Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Talot eivät ole kaikki kaikessa. Raideliikenne, puistoalueet ja muut kaupunkikuvalliset projektit saavat aikaan keskustelua täällä.
tekijänä Hmm
#51443
Olen viime aikoina kiinnittänyt huomiota siihen että tämän foorumin keskustelijoiden kesken näyttää olevan huomattavia erimielisyyksiä siitä miten kaupunkeja (etenkin pk-seutua) tulisi suunnitella ja kehittää. Yhdet painottavat kantakaupungin kehittämistä, toiset esikaupunkeja, kolmannet kehyskuntia ja neljännet jotain muuta. Usein keskusteluissa käsitellään tai sivutaan taloutta, liikennettä, kestävää kehitystä, asumiskustannuksia, viihtyisyyttä tai muita asioita.

Haluaisin kysyä keskustelijoilta, millainen olisi ideaalikaupunki verrattuna nykytilanteeseen tai kehityksen suuntaan? Onko maailmalla mielestänne kaupunkeja joista pitäisi erityisesti ottaa oppia joko kokonaisuutena tai jollain tietyllä osa-alueella?
tekijänä sekovene
#51450
En tiedä onko mitään ideaalia, mutta sen vastakohta löytyy Suomesta. Nimittäin tälläinen härpäkemalli, jossa asutaan ahtaasti kerrostaloissa, mutta palvelut ovat heikommat ja heikommin saavutettavissa kuin keskieurooppalaisella omakotitaloalueella. Koskee siis ennen kaikkea kerrostalolähiöitä ja niissä taitaa suuri(n?) osa suomalaisista asua.
Avatar
tekijänä Tehari
#51453
ideaalikaupunki liikenteen kannalta ei liikennevaloja vaan eritasoliittymiä jokainen risteys. Tarpeeksi leveät kadut jne. metrot ja skytrainit valmiiks ja sitte vaan taloja rakentamaan :)
tekijänä Jussi
#51457
Ideaalikaupunkini olisi tiivis, tehokas ja ympäristöstään selvästi erottuva alue. Suomen ilmanalassa kaupunki tulisi rakentaa siten että lämmintä tai edes katettua julkista tilaa olisi riittävästi. Talot saisivat olla korkeita ja lähellä toisiaan siten, että kadut olisivat pääsääntöisesti kapeita ja kuilumaisia -> helposti katettavia kävelykatuja. Tarpeen tullen yhdyskäytäviä voisi olla myös maan alla. Liikkuminen hoidettaisiin kävelyn ohella raitiovaunuilla (mikäli kaupunki olisi niin suuri n. 50000 as. että niille olisi tarvetta). Työpaikat, palvelut ja asuinrakennukset olisivat sekaisin keskenään.

Kaupunkini olisi pelkkää kantakaupunkia - siellä missä varsinainen kaupunki loppuu alkaisi maaseutu erittäin selväpiirteisesti. Teollisuusalueet ja satamat, lentokentät yms. olisivat lomittain kantakaupungin reunoilla. Kaupunki muodostuisi kaupunginosista, joilla kaikilla olisi jokin oma maamerkkinsä tai teemansa, esimerkiksi jokin hieno julkinen rakennus tai esim. joku poikkeavan korkea tornitalo. Maamerkkirakennuksen yhteydessä olisi jokaisella kaupunginosalla oma puistonsa ja mahdollisesti jokin torialue tai aukio. Kaupunginosien kadut voisivat lähteä säteittäin maamerkkirakennuksen ympärillä, siten että katuverkosto muistuttaisi vähän hämähäkin verkkoa.

Tarkalleen tämänlaisia kaupunkeja ei ole olemassa. Quebec City ja saksan kaupungit kuten Bremen tai Heidelberg voisivat olla jonkinlaisia referenssejä. Katurakenteen osalta voisi mallia katsoa Pariisista, joskin hieman järjestelmällisemmin, siten että kaupunginosat muistuttaisivat Haminan keskustaa (tosin isompina versioina)..

Esim. Helsingin nykytilasta tällaiseen kaupunkimalliin pääseminen on mahdotonta. Ongelma on lähiöiden ja muun kaupunkiasutuksen tursuaminen kantakaupungin ulkopuolelle, jopa toisten kuntien puolelle - jotain voidaan kuitenkin saada aikaan tiivistämällä olemassaolevaa kaupunkia siten että Helsingin tuleva kasvu laajentaisi kantakaupunkia ja lähiöiden paisuttaminen lopetettaisiin. Esim. olemassaolevien rakennusten korottaminen voitaisiin ottaa surutta käyttöön - tätähän harrastettiin runsaasti vielä vuosisadan alkupuolella. Arkkitehtuurissa olisi toivottavaa että erilaiset koristeaiheet tulisivat taas mukaan perusrakentamiseen ja rakennusten julkisivuissa olisi sellaista kunnollista vaihtelevuutta kuten esim. itä-Euroopan nykyrakentamisessa.
tekijänä bitterfly
#51461
Ideaalikaupungissa suurin osa ihmisistä asuu kantakaupungissa tai sen välittömässä läheisyydessä esikaupunkialueella, jossa ei ole lähiöitä vaan sikinsokin keskustamaisesti sekä "omakotitalot", rivitalot kuin kerrostalotkin. Ei keitaita, ei rykelmiä, vaan yhtenäistä kaupunkimassaa, jota voi pilkkoa vain kaupunkipuistot, joet, vuoret, lahdet, järvet ja kukkulat, ei ikinä metsät, pusikot, pellot, rämeet tai muu epämääräinen.

Heti kaupungin loputtua pitää alkaa maaseutua, josta kaupunkiin tuodaan lähiruoka. Metsät jätetään yhtenäisiksi suuriksi ja luonnontilaisiksi luonnonpuistoiksi, koska tilaa ei tarvita omakotitalolähiöille. Metsätalous pitää olla äärimmäisen rajoitettua ja kohdennettua ja se saa olla todella kaukana jossakin.
tekijänä sekovene
#51464
Ideaalikaupungissani ei olisi pysäköintinormia =D, muuta kuin sen osalta, että maanpäällinen pysäköinti järjestettäisiin lähinnä kadunvarsille. Ne, jotka eivät osaa taskuparkkeerata eivätkä suostu luopumaan autostaan, muilutettaisiin maaseudulle brömistelemään. Maanalaisia parkkipaikkoja rakennettaisiin markkinaehtoisesti niin paljon kuin sielu sietää, eli ei juuri ollenkaan. Kadut olisivat kapeampia kuin nykysuomalaiset, Neukkulasta kopioidut paraatikadut. Kuitenkin joitain 2+2-kaistaisia bulevardeja voisi rakentaa auto- ja sporaliikennettä varten.

Ideaalikaupunkini sijaitsisi myös vähän lähempänä päiväntasaajaa (toki kesällä se siirtyisi tänne pohjoiseen nauttimaan yöttömistä öistä), jolloin aurinko paistaisi ylempää. Varjoista ei muutenkaan panikoitaisi niin paljon kuin täällä dystopiassa. Tämä mahdollistaisi tiiviin korttelirakentamisen, jolloin kaiken maailman välit, risukot ja muut paskat saisi karsittua pois. Korttelit olisivat enimmäkseen 4-8-kerroksisia, jolloin tehokkuus pysyisi korkeana vaikka kolmasosa pinta-alasta olisi varattu puistoille ja urheilukentille. Esikaupungeissa vielä about puolet tonteista käytettäisiin suht tiiviiseen pientalorakentamiseen. Mitään lähiöitä ei olisi, eikä varsinkaan kehyskuntia ideaalikaupunkini verta imemässä. Kaupunkini rajojen ulkopuolella olisi vain maaseutua, jonne voisi tarpeen vaatiessa laajentua. Ja jos joku paikallinen mattivanhanen alkaisi rakennuttaa moottoriteitä, omakotitalomattoa ja ideaparkeja ideaalikaupunkini rajojen läheisyydessä, lähettäisin ideaalikaupunkini kaupungintalon katolla sijaitsevalta laukaisualustalta taktiset ydinkärjet matkaan.

Mainittakoon vielä erikseen, että moottoritiet liittymineen eivät valitettavasti mahtuneet yhtälööni. Tosin maan alle niitä voisi teoriassa pistää, mutta edes ideaalikaupungillani ei ole loputtomasti rahaa, joten jätänpä RV:n harmiksi pistämättä =D.

Hauskaa SimCity-larppausta kyllä.
Avatar
tekijänä RV
#51465
Tehari kirjoitti:ideaalikaupunki liikenteen kannalta ei liikennevaloja vaan eritasoliittymiä jokainen risteys. Tarpeeksi leveät kadut jne. metrot ja skytrainit valmiiks ja sitte vaan taloja rakentamaan :)
Periaatteessa juuri näin, tosin kaupungin omanlaatuisuutta lisää vanha keskusta, joka voi olla esim. autoliikenteeltä rajoitettu tunnelein. Mun mielestä jalankulku- ja autoliikennettä ei pitäisi todellakaan sotkea toistensa kanssa.

"Bulevardien" ihannoijat taitaisivat viihtyä missä tahansa suurehkossa kaupungissa entisen Neuvostoliiton alueella. Siellä ne toimivat, kunnes autojen saatavuus räjähti.
tekijänä frank_hki
#51472
Ihannekaupunkia voi sitten muistella tulvavesien alla, kun rajoittamattoman autoilun ansiosta pinnalle jää vain eritasoliittymien korkeimmat kohdat ja ABC:n toteemi :lol:
Avatar
tekijänä Jim
#51474
Oman ihannekaupunkini taustalla kohoavat jylhät vuoret ja sitä reunustaa meri, joten lähin vertailukaupunki taitaa olla Vancouver (kyllä, olen aina halunnut käydä Brittiläisessä Kolumbiassa). Tarvittaessa työpäivän jälkeen pitää olla mahdollisuus liikkumiseen luonnossa. Itse kaupungin keskustan tulisi olla suhteellisen tiiviisti ja korkeasti rakennettu, ei kuitenkaan mitään pelkkää pankkien ympäröimää downtownia! Joukkoliikenteen tulisi toimia työmatkoja ajatellen, mutta mahdollisuus auton käyttöön tulisi tarvittaessa olla. Itse pidän metron käyttämisestä, raitiovaunut ovat mielestäni liian kankeita alati muuttuvaan ympäristöön.
Avatar
tekijänä Clepe
#51482
RV käyttää aina itä-eurooppalaisia kaupunkeja olkiukkoina bulevardikeskusteluissa. Syyt nopeaan kaupunkien autoistumiseen Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen littyvät enemmän auton statusarvoon kuin auton käytännöllisyyteen. Ei ole olemassa rationalisia syitä siihen että autossa jaksaa istua kauemmin kuin mitä sama matka kestäisi joukkoliikenteessä, ellei kyse ole statuksesta.
Joten syyt esimerkiksi Moskovan ruuhkin ovat tämän perusteella:
-Joukkoliikenne on erittäin hidasta ja palvelee huonosti
-Tilanne ei ole niin huono kuin miltä vaikuttaa; matkat eivät kestäkkään kauan tai matkat lyhyitä (ruuhka-ajat ovat pitempiä suurkaupungeissa muutenkin)
-Ihmiset pelkäävät liikkumista joukkoliikenteessä/ulkona

Jos verrataan länsi-Euroopan kaupunkeja niin huomaa pian että bulevardit ovat kaupunkien kumipyöräliikenteen verkon selkäranka ja että motaria on asukaslukuun nähden pääkaupunkiseudulla ihan järkyttävä määrä.
Tyypillisesti länsi-Eurooppalaisessa suurkaupungissa on moottoriteiden muodostama kehätie, jonka sisäpuolella ei ole moottoriteitä.

Joissain tapauksissa kuten Hampurissa, ei ole edes kehätietä. Hampuri on 1,8 miljoonan asukkaan kaupunki, aluella joka on lähes saman kokoinen kuin pääkaupunkiseudun kuntien yhteenlaskettu pinta-ala 755 vs. 765 km^2.

Hampurissa on Saksan suurin satama (7236 ha), Helsingissä Vuosaaren satama (150 ha). Hampurissa on moottoriteitä noin 80 km, eli noin 4,4cm/asukas, suurin osa tästä määrästä liittyy sataman tarpeisiin. Pääkaupunkiseudulla Kehä III sisäpuolella on 124km moottoriteitä, eli noin 12,4cm/asukas, kehäteiden moottoritiemäiset osat sekä "moottorikadut" mukaanlaskettuna.
Tästä huolimatta Hampuri on kulkutapajakaumaltaan yksi Saksan autovaltaisimmista kaupungeista. Toimiva autoliikenne perustuu bulevardeihin, joita on paljon ja jotka muodostavat tiheän verkon. Koska etäisyydet ovat pidetty hallinnassa ei autollakaan tarvitse suhata 80km/h vaan katunopeudet riittävät vallan hyvin.

Mun ideaalikaupunki on sitä, että aidosti tarjotaan vaihtoehtoja ihmisille, niin elämisen, asumisen kuin liikkumisen kannalta. Bulevardiverkosto luo kaupungin selkärangan, jossa yhdistyvät pyöräily, autolu ja joukkoliikenne sekä monipuoliset palvelut. Bulevardien varret rakennetaan korttelikaupunkia, kauemmaksi tiivistä ja matalaa. Räystäskorkeus madaltuu asteittain maaseudulle mentäessä, mutta kaupungin ja maaseudun raja on selkeä. Suuria puistoalueita/kaupunkimetsiä on ainoastaa luonnollisilla raja-alueilla; rannoilla ja korkeilla kalliolla. Pääasiassa puistoalueet rakentuu puistokatujen ja korttelipuistojen verkostoksi.
Avatar
tekijänä Jim
#51497
Pitääkö jokainen topikki täyttää muutaman nimeltämainitsemattoman henkilön vänkäyksellä? Ainakin omasta mielestäni olisi kiva, jos edes tämä topikki säästyisi tältä, ja jokainen keskustelija vain kuvailisi oman ideaalikaupunkinsa. Toisten mielipiteiden lyttäämisen ja omien mielipiteiden pönkittämisen voisi vaikka tehdä off-topicissa. :smt011 sanoinpa vaan..
tekijänä sekovene
#51519
Jim kirjoitti:Pitääkö jokainen topikki täyttää muutaman nimeltämainitsemattoman henkilön vänkäyksellä? Ainakin omasta mielestäni olisi kiva, jos edes tämä topikki säästyisi tältä, ja jokainen keskustelija vain kuvailisi oman ideaalikaupunkinsa. Toisten mielipiteiden lyttäämisen ja omien mielipiteiden pönkittämisen voisi vaikka tehdä off-topicissa. :smt011 sanoinpa vaan..
Keskustelua tänne kai halutaan? Mun mielestä olisi aika tylsää, jos kaikki vaan kuvailisivat vuoron perään oman ideaalikaupunkinsa.
Avatar
tekijänä JR
#51520
Onko tässä tarkoitus pohtia ideaalikaupunkia täysin itsekkäästä näkökulmasta (kuten moni vastannut näyttää tehneen), vai realistisemmin muidenkin ihmisten mielipiteet huomioiden?

sekovene kirjoitti:En tiedä onko mitään ideaalia, mutta sen vastakohta löytyy Suomesta. Nimittäin tälläinen härpäkemalli, jossa asutaan ahtaasti kerrostaloissa, mutta palvelut ovat heikommat ja heikommin saavutettavissa kuin keskieurooppalaisella omakotitaloalueella. Koskee siis ennen kaikkea kerrostalolähiöitä ja niissä taitaa suuri(n?) osa suomalaisista asua.
No voi hyvänen aika. On kyllä taas oikein malliesimerkki suomalaisesta melankoliasta. :D
Avatar
tekijänä RV
#51525
Clepe kirjoitti:RV käyttää aina itä-eurooppalaisia kaupunkeja olkiukkoina bulevardikeskusteluissa. Syyt nopeaan kaupunkien autoistumiseen Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen littyvät enemmän auton statusarvoon kuin auton käytännöllisyyteen. Ei ole olemassa rationalisia syitä siihen että autossa jaksaa istua kauemmin kuin mitä sama matka kestäisi joukkoliikenteessä, ellei kyse ole statuksesta.
Joten syyt esimerkiksi Moskovan ruuhkin ovat tämän perusteella:
-Joukkoliikenne on erittäin hidasta ja palvelee huonosti
-Tilanne ei ole niin huono kuin miltä vaikuttaa; matkat eivät kestäkkään kauan tai matkat lyhyitä (ruuhka-ajat ovat pitempiä suurkaupungeissa muutenkin)
-Ihmiset pelkäävät liikkumista joukkoliikenteessä/ulkona

Jos verrataan länsi-Euroopan kaupunkeja niin huomaa pian että bulevardit ovat kaupunkien kumipyöräliikenteen verkon selkäranka ja että motaria on asukaslukuun nähden pääkaupunkiseudulla ihan järkyttävä määrä.
Tyypillisesti länsi-Eurooppalaisessa suurkaupungissa on moottoriteiden muodostama kehätie, jonka sisäpuolella ei ole moottoriteitä.

Joissain tapauksissa kuten Hampurissa, ei ole edes kehätietä. Hampuri on 1,8 miljoonan asukkaan kaupunki, aluella joka on lähes saman kokoinen kuin pääkaupunkiseudun kuntien yhteenlaskettu pinta-ala 755 vs. 765 km^2.

Hampurissa on Saksan suurin satama (7236 ha), Helsingissä Vuosaaren satama (150 ha). Hampurissa on moottoriteitä noin 80 km, eli noin 4,4cm/asukas, suurin osa tästä määrästä liittyy sataman tarpeisiin. Pääkaupunkiseudulla Kehä III sisäpuolella on 124km moottoriteitä, eli noin 12,4cm/asukas, kehäteiden moottoritiemäiset osat sekä "moottorikadut" mukaanlaskettuna.
Tästä huolimatta Hampuri on kulkutapajakaumaltaan yksi Saksan autovaltaisimmista kaupungeista. Toimiva autoliikenne perustuu bulevardeihin, joita on paljon ja jotka muodostavat tiheän verkon. Koska etäisyydet ovat pidetty hallinnassa ei autollakaan tarvitse suhata 80km/h vaan katunopeudet riittävät vallan hyvin.

Mun ideaalikaupunki on sitä, että aidosti tarjotaan vaihtoehtoja ihmisille, niin elämisen, asumisen kuin liikkumisen kannalta. Bulevardiverkosto luo kaupungin selkärangan, jossa yhdistyvät pyöräily, autolu ja joukkoliikenne sekä monipuoliset palvelut. Bulevardien varret rakennetaan korttelikaupunkia, kauemmaksi tiivistä ja matalaa. Räystäskorkeus madaltuu asteittain maaseudulle mentäessä, mutta kaupungin ja maaseudun raja on selkeä. Suuria puistoalueita/kaupunkimetsiä on ainoastaa luonnollisilla raja-alueilla; rannoilla ja korkeilla kalliolla. Pääasiassa puistoalueet rakentuu puistokatujen ja korttelipuistojen verkostoksi.
Itse Hampurissa ajaneena olen myös huomannut, että moottoritiet sielläpäin ovat huomattavasti paremmin rakennettuja kuin Helsingin "motarit". Myös kaupunkirakenne on täysin eri. Hampurin moottoritiet ovat 2x3/2x4-kaistaisia, niiden geometria on hyvä, ja niitä parannellaan tarpeen mukaan vatvomatta sitä vuosikausien jankkaamisella ja bussikaistanäpertelyillä. Kaupungissa on toimiva joukkoliikenne, jollaista meidän ei ole mahdollista edes toivoa poliittisen järjestelmämme vuoksi. Keski-Euroopan suurkaupunkien kehäteillä ei ole 1+1-kaistaisia osuuksia eikä liikennevaloja.
  • 1
  • 2
  • 3
  • 4
  • 5
  • 11