Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

tekijänä bitterfly
#44153
Kaarinan keskustasta löytyy myös näitä. Osa on jo purettu. Kaarina Centerin kyljessä lienee edelleen joku pätkä.
Avatar
tekijänä RV
#44158
Luulisi jonkun hissiratkaisun olevan mahdollista :o Todella vahinko mun mielestä että puretaan, tuollaisia suuria kokonaisuuksia puhdasta aikansa arkkitehtuuria urbaaneimmillaan ei paljoa löydy.
tekijänä bitterfly
#44160
Lapsiperheiden äitylit eivät pidä betonibrutalismista. Kehyskunnat haluavat olla moderneja, idyllisiä ja tyylikkäitä. 70-luvulla mentiin aivan eri mentaliteetilla.
Avatar
tekijänä pks
#44161
RV kirjoitti:Jos itse rakentaisin kaupungin, suunnittelisin sen nimenomaan tavalla, jolla autoilijat eivät häiritse jalankulkua eikä päinvastoin, eli erottamalla ne toisistaan.
Tähän tosiaan nimenomaan pyrittiin modernismin kulta-aikaan 1960–1970-luvulla. Ajatus on lähtökohtaisesti kaunis, mutta valitettavasti lopputuloksen laatuun eivät usein olleet tyytyväisiä edes silloiset aikalaiset. Perusongelma kaupunkiympäristön kannalta on, että liikennemuotojen tiukassa erottelussa paras kaupunkitila maan tasolta varataan lähes poikkeuksetta autoille, kun taas jalankulku ohjataan joko maan alle tunneleihin tai silloille autoteiden yläpuolelle. Tällaisessa järjestelyssä oikein mihinkään ei tahdo muodostua kunnolla elämää tai toimintoja, eikä missään tee mieli kävellä. Epäilen, että tilanne modernistisessa Raisiossa, Itä-Pasilassa ja Merihaassa vastaa aika pitkälti kuvausta.

Jos aihepiiri kiinnostaa, kannattaa tutustua pariin kadun luonnetta ja merkitystä ruotivaan kiinnostavaan klassikkoon, joita olen saattanut täällä Talossa jo aiemminkin tyrkyttää:

Jane Jacobs (1961): The Death and Life of Great American Cities
Loistava puolustuspuhe monimuotoisille ja eläville kaupunginosille modernismin harmaiden unelmien vastakohtana.

Jan Gehl (1987): Life Between Buildings tai uudempi ja värikkäämpi Gehl (2010): Cities for People
Pohjoismaista näkökulmaa eloisan ja inhimillisen kaupungin rakentamiseksi.

Molemmat iäkkäämmät teokset ovat alansa klassikoita ja vetävää luettavaa. Jacobs ei ole kaukana kaunokirjallisuudesta ja Gehl taas on runsaasti kuvitettu, eli akateemisesta koukeroisuudesta ollaan kaukana. Mars, mars siis kohti yliopiston kirjastoa! :)
Avatar
tekijänä RV
#44164
Itse näkisin lähtökohtaisesti asian ainakin osittain niin, että ihmiset tuppaavat automaattisesti pitämään tällaista ympäristöä rumana/epämiellyttävänä. Itse kävelisin tuolla ihan mielelläni, ja ajatus siitä, ettei tarvitsisi odotella liikennevaloissa tai ylitellä hengenvaarallisen vilkkaita katuja kävellen tuntuu vetävältä :) No, estetiikkakäsityksistä on turha kiistellä, teokset sen sijaan voisin kirjastosta lainatakin kaupunkisuunnittelusta hyvinkin kiinnostuneena.
tekijänä Darre
#44171
RV kirjoitti:Itse näkisin lähtökohtaisesti asian ainakin osittain niin, että ihmiset tuppaavat automaattisesti pitämään tällaista ympäristöä rumana/epämiellyttävänä. Itse kävelisin tuolla ihan mielelläni, ja ajatus siitä, ettei tarvitsisi odotella liikennevaloissa tai ylitellä hengenvaarallisen vilkkaita katuja kävellen tuntuu vetävältä :) No, estetiikkakäsityksistä on turha kiistellä, teokset sen sijaan voisin kirjastosta lainatakin kaupunkisuunnittelusta hyvinkin kiinnostuneena.
Niin, samaahan kokeiltiin Pasilassa, hieman isommassa mittakaavassa. Oma kokemukseni on, että lopputulos on autio ja karu. Ehkä idea tästä erotetusta kävelytasosta on kaunis, mutta se vaatii kyllä ympärilleen myös toimivan asuinympäristön. Itse pidin Raision kävelytasoja hankalina ja lähiömäisinä, ehkä jopa hieman kikkailuna ja erikoisuuden tavoitteluna. Käsittääkseni monet raisiolaiset tunsivat myös näin, vaikkakin kävelytasoille olikin myös kannatusta. Oma mielipiteeni on, että ne olivat sellaisinaan vain rumia siltoja. Idea oli kaunis, mutta toteutus ankea eikä palvellut loppujen lopuksi tarkoitustaan (tehdä elävä kävelykaupunkitaso).
tekijänä bitterfly
#44176
Tässä voi osa syynä olla 70-luvun toteutuksen taso. Ehkä nykyajan trendeihin yhdistettynä kaupunkien silloittaminen voisi olla paljon miellyttävämpi, kun rakenteet olisivat kevyempiä, esteettömyyteen panostettu eritavalla ja muistettu myös tuoda kasvillisuutta ja viihtyisyyttä rakentamiseen. Ei kai se ihme ole jos harmaa betoninen sillanraitti ja portaistot eivät miellytä ihmisiä.

Mutta jos katsoo asiaa pikkupojan silmin, niin nämä siltasokkelot olivat kuin unelma.
tekijänä Darre
#44187
bitterfly kirjoitti:Tässä voi osa syynä olla 70-luvun toteutuksen taso. Ehkä nykyajan trendeihin yhdistettynä kaupunkien silloittaminen voisi olla paljon miellyttävämpi, kun rakenteet olisivat kevyempiä, esteettömyyteen panostettu eritavalla ja muistettu myös tuoda kasvillisuutta ja viihtyisyyttä rakentamiseen. Ei kai se ihme ole jos harmaa betoninen sillanraitti ja portaistot eivät miellytä ihmisiä.

Mutta jos katsoo asiaa pikkupojan silmin, niin nämä siltasokkelot olivat kuin unelma.
No näin itse näen sen kanssa. Tämä ei varsinaisesti liity silloittamiseen, mutta esim. Turussahan Yliopistokadun kävelykatuosuus on käsittääkseni ollut menestys. Eli jalankulkijoille suljetut tilat ovat tärkeitä kaupungeissa. Kauneus on toki aina katsojan silmässä, mutta ehkä Raisionkin kävelysiltahanke olisi ollut onnistuneempi paremmalla arkkitehtuurilla. 70-luvulla oli vallalla näkemys, joka vei tavallaan funktionalismin aivan ääripäähän eli merkitys oli kaikki kaikessa ja suurempi arvoltaan kuin ulkonäkö tai jopa kestävä kehitys. Olen itse sitä mieltä, että kävelytasojen idea ei ole kuollut, mutta niiden suunnittelussa pitäisi olla mukana myös esteettinen ulottuvuus. Ehkä tämä on turhan idealistista ja vanhanaikaista, mutta uskon vahvasti siihen, että käytännöllisyyden ja toimivuuden rinnalla pitäisi aina olla mukana kauneus. Mitä se sitten on? Se onkin hankala kysymys. :)
Avatar
tekijänä Kantti
#44198
Kyse ei ole pelkästään kävelysilloista vaan ainakin yhtä paljon, ellei enemmän siltojen alle jäävästä Underworld -katakombikaupungista, muuta käyttöä tälle siltojen pimentämälle alueelle ei ole kuin parkkitilana jonne ei päivä paista eikä kuu kumota. Kuhmuraista asfalttia alla ja betonia ympärillä eikä mitään tarjottavaa ihmisille. Ankeuttava ja epäviihtyisä alue jolle on mahdotonta löytää muuta käyttöä autoparkin lisäksi kuten kuvista hyvin käy selväksi!
http://a.imageshack.us/img827/3995/raisiontornit800.jpg

Tämäntapaisella metodilla on täysin mahdotonta rakentaa viihtyisää kaupunkialuetta. Jos halutaan jakaa autoliikenne ja jalankulkijat eri tasoille on autot siirrettävä tunneleihin, ei rakentamalla jalankulkurännejä silloille joihin kuljetaan portaita pitkin ylös alas edestakaisin.
Siltojen alla maantasossa on ollut liiketoimintaa, mutta ihmiset eivät olleet kiinnostuneita käymään kolkossa ympäristössä ja liiketilat jäivät tyhjiksi.

Naantalintie jakaa Raision kahteen osaan, tämä itäinen siltakaupunkiosa on vanhempaa aluetta, läntiselle puolelle tätä siltakaupunkia ei juurikaan tehty ja se on vetänyt liikkeitä kolkolta itäiseltä puolelta joka on siten jäänyt slummimaiseksi viihtyisyyden irvikuvaksi. Raision päättäjille on ollut pitkään selvää että jos kaupunkia halutaan kehittää, tämä itäinen siltakaupunki on pistettävä uusiksi, ja tällä tiellä ollaan edetty hyvin viime vuosina - sekin on kuvista selkeästi nähtävissä.
tekijänä ultrix
#44817
bitterfly kirjoitti: Mutta jos katsoo asiaa pikkupojan silmin, niin nämä siltasokkelot olivat kuin unelma.
Nyt mä näkisin et sä oot asian ytimessä. :mrgreen:
tekijänä Luukie
#44840
Toihan on mahtava, kuulin Raisiossa asuvalta kaverilta että niitä on joskus ollut ennemmänki. Siinä pääristeyksessä kauheet betonisillat. Kuvia ois kyl kiva nähä. Nykyään Reso näyttää ihan mukavalta ja viihtyisältä. Mutta ei sinne muuten mene kuin Myllyn alueille.
Avatar
tekijänä RV
#44843
Itseäni ärsyttää aika paljon ihmisten omien mielipiteiden tuputtaminen siitä mikä on "viihtyisää". Itse ainakin viihtyisin tuolla, koska arvostan urbaania ympäristöä - kaiken ei tarvitse olla täynnä kävelykatuja, kukkapenkkejä ja aurinkopaneeleja.
Avatar
tekijänä grendy
#44847
RV kirjoitti:Itseäni ärsyttää aika paljon ihmisten omien mielipiteiden tuputtaminen siitä mikä on "viihtyisää". Itse ainakin viihtyisin tuolla, koska arvostan urbaania ympäristöä - kaiken ei tarvitse olla täynnä kävelykatuja, kukkapenkkejä ja aurinkopaneeleja.
Let's face it.. kuulut promilleluokan vähemmistöön (jopa Talossa!) joka tykkää asua moottoritien vieressä keskustassa tai jossain muussa harmaassa betonikolossissa, joten jos jonkun pitäisi vähemmän tuputtaa mielipidettään niin se oot sää ;)
tekijänä Darre
#45364
RV kirjoitti:Itseäni ärsyttää aika paljon ihmisten omien mielipiteiden tuputtaminen siitä mikä on "viihtyisää". Itse ainakin viihtyisin tuolla, koska arvostan urbaania ympäristöä - kaiken ei tarvitse olla täynnä kävelykatuja, kukkapenkkejä ja aurinkopaneeleja.
Mikään muu tässä maailmassa ei ratkaise kuin juuri nämä ihmisten mielipiteet. Ilman niitä ei esim. Turun Portsaa olisi koskaan säästetty. Kyllä kai asukkailla täytyy olla joku käsitys siitä mikä on viihtyisää ja mikä ei. Raisiossa nimenomaan haluttiin eroon niistä betonihirvityksistä. Suomessa kun kaikki voi muuttaa minne haluaa, niiin kukin viihtyy siellä missä asuu. Ei toisten esteettisestä arvioinnista kannata tuohtua.
Avatar
tekijänä RV
#45366
Miljöitä tulisi olla monenlaisia, nyt on käynnissä 40-50 vuoden takaisten rakennusten purkamisvimma - samanikäisiä olivat tuolloin 40-50 vuotta sitten puretut rakennukset. Koska Suomessa voi muuttaa minne haluaa, "viihtyisyyttä" arvostavat ihmiset voivat muuttaa kymmeniin eri "viihtyisiin" ympäristöihin ihailemaan liikenneympyriä ja kukkapenkkejä, mutta tuollaista yhtenäistä betonibrutalistista suurta kokonaisuutta ei Suomesta taida löytyä kuin pari.

Lisäksi tämä betoninen kokonaisuus on arkkitehtoonisesti huomattavan paljon mielenkiintoisempi kuin 2010-luvun puukerrostalot ja kiertoliittymät kukkapenkkeineen. Näin siis jokaisen aikakauden arkkitehtuuria arvostavan silmin. Yhtenäiset ja ainutlaatuiset ympäristöt tulee säästää, olivatpa ne sitten jonkun mielestä rumia eli ei.

Sainkohan selitettyä itseäni tarpeeksi selvästi; en siis väheksy ihmisten mielipiteitä, vaan kannatan ainutlaatuisten ympäristöjen säilyttämistä. Lisäksi 2000-lukulainen arkkitehtuuri täydennysrakentamisena mm. 70-luvun rakennusten seassa mielestäni pilaa jo ennestään monien mielestä ankean ympäristön muuttaen sen oudoksi sillisalaatiksi, koska aikakautemme rakentaminen on niin valtavan paljon vaatimattomampaa kuin vanhat betonijärkäleet.