Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

tekijänä Jape
#43652
Tätä aihetta on sivuttu useammassa topicissa (esim. Helsingin projektien sivulla 27), joten on ehkä paikallaan puida asiaa tästedes yhten otsikon alla. Nythän aihe ei ole kuumimmillaan, mutta ei kai sitä ole vielä kuitenkaan kuopattu? Vieläkö Pajusen lupaus on voimassa?

Aloitan epäesimerkillisesti copypasteamalla ja linkittämällä sen sijaan, että yrittäisin referoida omin sanoin kaiken, mitä on silmiin ja korviin tarttunut. Näiden jälkeen on kuitenkin aika turha enää vääntää rautalangasta, mitä mieltä olen Kukkenhaimista tässä vaiheessa.

Ensinnäkin taidekriitikko Otso Kantokorven blogissa vastaan tullut artikkeli Guggenheim, osa n: Toteutumattomien Guggenheimien arkisto oli aika pysäyttävää luettavaa. Taisin linkata siihen joskus huutoikkunassa ja ihmetellä, miten helsinkiläisten pää-äänenkannattaja Hesari ei ole maininnut kaikesta tästä (korjatkaa jos olen väärässä, en seuraa tiiviisti).

Nimimerkki kjasan postaus ja tulkinta Guggenheim-selvityksestä Basson keskustelupalstan Guggenheim-topicissa on tietysti vain yhden nimimerkin postaus keskustelupalstalle, mutta kannattaa lukea silti:
hesarin keskusteluista lainattua:

Pääkirjoituksesta lainattua: "Selvityksen mukaan talo maksaisi noin 140 miljoonaa euroa. Jos se rakennettaisiin kokonaan velkarahalla, vuosittaiset lyhennys- ja korkokustannukset olisivat noin kahdeksan miljoonaa euroa."

Viiden prosentin korolla ja 20 vuoden laina-ajalla korot ja lyhennykset tekevät 12 miljoonaa euroa vuodessa eli puolet enemmän mitä pääkirjoitustoimittaja esittää.

Itse kahlasin eilen läpi kyseisen Guggenheim-raportin. Sivuja siinä oli komeat 187. Valitettavasti sisältöä ja asiaa siinä ei ollut edes nimeksi.

Espanjan onnistunut Bilboa projekti siinä mainittiin laskujeni mukaan 25 kertaa. Samaa konseptia on yritetty kopioida sen jälkeen muuallekkin huonolla tai surkealla menestyksellä. Esimerkiksi Meksikon Guggenheim projekti epäonnistui niin pahasti, että hankkeeseen poltettujen kymmenien miljoonien jälkeen hanke kuopattiin. Las Vegasin Guggenheim museo heitti taas kirveen kaivoon seitsemän vuoden aukiolon jälkeen ja museo suljettiin epäonnistuneena pysyvästi. Liettuan Guggenheim museo eteni arkkitehtikilpailuun ja voittajatyön valintaan. Sen piti valmistua 2011 vuonna, mutta hanke on kuopattu lopullisesti jo aikoja sitten.

Esimerkiksi Meksikon Guadalajaran Guggenheim museo piti rakentaa 30 miljoonalla dollarilla. Siinä vaiheessa kun meksikolaiset kuoppasivat sen kustannukset olivat nousemassa jo yli 300 miljoonaan dollariin ja Guggenheimin väki kieltäytyi sopeuttamasta projektia budjettiin. Abu Dhabissa rakenteilla olevassa Guggenheim museossa toteutuneet rakennuskustannukset ovat nousseet alkuperäisestä 200 miljoonasta dollarista jo lähes miljardiin dollariin ja museon rakentaminen on vielä vaihessa. Mainostetussa Bilbaon Guggenheim museossa rakennusbudjetti ylittyi vain "vaatimattomat" 1600 prosenttia. Ilmeisesti Guggenheim konseptiin kuuluu, että hanke myydään budjetilla joka on murto-osa toteutuvasta ja luotetaan siihen, että franchising-museon tilaaja löytää jostain ne puuttuvat rahat. Eilen julkaistun raportin perusteella Helsingin kuvio oli ihan samanlainen eli hankkeen budjetilla ei ollut minkäänlaista yhtämäkohtaa tämän maailman todellisuuteen.

Kyseisessä Helsingin kaupungin tilaamassa ja helsinkiläisillä veronmaksajilla maksatetussa Guggenheim selvityksessä Meksikon, Las Vegasin ja Liettuan epäonnistuneita Guggenheim museo hankkeita ei mainittu edes yhdellä ainoalla sanalla.

Jotta raporttin olisi voinut ottaa muunakin kuin mustana propagandana ja huonona viihteenä, niin kyllä siinä olisi pitänyt edes hitusen yrittää noudattaa jonkinlaista objektiivisuutta. Jos Guggenheim museo haluttaisiin rakentaa Helsinkiin, niin voisi kuvitella että jo hankkeen selvitysvaiheessa perehdyttäisiin niihin epäonnistuneisiin Guggenheim projekteihin ja selvitettäisiin mikä niissä meni vikaa ja miten vastaavat kuopat voisi välttää Helsingissä vai voisiko mitenkään.
Ymmärrettävää, että ilman näitä tietoja, aivan ensimmäistä kertaa asiasta kuultuani reaktioni oli juuri sellainen kuin tietyt klikit varmaan toivoivatkin (lainaus aikaisemmin linkittämääni Talo-keskusteluun):
Jape kirjoitti:
järvellä nukkuva kirjoitti:Mielestäni on hieman vastenmielistä kilpailla kulttuurilla sen takia että kaupunki saisi rahaa ja mainetta. Kulttuuria pitää tukea aivan muista syistä kuin rahan takia. ... On pelkästään noloa, että kokoomuslainen kaupunginjohtaja hehkuttaa jonkun taidemuseon mahdollista perustamista. Sillä ei ole mitään tekemistä taiteen rakastamisen kanssa, jonka pitäisi kuitenkin olla se pääasia.
Johan olisivat maailmankirjat sekaisin jos kokoomuslainen päättäisi heittää rahaa kulttuurin tukemiseen kulttuurin itsensä vuoksi, ilman mitään kaupallisia taka-ajatuksia. Ei niin, etten sinänsä olisi tuosta kanssasi samaa mieltä, mutta olen silti ollut varovaisen myönteinen tämän suhteen. Huomattavasti fiksumpi "hiphei, nyt me nostetaan Helsinki maailmankartalle!" -hanke tämä on kuin vaikkapa Aalto-yliopisto. Eihän tässä kuitenkaan valjasteta taidetta kaupallisiin tarkoituksiin, vaan investoidaan taiteeseen liike-elämän vetonaulana. Ei se automaattisesti ole kulttuurilta pois, vaikkei tämä nyt Helsingistä kertaheitolla kulttuurikaupunkiakaan tee sen enempää kuin kokoomuslaisesta kaupunginjohtajasta vilpitöntä taiteen rakastajaa.
Nyt kun tuon viestin luettuani aloin muistella ensireaktioitani ja -luulojani, niin taisin käsittää silloin asian jotenkin niin, että Guggenheim rahoittaa itse itsensä; että säätiö esittää kiinnostuksensa vasta kun kohdekaupungin maaperä on todettu hedelmälliseksi, eikä vaadi kaupungiltaan (paljoa) muuta kuin luvat. Onneksi sanoin "varovaisen myönteinen" ja jätin senkin mahdollisuuden, että tässä(kin) on koira haudattuna.

Lainaan vielä toista Kantokorven artikkelia Tulevaisuuden taidemuseo risteilymatkustajille, jossa Guggenheim-puuhailijoiden motiivit ja taideymmärrys saavat vähän kriittistä valokeilaa:
Elokuun lopulla Wiseman tuli kaapistaan ulos kesken prosessin, kun Helsingin Sanomat haastatteli häntä. Visiointi tuntui kilpistyneen siihen, että Katajanokalle halutaan wau-arkkitehtuuria. Keskeinen syy paikanvalintaan oli Wisemanin mukaan se, että selvitysryhmä on ”tutkinut sitä, kuinka kauas satamasta risteilymatkailijat yleensä lähtevät”.

Wiseman on tutkinut tarkoin myös suomalaista taide-elämää, koska hän toteaa haastattelussaan: ”Taide-elämä on kuitenkin eristäytynyttä ja fiilis on sisäänpäinkääntyvä. Taiteilijat eivät matkustele ja tee töitä kansainvälisille taideinstituutioille kovin paljoa.”

Tapaan työkseni vuosittain lukuisia suomalaistaiteilijoita, joiden työskentelyyn saan paneutua tavalla tai toisella – usein heitä haastatellen. Heitä on vuosien mittaan kertynyt satoja. Empiirisiin havaintoihin nojaten voin kertoa – ja kerrankin siis ihan objektiivisena ja myös todennettavana tosiasiana – , että Wisemanin kommentit ovat roskaa ja että Wiseman ei tiedä suomalaisesta taide-elämästä yhtään mitään. Kommentit ovat sekä asiantuntemattomia että vastenmielisen ylimielisiä.

Suomalaiset taiteilijat matkustelevat erittäin paljon ja tekevät jatkuvasti töitä kansainvälisille taideinstituutioille. Tosin moni näistä instituutioista saattaa olla Wisemanille tuntematon, koska se kiinnostavin kansainvälinen ja uusia uria aukova taide tapahtuu useimmiten paikoissa ja yhteyksissä, joista nämä jähmettyneet instituutiot eivät ole välttämättä koskaan edes kuulleetkaan. Usein myös ilman seiniä kansan keskuudessa, missä taiteen ehkä pitäisikin enemmän tapahtua.
Ja kun päästiin risteilymatkustajien makuun, niin loppuun vielä lyhyt ja ytimekäs pätkä Maaria Pääjärven Turistitaidetta -kirjoituksesta Luutii-blogissa:
Guggenheimin vastaanottaminen avosylin näyttää jälleen siltä, että Suomeen on pakko saada hajutonta ja mautonta huippua kansainvälisyyden nimissä. Taiteen – jopa museon – suhteen kierron soisi olevan aivan toisen suuntainen, se nousee aina paikallisesta ja konkreettisesta kokemuksesta. Taidetta ei tarvitse kaataa isolla Atlantin yli yltävällä kastelukannulla Euroopan reuna-alueiden päälle, entäs jos hommattaisiin sadettaja tähän pihaan ihan itse? Ei liene mahdoton vaatimus, että taidemuseoilla olisi jotain tekemistä taiteen kanssa.
Noh, mitä olette mieltä? Kuinka paljon Helsingin kansainvälisen statuksen nostaminen saa maksaa? Olisiko se Kaupunginmuseon uhrauksen arvoista? Vai olisiko siihen ehkä halvempia ja/tai paikallislähtöisempiä ja/tai vähemmän riskialttiita keinoja? Nyt alkakoon:

:smt014
tekijänä tissot
#43655
Itse voin suoraan sanoa että olen wow arkitehtuurin kannattaja, tanskalaisella maulla höystettynä. Olisihan se hienoa saada Suomalaisuutta kuvaava arkkitehtuurin ja muotoiluun keskittyvä keskus.
Silti tuntuu itselle jotenkin väärältä miten tätä viedään eteenpäin tällä hetkellä. Tyhmää talutetaan eteenpäin samalla kun toinen tyhjentää taskunsa.
Guggenheimin vastaanottaminen avosylin näyttää jälleen siltä, että Suomeen on pakko saada hajutonta ja mautonta huippua kansainvälisyyden nimissä. Taiteen – jopa museon – suhteen kierron soisi olevan aivan toisen suuntainen, se nousee aina paikallisesta ja konkreettisesta kokemuksesta. Taidetta ei tarvitse kaataa isolla Atlantin yli yltävällä kastelukannulla Euroopan reuna-alueiden päälle, entäs jos hommattaisiin sadettaja tähän pihaan ihan itse? Ei liene mahdoton vaatimus, että taidemuseoilla olisi jotain tekemistä taiteen kanssa.
Aikalailla kiteyttää omat ajatukset. Rakennusta itsessään vastaan en ole, mutta taho mistä tämä tulee ja se tapa millä sitä runnotaan läpi pistää miettimään.
tekijänä Purkki^
#43656
Jos rahoitus saadaan kerättyä muuten kuin kaupungin tai valtion kukkarosta niin siitä vain. Tuskin tuosta mitään haittaa on, varmasti itsekkin kävisin ainakin kerran. Eiköhän museo menestyisi ja kävijämäärät olisivat suht korkeat, mutta ei tuon museon takia Helsinkiin yhtään enempää turisteja tule.
Avatar
tekijänä henkka
#43657
En nyt aio ottaa vielä sen enempää kantaa Helsingin Guggenheimin tilanteeseen ja tarpeeseen. En ole seurannut (suomalaista) taidemaailmaa tarpeeksi tarkasti.

Sen sijaan minua kiinnostaa mistä nuo tiedot muiden Guggenheim-museoiden budjeteista on saatu. Koitin hieman etsiä lisätietoa asiasta, kun nuo luvut vaikuttavat melko mielenkiintoisilta. Gehryn ja Harvard Design Magazinen jutun mukaan Bilbaon Guggenheimia on turhaan verrattu Sydneyn oopperataloon, jonka budjetti ylittyi 1400 prosenttisesti. Bilbaon Guggenheim on rakennettu ilman budjettiylityksiä.

flyvbjerg.plan.aau.dk/HARVARDDESIGN63PRINT.pdf (sivulta 3 ja paremmin sivulta 4 alkaen, tosin artikkelit kannattaa aina lukea kokonaan)

Lisäksi on mielenkiintoista kuinka
Abu Dhabissa rakenteilla olevassa Guggenheim museossa toteutuneet rakennuskustannukset ovat nousseet alkuperäisestä 200 miljoonasta dollarista jo lähes miljardiin dollariin ja museon rakentaminen on vielä vaihessa.
jos museo on käsittääkseni tuskin edes kuoppa maassa, en ainakaan ole yhdelläkään foorumilla nähnyt kuvia mitenkään kuhisevasta rakennustyömaasta.
But the new plan, which still has to be approved by the Abu Dhabi Executive Council, calls for the Louvre to be built first, followed by the National Museum and then the Guggenheim.
http://www.thenational.ae/thenationalco ... of-museums

Tosin Bassolaisella on saattanut mennä Abu Dhabin Guggenheim ja Louvre sekaisin. Tosin Louvressakaan ei taideta olla vielä menty budjetin yli. Se kuitenkin on vasta kuoppa maassa ja perustukset valettu. Louvren budjetti koostuu arviolta 100 miljoonan dollarin museosta, 747 miljoonan taidelaina-, yms maksuista sekä 520 miljoonasta, joka maksetaan nimen käyttöoikeudesta.

http://www.nytimes.com/2007/03/07/arts/ ... 7louv.html

Helsingin Guggenheimin budjettiarvio löytyy ainakin Ylen uutisen yhteydestä, http://www.yle.fi/uutiset/kulttuuri/201 ... 62181.html. Se kuinka todenmukaisesti se on laskettu, sitä en tiedä. Mutta näihin budjettiarvioihinhan nimbyt yleensä suurten rakennusprojektien kohdalla tarttuvat. Budjetin pitäisi olla kiveen hakattu, jo ennen kuin tiedetään mitä ollaan tarkalleen ottaen rakentamassa.

Meksikon ja Liettuan Guggenheimien kohtalosta, jos jollain on jotain perusteltua tietoa jakaa, niin olen kiinnostunut. Lisäksi Bilbaon ja Abu Dhabin Guggenheimien jos jollain on vastakkaista tai tarkentavaa tietoa, niin jakakaa ihmeessä. Viitteettömät foorumipuheenvuorot eivät sellasia ole.
tekijänä tissot
#43659
Abu Dhabi on Abu Dhabi. Ei oikein viitsi vetää liian pitkiä johtopäätökisä heidän touhuistaan. Mielenkiintoista olisi tietää Bilbaon budjetti ja mahdolliset ylitykset.
140 miljoonaa kuulostaa suhteellisen vähältä verrattuna esim. musiikkitaloon.
Avatar
tekijänä tae
#43660
Vaikuttaa puhtaasti Pajusen ja Sirénin henkilökohtaiselta megalomanialta. Lisenssi- ja rakentamiskustannukset ovat yksinkertaisesti niin kalliita, ettei ketään yllätä, kun valtiota huudellaan apuun jo nyt. Onneksi kulttuuriministeri sanoi tuoreeltaan tiukasti ei. Jos museo silti rakennetaan talousvaikeuksista kärsivän Helsingin rahoilla, on tässä vielä yksi loistava kannustin muillekin muuttaa tänne Espoon skutseihin. Toki, jos onnistuvat saamaan yksityistä rahoitusta riittävän määrän, niin tottakai vapaaseen maahan saa yksityinen taho rakentaa. Suomen liike-elämän piirien taiteen ja, noh, ylipäätään hyvän maun taso saattaa hyvinkin olla niin alhainen, että tälläinen taiteen Disneyland herättää siellä orastavaa seisokkia.

Pakko linkittää vittumaisuuttani asiantuntija-arvio Gallen-Kallela-Sirénin väitöskirjasta. Perusteettoman hehkuttamisen hän ainakin osaa:
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja- ... php?id=594"Gallen-Kallela-Sirénin kirjasta ei parhaalla tahdollakaan voi puhua tieteellisenä tutkimuksena, mutta sitä lukiessa on ajoittain vaikea päättää itkeäkö vaiko nauraa" :D


henkka kirjoitti:
Helsingin Guggenheimin budjettiarvio löytyy ainakin Ylen uutisen yhteydestä, http://www.yle.fi/uutiset/kulttuuri/201 ... 62181.html. Se kuinka todenmukaisesti se on laskettu, sitä en tiedä. Mutta näihin budjettiarvioihinhan nimbyt yleensä suurten rakennusprojektien kohdalla tarttuvat. Budjetin pitäisi olla kiveen hakattu, jo ennen kuin tiedetään mitä ollaan tarkalleen ottaen rakentamassa.
Helsingin Guggenheimin oletettujen ja todellisten rakennuskustannusten eroja miettiessä on aivan turha vertailla sitä muihin Guggenheimeihin. Riittää, kun vertaa Helsingin projektien oletettuja ja tapahtuneita kustannuksia. Musiikkitalo, anyone?
Avatar
tekijänä Clepe
#43683
Mä en oikein ymmärrä miksi aina halutaan rakentaa jokin wow-rakennus juuri tälle kyseiselle tontille Katajanokalle, joka aina herättää mahdollisimman paljon vastustusta? Eikö siihen joskus suunniteltu jotain tylsää Suomalaista kulttuurirakennusta, sitten tylsää design-hotellia ja nyt guggenheimia. En nyt ota kantaa arkitehtuuriin koska sitä ei ole vielä suunniteltu, mutta olisiko niin väärin jos sen terminaalin tilalle istutettaisiin vaikka puita tai rakennettaisiin asuntoja?
Helsingissä eletään vielä siinä uskossa että kaupunkielämää luodaan laittamalla kaikki kulttuuri-instituutiot samaan paikkaan. Siis, kyllä ihmisiä tulee ihmettelemään Finlandiataloakin, mutta ei siellä oikeastaan koskaan ole lähelläkään samanlaista elämää kuin keskustassa. Ei keskustassakaan ole elämää sen takia että siellä on ateneum, kansallisteatteri ja ruotsalainen teatteri. Ne ovat osa keskustaa muttei keskustan edellytys. Keskusta on keskusta koska siellä on niin monipuoliset palvelut, niin kulttuuriset, liikenteelliset kuin kaupalliset.
Helpoin tapa luoda eloisan katutilan on rakentaa tarpeeksi tiiviitä ja sekoittuneita alueita. Mun mielestä hyvä paikka guggenheimille olisi esimerkiksi Sompasaaren kärki. Sieltä se näkyisi tosi laajalta alueelta ja olisi silti lähellä keskustaa. Se toisi sitä pikku lisää Kalasatamaan, se olisi Kalasataman ylpeys.
Avatar
tekijänä Objectif Lune
#43690
Mieleeni vilahti ajatus, ehkä hölmö ja valmistelematon sellainen, mutta sanon sen kuitenkin. Jos Guggenheim on potentiaalisesti rapistuva brandi, kannattaakohan siihen sijoittaa? Helsinki voisi ehkä silti kaivata jonkun vetovoimaisen taidekeskuksen vaikkapa juuri ehdotetulle tontille. Miksi sen pitäisi välttämättä olla Guggenheim? Maailmassa on paljon vetovoimaisia paikallisia museoita, miksei myös Helsingissä. Toisaalta hyvä kysymys on se, riittääkö meillä kysyntää vielä yhdelle museolle?

Meillä on jo Kiasma ja Ateneum. Mikä olisi uuden museon rooli ja mikä tekisi siitä edellä mainittuja vetovoimaisemman? Ainakin sen pitäisi olla jotain erottuvaa - niin että jos Helsinkiä ja jotain toista kaupunkia vertaisi toisiinsa, toisessa kaupungissa olisi vain museoita, mutta Helsingissä olisi museiota ja The Museo. Guggenheim arvioni mukaan tuntuu houkuttelevalta siksi, että maailmanlaajuinen brändi nostaa sen ohi paikallisten helsinkiläisten/suomalaisten museoiden. Erottua voisi varmasti myös muilla tavoilla. Tärkeää olisi se, ettei kävijä tuntisi tulevansa taas johonkin sellaiseen museoon joiden klooneja hän on nähnyt jo ties missä.
tekijänä Toni
#43696
Erittäin mielenkiintoisia linkkejä kaikki.

Guggenheimin osalta minulle nousee niskakarvat pystyyn siitä kuinka vähän säätiö ottaa taloudellista riskiä koko projektista. Vertaus franchising-ketjuun on aika osuva siinä mielessä; Helsinki-yrittäjähän tässä pistää itsensä likoon, kun Guggenheim hykertelee. Vastustan projektia, koska en pidä tästä periaatteesta tai usko sen kannattavuuteen. Helsinki ei myöskään ole Bilbaon kaltainen taantuva teollisuuskaupunki, jolla on pieni globaali vaikutusvalta ja tunnettuvuus, vaan painii kuitenkin eri sarjassa. Näin ollen mitään Bilbao-efektiä tuskin syntyisi Guggenheimin myötä.

Katajanokan sijaintipaikalla ei minulle ole sinänsä väliä. Jos paikalle halutaan turisteja ja laskelmatkin edellyttävät ne massat, vaihtoehtoja ei hirveästi ole. Jätkäsaaren elävöittäminen on hieno idea ja täydellisessä maailmassa museon voisi sinne sijoittaa, mutta eivät ihmiset sinne asti tule - edes suomalaiset turistit.
Purkki^ kirjoitti:Suoraan musiikkitaloon ei varmaan voi verrata? Musiikkitalo on suurempi ja varmasti teknisesti haastavampi toteuttaa?
Näinhän se on. Akustiikan asettamat vaatimukset taitavat olla aivan eri luokkaa.
tekijänä ÄmJii
#43699
Muistaakseni suhtauduin tähän aluksi aika positiivisesti. Nyt kuitenkin tuntuu siltä, että mitä enemmän tähän perehtyy ja mitä syvemmälle Guggenheim-maailmaan pääsee sisälle, niin sitä vähemmän houkuttelevalta se tuntuu. Enää en kannata projektia.

Meillä on jauhettu siitä, että mennään sisältö edellä, mutta mielestäni se ei pidä paikkaansa. Säätiön motiivina tuntuu olevan rahastaa näitä kumppaneita ja pönkittää brändiä. Mielestäni on myös itesestään selvää, että Helsingille kysymys on tunnettuudesta, turismista, rahasta yms. seikoista. Taide on kaiken kaikkiaan sivuosassa. Tää lähtökohta on mun mielestä sinällään ihan ok, mutta ainoa varma voittaja on amerikkalainen säätiö. Lukuisat esimerkit ympäri maailmaa osoittavat, että konsepti harvoin toimii. Riski kasvaa liian isoksi, joten kannattaako Helsingin lähteä tähän rulettiin mukaan? Onko Guggenheimin taiteellinen arvo sitä luokkaa, että sen eteen kannattaa uhrata kymmeniä tai satoja miljoonia? Ei todellakaan. Ja kun näitä lopullisia lukuja ei kukaan tiedä (summa voi paisua moninkertaiseksi), niin tästä voi tulla ihan oikeasti merkittävä taloudellinen taakka Helsingille. Valtion ei pidä lähteä tällaiseen riskibisnekseen missään nimessä mukaan, onneksi Arhinmäki otti asiaan kantaa. Ja mielestäni ei Helsinginkään pitäisi.

Guggeheimin taiteelliseen arvoon liittyen pitää vielä tuoda esille Bilbao. Onko se tunnettu tai suosittu taiteen vuoksi? Taitaa poikkeuksellinen arkkitehtuuri olla syynä suosioon. Se siitä sisältö edellä menemisestä. Asioista pitäisi puhua oikeilla nimillä. Kun uskon Helsingin motiiveina olevan taiteen sijasta turismi jne., niin miksi Helsinki ei voisi tehdä Bilbaot ilman Guggenheimia? Jos Bilbaon Guggenheim on tunnettu arkkitehtuuristaan, ei taiteestaan, niin menestystä ei selitä Guggenheim. Arkkitehtuuriltaan poikkeuksellisen rakennuksen Helsinki voi rakentaa omilla avuillaan, ja siitä voi tulla merkittävä turistirysä. Sydneyssäkin on oopperatalo... Toivottavasti järki voittaa.
tekijänä tissot
#43704
Kuten ÄmJii, on itselläkin alkanut ensin positiivisesta kuvasta tämä koko tapahtuma muuttumaan pahasti negatiiviseen suuntaan. Kuunnellut kulttuuri vaikuttajia mitkä ovat höpisseet motiivien olevan taiteellinen ja ihmisten tulevan sen perässä, kyllä se on itse se rakennus ja Guggenheim brändi.
Mitä siitä Suomen Guggenheim raportista esitettyjä laskelmia on verrattu esim. Kiasman vuosittaisiin kuluihin, alkaa tämä melkeinpä maistumaan kusetukselta. Tässä on tulossa todella iso taakka Helsingin päälle, ja myös se ainoa riskinottaja tässä diilissä.

Päättäjät vain tuntuvat olevan todella innoissaan tästä koko touhusta lähes poikkeuksetta. :|
  • 1
  • 2
  • 3
  • 4
  • 5
  • 23