Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

tekijänä runeli
#25139
Hei vaan kaikille. Tämä on ensimmäinen viestini tällä boardilla ja samalla myös ensimmäinen lankani.
Olen jo jonkin aikaa etsinyt Helsingistä (erityisesti kantakaupungista) vanhoja karttoja mm. divareista ja antiikkiliikkeistä. Erääsäs käymässäni liikkeessä myyjä kertoi vanhojen karttojen olevan suuressa arvossa ja hinnan liikkuvan tuhansissa euroissa. Ajattelin hommata kotiin ihan seinälle kehystettynä jonkin vanhemman kartan, noin 1850-1910 luvuilta.
Tästä sain idean uuden langan avaamiseksi. Nopealla googlauksella, löysin erään toisen boardin topicin aiheesta, mutta sisältö jäi melko vähäiseksi. Tarkoituksena olisi postata lisää karttoja menneiltä vuosisadoilta pääkaupungin tienoilta.

Lähde
http://www.arktisetbussit.net/viewtopic ... b984a34497

Helsingin kartta vuodelta 1897
http://img197.imagevenue.com/img.php?lo ... 22_7lo.jpg

Helsingin kartta vuodelta 1932

http://img207.imagevenue.com/img.php?im ... _193lo.jpg

Helsingin ympäristö (Kartta on 2-osassa)

http://img22.imagevenue.com/img.php?ima ... _723lo.jpg
http://img167.imagevenue.com/img.php?im ... _629lo.jpg

Wikipediasta löyty tällänen 1900 luvun alun kartta
Viimeksi muokannut runeli, 10.06.09 01:32. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
tekijänä tislauskolonni
#25142
Tuossa 1897 Helsingin kartassa Kallion osalta mielenkiintoista on se, että Viides linja on piirretty jatkumaan Kallion kirkon ohi ja sen loppuosakin on piirretty ikään kuin tämäkin pätkä olisi ollut rakennettu. Karttaan on piirretty myös suunnitteilla ollut Kuudes linja. Olisikohan rakentamisesta luopumisen syynä ollut maaston vaikeus.
tekijänä runeli
#25154
onkohan mahdollista että kartassa oleva Kuudes linja on nykyinen Ässänrinne? Ehkä kadusta ei saatukkaan niin leveää kuin aluksi kuviteltiin kaavoitetut tontit täytettiin puistolla siitä osin.
Avatar
tekijänä Chae-chu
#28877
Helsingin historialliset kartat esillä Laiturilla 26.2.–27.3.2010

Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston näyttelytila Laiturilla avataan yleisölle perjantaina 26. helmikuuta näyttely "Helsinki kartalla". Näyttely perustuu viime vuonna Helsingin kaupungin tietokeskuksen julkaisemaan Helsingin historialliseen kaupunkikartastoon. Näyttelyyn koottujen karttajäljennösten avulla esitetään Helsingin fyysinen rakenne, asemakaavallinen kehitys, kaupungin laajeneminen sekä toimintojen ja palvelujen sijoittuminen pitkällä aikavälillä. Näyttely muodostaa aikajanan Helsingin perustamisesta nykypäivään ja kävijät voivat verrata vanhan kaupunkirakenteen kuvitusta tämän päivän ilmakuvaan ja kaupungin karttaan.

Helsingin pitäjä eli Helsiga on mainittu ensi kertaa kartalla Olaus Magnuksen vuonna 1539 laatimassa Carta Marinassa. Suomen ensimmäiset kaupunkikartoitukset tehtiin ennen 1600-luvun puoliväliä. Tuolta ajalta ilman tarkkaa vuotta on säilynyt myös Helsingin vanhin kaupunkimittaus, jossa näkyy kaksi Helsinkiä: pohjoisempana vanha Vantaanjoen Helsinki ja etelämpänä uusi Vironniemen Helsinki. 1700-luvun luvun kartat ja niihin liittyvät luettelot tonteista, pelloista ja maanomistajista sekä kuvaukset Viaporin, Siltavuoren ja Ullanlinnan linnoituksista antavat puolestaan hyvän kuvan Helsingin vanhasta puukaupungista, joka suurelta osin tuhoutui laajoissa paloissa suuren Pohjan sodan aikana 1713 sekä marraskuussa 1808.

Vanhoista kartoista hahmottuu tarkasti myös Helsingin nykyisen keskustan kehitys ajalta, jolloin Suomi liitettiin 1809 autonomisena suuriruhtinaskuntana osaksi Venäjän keisarikuntaa. Helsingistä tuli pääkaupunki vuonna 1812, ja siitä alettiin rakentaa edustuskelpoista hallintokaupunkia. Näyttelyssä on esillä muun muassa kuva arkkitehti C. L. Engelin 1816 maalaamasta akvarellista Helsingin Suurtorin eli nykyisen Senaatintorin tienoilta sekä J. A. Ehrenströmin ja A. Kocken ehdotus Helsingin uudeksi asemakaavaksi 1815.

Helsingin kartat olivat yleensä pelkästään ruotsinkielisiä 1800-luvun loppuun asti, jolloin suomen kieltä alettiin käyttää karttojen otsikoissa. Kaupungin kadunnimikyltit olivat ruotsin, suomen ja venäjän kielillä, mutta Suomen itsenäistyttyä vuonna 1917 kylteistä poistettiin venäjän kieli. Venäjästä ja venäläisistä muistuttaneet kadunnimet saivat samalla väistyä suomalaisnimien tieltä. Helsinkiin kuitenkin jäi monia kadunnimiä, jotka muistuttavat venäläisestä kaudesta. Tällaisia kadunnimiä ovat esimerkiksi Aleksanterinkatu, Mariankatu ja Unioninkatu.

Viime vuosisadan vaihteen kartat puolestaan kuvaavat väistyvää puukaupunkia ja kivisten kerrostalojen rakentamisen aikaa. Vuonna 1900 Helsingissä oli melkein 80 000 asukasta ja suomenkielisten asukkaiden määrä ylitti ensimmäistä kertaa ruotsinkielisten asukkaiden määrän. Kaupunki myös laajeni alue alueelta ja esimerkiksi Töölö piirtyi asemakaavoihin. Arkkitehdit Eliel Saarinen ja Bertel Jung kokosivat yhteen kaupungin kehityksen kuuluisaan Suur-Helsinki -suunnitelmaansa 1918, joka heijastelee modernin suurkaupunkisuunnittelun kansainvälisiä virtauksia. Myös 1930-luvun maailmanlaajuisen laman väistyttyä Helsinkiä rakennettiin jälleen vilkkaasti ja suuressa alueliitoksessa 1946 Helsinkiin liitettiin pinta-alaltaan moninkertainen alue kaupungin entiseen maa-alueeseen nähden. Toisen maailmansodan jälkeen Helsinkiin rakennettiin useita uusia asuinalueita. Kaupunkikartaston lukuisista teemakartoista näyttelyyn on valittu esimerkkinä Helsingin oppikoulujen sijainti 1950.

Näyttely on toteutettu Helsingin kaupungin tietokeskuksen ja Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yhteistyönä ja sen on käsikirjoittanut kaupunginarkiston erikoistutkija Martti Helminen. Esillä on valokuvajäljennöksiä pääosin Helsingin kaupunginmuseon ja Helsingin kaupunginarkiston karttamateriaaleista.

Näyttely "Helsinki kartalla - karttoja Helsingin historiallisesta kaupunkikartastosta" 26.2.–27.3.2010
avoinna ti-pe klo 10-18 ja la klo 12-16, vapaa pääsy
Info- ja näyttelytila Laituri, Narinkka 2, Kamppi
puh. (09) 310 37390, http://laituri.hel.fi/

Lisätietoja:
erikoistutkija Martti Helminen, Helsingin kaupungin tietokeskus, Kaupunginarkisto,
(09) 310 43570, martti.helminen(at)hel.fi

näyttelykoordinaattori Reetta DeWan, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, (09) 310 37440, reetta.dewan(at)hel.fi

Helsingin historiallinen kaupunkikartasto:
Näyttelyssä on myynnissä: Marjatta Hietala – Martti Helminen – Merja Lahtinen (toim.):
Helsinki – Helsingfors Historiallinen kaupunkikartasto – Historic Towns Atlas.
Helsingin kaupungin tietokeskus / Kaupunginarkisto (208 s.)
Hinta 50 euroa (sis. alv. 8 %)

Näyttelyn oheisohjelma:
"Stadin mestat", keskiviikkona 17.3. klo 17 professori Heikki Paunonen esitelmöi näyttelytila Laiturilla Helsingin paikannimistöstä. Kaikille avoimessa yleisöluennossa kuullaan muun muassa, kuinka kaupunkilaiset antavat kutsumanimiä virallisten paikan nimien rinnalle. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.
Tällainen uutinen osui silmiini selaillessani loistavaa Uutta Helsinkiä-sivustoa. Tuohan saattaisi olla ihan kiinnostavaa nähtävää, myös tuo kirja voisi olla mielenkiintoinen ostos.
Avatar
tekijänä Clepe
#28884
Vähän aikaa sitten avattu Helsingin kaupungin karttarekisteri on oiva paikka selailla vanhoja karttoja. Löytyy niin oikeita karttoja kuin myös toteuttamattomia suunnitelmia.
Avatar
tekijänä Chae-chu
#28888
Oho! En olekaan kuullut tuollaisesta mitään. Tämän kanssa menee kyllä koko ilta, näyttää nimittäin olevan "muutama" kartta tuolla.
Avatar
tekijänä RV
#45633
Clepe kirjoitti:Vähän aikaa sitten avattu Helsingin kaupungin karttarekisteri on oiva paikka selailla vanhoja karttoja. Löytyy niin oikeita karttoja kuin myös toteuttamattomia suunnitelmia.
Eihän noista saa pienen kokonsa vuoksi mitään selvää :? Suurentaminen on mahdollista vain edelleen liian pieneen kokoon.
Avatar
tekijänä Clepe
#51787
Helsinki vuonna 1914. Tässäkin kartassa on paljon toteutumattomia alueita, kuten Töölön länsiosat ja Josafatin korttelit Alppilassa.
Avatar
tekijänä RV
#51791
Itseä kiinnostais todella paljon kartat Pääkaupunkiseudulta n. 1955-1990, muttei tunnu löytyvän mistään :? Sekä tietysti tuon ajan suunnitellut asemakaavat ja liikenneverkot :)
Viimeksi muokannut RV, 27.12.12 22:19. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Avatar
tekijänä 16valve
#51795
RV kirjoitti:Itseä kiinnostais todella paljon kartalt Pääkaupunkiseudulta n. 1955-1990, muttei tunnu löytyvän mistään :? Sekä tietysti tuon ajan suunnitellut asemakaavat ja liikenneverkot :)
Tätä aineistoa löytynee monen keski-iän paremmalla puoliskolla olevien ihmisten eteisen kaapeista. Ainakin omalla isälläni on erinäisiä GT- ja kaupunki -karttoja 60-90 luvuilta. Ennenvanhaan kun ei ollut GPS paikannuksia tahi internettejä, matkoilla oli ihan fyysinen paperikartta/ karttoja. Eikä tämän aikakauden ihmiset ole todennäköisesti niitä nettiinkään skannailleet. Eli ei muuta kuin vanhempien tai isovanhempien kartta-arkistoja penkomaan ;)
Avatar
tekijänä Clepe
#51799
RV kirjoitti:Itseä kiinnostais todella paljon kartat Pääkaupunkiseudulta n. 1955-1990, muttei tunnu löytyvän mistään :? Sekä tietysti tuon ajan suunnitellut asemakaavat ja liikenneverkot :)
Smith & Polvisen moottoritiesuunnitelmat löytyvät täältä
Avatar
tekijänä RV
#51811
Clepe kirjoitti:
RV kirjoitti:Itseä kiinnostais todella paljon kartat Pääkaupunkiseudulta n. 1955-1990, muttei tunnu löytyvän mistään :? Sekä tietysti tuon ajan suunnitellut asemakaavat ja liikenneverkot :)
Smith & Polvisen moottoritiesuunnitelmat löytyvät täältä
Olen nähnyt, eivätkä ole todellisia, virallisesti hyväksyttyjä suunnitelmia. Helsingin kaupunki on laatinut itse aikoinaan nk. Niemi1-liikenneverkkosuunnitelman, josta pieniä palasia löytyy Kenen Helsinki-teoksesta.
Avatar
tekijänä Clepe
#51819
RV kirjoitti:
Clepe kirjoitti:
RV kirjoitti:Itseä kiinnostais todella paljon kartat Pääkaupunkiseudulta n. 1955-1990, muttei tunnu löytyvän mistään :? Sekä tietysti tuon ajan suunnitellut asemakaavat ja liikenneverkot :)
Smith & Polvisen moottoritiesuunnitelmat löytyvät täältä
Olen nähnyt, eivätkä ole todellisia, virallisesti hyväksyttyjä suunnitelmia. Helsingin kaupunki on laatinut itse aikoinaan nk. Niemi1-liikenneverkkosuunnitelman, josta pieniä palasia löytyy Kenen Helsinki-teoksesta.
On ne siinä mielessä virallisia, että ne ovat Helsingin kaupungin tilaamia suunnitelmia. Lisäksi ne ovat vaikuttaneet suunnitteluun myös hylkäämisensä jälkeen, sillä mitään vaihtoehtoista kokonaissuunnitelmaa ei tehty. Esimerkiksi metron toteutustapa (mahdollisimman raskas) ja linjaus ovat identtisiä Smith & Polvisen suunnitelmassa esitettyyn. Lisäksi kaikki nykymetroon tehdyt varaukset (Sörnäisten ylimääräiset tunnelit sekä Hakaniemen ja Kampin laiturivaraukset) on tehty S & P suunnitelman mukaisesti.
Eikä erot liikenneverkkoonkaan ole kovinkaan suuret. Merkittävimmät erot löytyvät kantakaupungista joka haluttiin säästää. Muutoinhan motariverkko toteutettiin lähes S & P suunnitelmien mukaisesti.

Täältä löytyy lisää kiinnostavia karttoja; esimerkiksi mainittu S & P metrosuunnitelma sivulla 62 ja Sahlbergin pikaraitiotiesuunnitelma vuodelta 1949 sivulla 44.
Avatar
tekijänä Clepe
#65970
Huomasin vasta nyt, että vuoden 1960 yleiskaava löytyy yleiskaava.fi sivuilta:

Kuva

Lähde: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto