavat luonnonläheisyyden selvästi esimerkiksi kävelymatkan päässä olevan palvelutarjonnan tason edelle, eivät erityisesti halua asua elementtikerrostalossa. Suomalaiset 60-70 lukujen lähiöt pahimmillaan yhdistelevät kerrostaloasumisen ja syrjäisyyden huonot puolet, kun samaan aikaan lähiön tiheys on niin matala, että yhtä hyvin olisi voinut tehdä pientaloja.

Ideaalin suunnittelussa voisi lähteä liikenteestä. Jos halutaan hyvätasoinen joukkoliikenne, jonka lipputulot kattavat liikennöintikustannukset, pitää tehdä tiheydeltään suunnilleen jotain Helsingin kantakaupungin kaltaista ja katuverkko siten, että joukkoliikenteen linjat voi järjestää tehokkaasti. (Ratikkaliikenne suunnilleen kattaa liikennöintikustannuksensa, vaikka Helsingin raitiojärjestelmä on lajissaan monella tavalla tehoton ja kustannukset per vaunukilometri ovat korkeat. Matkustajien matkat vaan ovat niin lyhyitä ja niitä on niin paljon, että lipputuloja tulee riittävästi, ts. yhdyskuntarakenne raitioverkon alueella mahdollistaa kannattavan joukkoliikenteen.)

Miten heikko joukkoliikenteen palvelutaso halutaan luonnonläheisemmillä asuinalueilla hyväksyä ja paljonko joukkoliikenteestä halutaan maksaa? Paljonko yksityisautoilun haittoja (melu, pöly, teiden estevaikutukset) halutaan sietää ja paljonko ne vähentävät luonnonläheisyyden arvoa?

[sekovene]

Lukiessani toisen ketjun viestiä, tuli mieleeni kysymys, johon mielelläni kuulisin palstalaisten vastauksia.

Suomalaiset lähiöt ovat aina väljiä. Tiivismatalalla saataisiin paljon aikaan, mutta silloin jokaisen takapihalla ei olisi kuusimetsää.

http://taloforum.fi/viewtopic.php?p=54026#p54026

Moni täällä haluaa tiivistää kaikkia pk-seudun lähiöitä, jotkut hyvin voimakkaastikin. Monet ihmiset kuitenkin haluavat asua väljemmin ja lähempänä luontoa, joten kysymykseni kuuluu: Missä olisi teidän mielestänne "sallittua" sijaita näitä väljempiä lähiöitä? Mihin niitä tulisi sijoittaa ja miten ne tulisi kytkeä muuhun kaupunkirakenteeseen?

Käännetään kysymys toisin päin, eli mihin sitä kaupunkia saisi rakentaa? Sitä kun ei ole rakennettu viimeiseen 70 vuoteen yhtään mihinkään. Betoni- ja autopuutarha"kaupunkeja" sen sijaan on rakennettu ja rakennetaan edelleen täyttä häkää.

Alkuperäiseen kysymykseen sanoisin, että Kehä I:n ulkopuolelle voi mun puolesta rakentaa betoni- ja autopuutarha"kaupunkeja", mutta sitten ei missään nimessä pidä vetää niitä tolkuttoman kalliita raskasraiteita, koska ne eivät sovi betoni- ja autopuutarha"kaupunkien" hajanaiseen rakenteeseen. Jos raskasraiteta kerran halutaan vetää, niin olisi suotavaa rakentaa edes asemien ympäristöt tiiviisti, toisin kuin esim. Espoossa ja Helsingissä tehdään. Muuhun kaupunkirakenteeseen noita ei voi kytkeä, koska se kaupunkirakenne loppuu tasan tarkkaan siihen missä betonipuutarha"kaupungit" alkavat.

[RV]

Menes, sekovene, kyselemään vaikkapa Myyrmäelle tai Leppävaaraan, onko rata siellä tarpeellinen. Viesteistäsi paistaa tolkuton ylimielisyys. "Betoni" "auto" "kaupungit" ovat jo usein täällä todistetusti tiiviitä. Betonielementtikerrostalossa asuvalle metsäinen henkireikä lähistöllä voi olla hyvin suurikin asia, ja nuorison on hauska siellä pitää vaikkapa vappukekkereitä.

[sekovene]

Menes, sekovene, kyselemään vaikkapa Myyrmäelle tai Leppävaaraan, onko rata siellä tarpeellinen. Viesteistäsi paistaa tolkuton ylimielisyys. "Betoni" "auto" "kaupungit" ovat jo usein täällä todistetusti tiiviitä.

Mitä ihmettä? Kyllä mä Myrtsin ja Lepuskin tunnen kuin omat taskuni ja ei ne mitään tiiviitä ole, herran jestas sentään. Nopeaa raidetta niissä tarvitaan, koska ne sijaitsevat niin tolkuttoman kaukana kaupungista, mutta ei ne raiteet erityisen hyvin palvele kun asemien ympäristöt ovat ennen kaikkea betoni-, auto- ja hypermarkettipuutarhaa. Parin sadan metrin kävelymatkan päässä kummastakaan asemasta ei asu oikeastaan ketään, niin onpa taas tosi hyvin järjestetty hommat.

Betonielementtikerrostalossa asuvalle metsäinen henkireikä lähistöllä voi olla hyvin suurikin asia, ja nuorison on hauska siellä pitää vaikkapa vappukekkereitä.

En tiedä mistä puhut. Betonipuutarha"kaupungeissa" ei ole viheralueita sen enempää, kuin keskimääräisessä oikean kaupungin kaupunginosassa. Betonipuutarhakaupungeissa rakentamistehokkuus on toki alempi, mutta se säästynyt tila on uhrattu betoni- ja autopuutarhoiksi ja tästä kyseisten "kaupunkien" nimikin juontuu. Viheralueille jäisi enemmän tilaa, jos rakentaminen olisi edes paikoin tehokasta, mutta kun se ei ole koska talojen vieressä on aina muutaman tontin verran betoni- ja autopuutarhaa.

[Clepe]

Menes, sekovene, kyselemään vaikkapa Myyrmäelle tai Leppävaaraan, onko rata siellä tarpeellinen.

On ne radat toki tarpeen, mutta noitten paikkojen matkustajamäärät saisi aivan hyvin kuljetettua vaikka pikaraitioteillä joidenka rakennuskustannukset tyypillisesti ovat murto-osa raskasraiteista. Oletan kuitenkin että tässä tarkoitettiin uusien ratojen rakentamista kuten vaikka Östersundomin metroa. Vanhoista radoista pitää kuitenkin ottaa kaikki ilo irti.

"Betoni" "auto" "kaupungit" ovat jo usein täällä todistetusti tiiviitä.

Todistetusti? Tiiviys on tietenkin suhteellista; ovat ne varsin tiiviitä verrattuna Suomen asukastiheyteen, verrattuna kantakaupunkiin taas ei.

Betonielementtikerrostalossa asuvalle metsäinen henkireikä lähistöllä voi olla hyvin suurikin asia, ja nuorison on hauska siellä pitää vaikkapa vappukekkereitä.

Varmasti metsät ovat joillekin tärkeitä, toisille taas ei. Siksi olisi tärkeätä luoda asuinalueita myös heille joille palveluiden läheisyys on tärkeämpää kuin metsän läheisyys. Vappukekkereitä tuskin kukaan pitää metsässä?! Varjoisat ja pimeät metsät kun ovat oleskelualueina varsin surkeita, varsinkin täällä kylmässä pohjolassa.

[järvellä nukkuva]

Totta kai lähiöt häviävät kantakaupungille lähes kaikessa, jos ajatellaan kantakaupunkia jonain mittatikkuna. Mutta miksi niitä pitää edes verrata keskenään? Lähiöt ovat lähiöitä, kantakaupunki kantakaupunkia. Ei lähiöissä edes pidä tavoitella läheskään samanlaista palvelutasoa kuin kantakaupungissa, se olisi mahdotonta. Ongelma vaan kai on se, että kaupat ovat nykyään keskittyneet eikä kaikkia pikkuliikkeitä enää riitä lähiöihin. (Toki Myyrmannista kyllä löytyy kaikkea mitä tarvitsee.)