Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Kannatatko Wihannon esittämän rakennuksen hyväksymistä?

Kyllä
31
53%
En missään nimessä
18
31%
En osaa sanoa
9
16%
tekijänä otto-mani
#34951
Eipä tuo hassummalta näytä, annan varovaisen puoltoäänen. :smt023

Pitää vain saada tuohon pankkitaloon yhdistettyä hieman paremmin. Väriä ainakin muuttaa. Hölmö kontrasti syntyy valkoisesta ja keltaisesta. Jos vaikka koko seinä lasia? :smt017
#34953
otto-mani kirjoitti:Eipä tuo hassummalta näytä, annan varovaisen puoltoäänen. :smt023

Pitää vain saada tuohon pankkitaloon yhdistettyä hieman paremmin. Väriä ainakin muuttaa. Hölmö kontrasti syntyy valkoisesta ja keltaisesta. Jos vaikka koko seinä lasia? :smt017
Ja vielä kerran tervetuloa taloon.
#34974
Selvää on, että kaikki Café Noirin tontilla olevat rakennukset eivät tule säilymään. Eerikinkadun puutalo häviää, se on selvää. Myös Kauppiaskadun pieni puutalo on kuilun reunalla. Joskus aikaisemmin tämän tontin rakentamisesta puhuttaessa, totesin että itselleni riittäisi kadunvarren kulissikin, jossa ilmenisi se kaari kaupungin kehittymisessä jota se on kulkenut Turun palon jälkeen. Café Noir tullee säilymään kokonaisena, ilman että sen kaunis porraskäytävä ja muut originaalit hienot sisätilat häviävät. Kulmassa oleva Bassin rakennus ei oikeasti ole koskaan ollut vaarassa - tai varmasti on koskaan ollut, mutta ei enää pitkään aikaan - mutta Kauppiaskadun puutalo on suuressa vaarassa kadota kertomasta, millainen Turku on keskustaltaankin ollut. Kauppiaskatu on Eerikinkadulta Aurajokirantaan eräs kaupungin viehättävimmistä kadunpätkistä keskustassa. Tämä johtuu kahdesta asiasta, toinen on kadunvarren talojen mataluus joka tekee kadusta valoisan ja avoimen, toinen on kadunpätkän rakennuskannan monipuolinen vivahteikkuus jossa talot jakautuvat iältään 1800 luvulta 2010 luvulle. Tuoreimpana uuden pääkirjaston tyylikäs, tilaansa sopiva rakennus.

Kauppiaskadun puutalonkin kohdalla nöyrtyisin kulissiin jossa kadunvarsi säilyisi kuten Antintalon julkisivu Hansakorttelissa, Eerikinkadulla. Antintalon julkisivu oli myös ruma ja rappeutunut hoitamattomuutensa vuoksi, ja se oli tarkoitus lanata matalaksi.
Kuva
Eerikinkatukin osalla Aurakatu - Kristiinankatu on kaunis ja valoisa pätkä ennen kaikkea vanhan matalahkon rakennuskantansa vuoksi. Harva luullakseni haluaisi tämän kadunpätkän varrelle rakentuvan mitään korkeaa, kadun valoisuutta pimentävää kolossia. En tosin tiedä - turkulaisista ei tiedä? Ei niin ettei muualla kuin Turussa olisi onnistuttu tehokkaasti tärvelemään kaunista vanhaa keskustan kaupunkikuvaa, mutta Turku on siitä kärkipäästä, eikä näy juuri muuttuneen kaikesta kokemuksestaan, ja useiden arvorakennusten purkamisesta johtuvasta kankkusestaan huolimatta. Raha ja grynderit ovat ratkaisseet, niin näyttää tapahtuvan vieläkin vaikka hämäävästi puhutaan kulttuurista! Se on nyt ajankohtaista ja näyttää ulospäin sivistyneeltä edistykseltä.

Antintalosta siis jäi kadunvarteen kulissi, ja se on ihanaa, Kauppiaskadun puutalon osalta toivoisin vähintään samaa, siksi että talo on oikeasti nätti!

Ja otto-manille myös tervetuloa, vaikka menikin äänestämään väärin ;)
tekijänä otto-mani
#35025
Kantti kirjoitti: Ja otto-manille myös tervetuloa, vaikka menikin äänestämään väärin ;)
Kiitos, kiitos.
Äänestyksissä on aina se vika, että saattaa tulla itselle epämieluisia tuloksia. :P

Minähän suhtaudun kaikkeen uuteen ja rajoja rikkovaan aina lapsellisen innostuneesti, joten siksi sanoin kyllä. :smt023
Pitäisi nähdä lasitornia muistakin suunnista, niin voisi paremmin muodostaa mielipiteensä. Onhan tuo kauppatorin ympäristö sellainen tyylilajien sekasotku synagogineen ja wiklundeineen, että miksei sinne yksi moderni lasitornikin sovi. :smt017
tekijänä Antti_turku
#35261
On muuten ällistyttävää miten joku voi verrata Turun ja Tampereen rakentamista toisiinsa, kuten 2.1.2011 TS:n mielipidekirjoituksesta voi lukea. Turku on ollut kaupunki jo silloin, kun Tampereen keskustoissa vielä rehotti sankka pajukko. Olemassa olevaa, vanhaa rakennuskantaa ja katunäkymää pitää kohdella äärimmäisen harkiten. Se ei estä lisärakentamista, mutta ei myöskään salli vanhan purkamista, koska arkkitehtoninen historia pitää jäädä näkyviin. Tästä hyvä esimerkki on pääkirjaston rakennus, paitsi mittasuhteiltaan niin myös arkkitehtonisesti.

Turun Sanomat toimii mahdollisimman puolueettomasti ollakseen kaupallinen yritys. Silläkin on tästä huolimatta omat taloudelliset vaikuttimensa. On jotenkin surkuhupaisaa nähdä miten suuresti arvostettua, Turun rakennushistoriaa kuvataan muutamaa sivua ennen, kuin on Vihannon maksama mainos "älyttömästä" talosta, jonka vaikuttimena on ainoastaan raha. Mainos julkaistaan jos on tarpeeksi rahaa - sehän on selvä, mutta jotain kriteerejä niidenkin suhteen pitäisi kyllä päälehdellä olla!

Jos tällä, mielestäni varsin asiantuntevalla foorumilla vallitsee näin suuri epätietoisuus ja näkemysten ristiriitaisuus, niin silloin on uudishankkeisiin suhtauduttava todella varoen ja kaikkia äärimäisyyksiä karttaen.

Vihannon, muka "arkkitehtonisesti" kilpailuttaman mallin asiakasvaatimuksena on ollut pelkästään voiton maksimointi, eikä kyseessä siten ole kaupunkilaisten asiakasvaatimus, joka on harmoninen katunäkymä. Vihannolle ei pidä antaa mitään erikoisoikeuksia, kuten hänen vaatimaansa palkkiorakentamisoikeutta, vaan päin vastoin olemassa olevien rakennusten kunnostamisvelvoite, jota tarpeen vaatiessa pitää tehostaa uhkasakolla. Näinhän on menetelty monessa kaupunkikohteessa, jota omistaja ei ole muuten suostunut pitämään kunnossa. Miksi Vihannon tapauksessa olisi syytä tehdä poikkeus?
tekijänä Antti_turku
#35271
Kantti kirjoitti:Tässä olisi esimerkki rakennuksesta joka istuisi Café Noirin tontille aivan eri luonteisesti kuin kaavailtu lasitorni. Corten teräksellä verhoiltu lämmin luonnonruskea ulkoasu ja rohkea, kestävä, uutta aikaa edustava arkkitehtuuri, joka kykenee keskustelemaan tontin vanhan rakennuskannan kanssa eikä sylje sitä silmille.

http://commondatastorage.googleapis.com ... 608922.jpg

Kuva: Panoramio by Aulo Aasmaa http://www.panoramio.com/photo/23608922
Tässä onkin kyse luovuudesta ja arkkitehtuurista, jota ei Vihannon esityksestä löydä vaikka kuinka etsisi.
tekijänä Antti_turku
#38158
Kantti kirjoitti: Kauppiaskatu on Eerikinkadulta Aurajokirantaan eräs kaupungin viehättävimmistä kadunpätkistä keskustassa. Tämä johtuu kahdesta asiasta, toinen on kadunvarren talojen mataluus joka tekee kadusta valoisan ja avoimen, toinen on kadunpätkän rakennuskannan monipuolinen vivahteikkuus jossa talot jakautuvat iältään 1800 luvulta 2010 luvulle. Tuoreimpana uuden pääkirjaston tyylikäs, tilaansa sopiva rakennus.

Kauppiaskadun puutalonkin kohdalla nöyrtyisin kulissiin jossa kadunvarsi säilyisi kuten Antintalon julkisivu Hansakorttelissa, Eerikinkadulla. Antintalon julkisivu oli myös ruma ja rappeutunut hoitamattomuutensa vuoksi, ja se oli tarkoitus lanata matalaksi.

Eerikinkatukin osalla Aurakatu - Kristiinankatu on kaunis ja valoisa pätkä ennen kaikkea vanhan matalahkon rakennuskantansa vuoksi. Harva luullakseni haluaisi tämän kadunpätkän varrelle rakentuvan mitään korkeaa, kadun valoisuutta pimentävää kolossia. En tosin tiedä - turkulaisista ei tiedä? Ei niin ettei muualla kuin Turussa olisi onnistuttu tehokkaasti tärvelemään kaunista vanhaa keskustan kaupunkikuvaa, mutta Turku on siitä kärkipäästä, eikä näy juuri muuttuneen kaikesta kokemuksestaan, ja useiden arvorakennusten purkamisesta johtuvasta kankkusestaan huolimatta. Raha ja grynderit ovat ratkaisseet, niin näyttää tapahtuvan vieläkin vaikka hämäävästi puhutaan kulttuurista! Se on nyt ajankohtaista ja näyttää ulospäin sivistyneeltä edistykseltä.

Antintalosta siis jäi kadunvarteen kulissi, ja se on ihanaa, Kauppiaskadun puutalon osalta toivoisin vähintään samaa, siksi että talo on oikeasti nätti!
Tahtoisin alleviivata juuri nuo muutamat Kantin esittämät kriteerit: Valoisuus (=matala rakennuskanta) ja kerroksellisuus (=historiallisten arvojen kunnioittaminen , harmonia), sillä niiden avulla luodaan rauhallinen vaikutelma. Harmonia vaatii oikeat mittasuhteet ja Kauppiaskadulla Eerikinkadulta alaspäin rakennusten keskinäinen vuorovaikutus on onnistunut varsin hyvin.

Turku on tärvelemisen keulakuva, mutta ihan oikeaa krapulaa siitä ei ole kuitenkaan syntynyt. Siitä kielivät uuden kaavaehdotukset ja jatkuva vanhan rakennuskannan alas repiminen.
Kaupungintalon puiston rakentaminen, Kirjastosillan soveltuvuus ja tarve, Sinisen talon purkaminen, Kaskenkadun puutalon kohtalo jne..jne... Pala palalta mennään, kunnes kaikki on tuhottu edistyksellisyyden nimissä. Ja mitäkö on tullut tilalle, kun lapsemme ja lasten lapsemme tallaavat näitä katuja? Mieleen nousee vastauksena synkkiä, pimeitä ja luotaantyöntäviä lasiseinien ympäröimiä katukuiluja, joiden seinämissä siellä täällä sijaitsee joku pronssinen laatta: "Tällä paikalla sijaitsi 1750 - 2011 Suomen ensimmäinen...."
#40219
Kantti kirjoitti:Ei niin ettei muualla kuin Turussa olisi onnistuttu tehokkaasti tärvelemään kaunista vanhaa keskustan kaupunkikuvaa, mutta Turku on siitä kärkipäästä, eikä näy juuri muuttuneen kaikesta kokemuksestaan, ja useiden arvorakennusten purkamisesta johtuvasta kankkusestaan huolimatta.
Minulla aina särähtää korvaan kun puhutaan kauppatorista vanhana keskustana. Turun vanha keskustahan on Tuomikirkon ympäristö, joka mielestäni on aika edustavassa asussa edelleen.Totta kai Phoenixin ja Lindblomin talon purkaminen oli suuri rikos, mutta ei niitä voi Turun aikaskaalalla mitenkään pitää vanhoina. Totuushan on se, että se mitä täällä oli oikeasti vanhaa, tuhoutui Pohjoismaiden suurimmassa kaupunkipalossa. Se mitä jäi jäljelle, on jäljellä (Käsityöläiskortteli, kirkko, linna, Akatemian talo, Denniksen pitseria mm. listaa voi jatkaa jos joku muistaa lisää rakennuksia).
#40235
Darre kirjoitti:
Kantti kirjoitti:Ei niin ettei muualla kuin Turussa olisi onnistuttu tehokkaasti tärvelemään kaunista vanhaa keskustan kaupunkikuvaa, mutta Turku on siitä kärkipäästä, eikä näy juuri muuttuneen kaikesta kokemuksestaan, ja useiden arvorakennusten purkamisesta johtuvasta kankkusestaan huolimatta.
Minulla aina särähtää korvaan kun puhutaan kauppatorista vanhana keskustana. Turun vanha keskustahan on Tuomikirkon ympäristö, joka mielestäni on aika edustavassa asussa edelleen.Totta kai Phoenixin ja Lindblomin talon purkaminen oli suuri rikos, mutta ei niitä voi Turun aikaskaalalla mitenkään pitää vanhoina. Totuushan on se, että se mitä täällä oli oikeasti vanhaa, tuhoutui Pohjoismaiden suurimmassa kaupunkipalossa. Se mitä jäi jäljelle, on jäljellä (Käsityöläiskortteli, kirkko, linna, Akatemian talo, Denniksen pitseria mm. listaa voi jatkaa jos joku muistaa lisää rakennuksia).
Tarkoitan Turun palon jälkeistä, Engelin tekemän asemakaavan keskustaa joka on nykyinen kauppatori. Kaupallinen keskusta siirrettiin tässä yhteydessä sinne, länsipuolelle Aurajokea. Kauppatorin alue oli rakennettu 1900 -luvun vaihteen molemmin puolin, osittain selkeästi lähellä 1800 -luvun puoltaväliä, käytän siitä jo luonnehdintaa "vanha". Vanhan vastapainona taas on 1950 -luvun puolivälin jälkeen, kauppatorin ympärillä olleiden arvorakennusten paikalle tehtyjä elementtirakennuksia luonnehdin termillä "uusi". Vanhimmat "uudet" rakennuksetkin kauppatorilla ovat jo yli 50 vuotta vanhoja.

Voidaan toki keskustella siitä mikä Turun keskusta oikein on, palon jälkeen Turun tuomiokirkon ja Vanhan Suurtorin alue lakkasi olemasta Turun keskusta. Nykyinen Käsityöläismuseon alue Vartiovuoren etelärinteessä ei tähän Turun paloa edeltävään keskustaan ole koskaan kuulunut. Mutta jos puhutaan vanhimmasta keskustasta on se tietenkin tuomiokirkon alue.

Tämä keskustan paikan määrittely vie keskustelun kuitenkin sivuraiteelle siitä, mitä Turun kauppatorin vaikutusalueelle ja kaupunki-ilmelle ollaan tekemässä, Jummi Vihannon tahdosta väkipakolla ja kiinteistönomistajan oikeudella, jossa kaupungin asukkaalla ei katsota olevan mitään sanomista omaan elinympäristöönsä liittyvissä asioissa. Tässä tapauksessa poikkeavaa moneen entiseen tapaukseen on kuitenkin se, ettei kaavoittajakaan ole hyväksynyt Vihannon kaavailemaa älytaloa, jota Vihanto itse hehkutti Turun kulttuuripääkaupunkivuoden merkkitapaukseksi! Varmaa on että päättäjiin on kohdistettu taustalla ankaraa painostusta jotta konsuli Vihanto saisi rakentaa peililasitalonsa kauppatorin nurkalle suunnitelmiensa mukaan. Liikemies ja grynderisiipi on yleensä tottunut saamaan haluamansa, tämä ei nyt ole käynyt sormia napsauttamalla.
#40240
Kantti kirjoitti:Tämä keskustan paikan määrittely vie keskustelun kuitenkin sivuraiteelle siitä, mitä Turun kauppatorin vaikutusalueelle ja kaupunki-ilmelle ollaan tekemässä, Jummi Vihannon tahdosta väkipakolla ja kiinteistönomistajan oikeudella, jossa kaupungin asukkaalla ei katsota olevan mitään sanomista omaan elinympäristöönsä liittyvissä asioissa. Tässä tapauksessa poikkeavaa moneen entiseen tapaukseen on kuitenkin se, ettei kaavoittajakaan ole hyväksynyt Vihannon kaavailemaa älytaloa, jota Vihanto itse hehkutti Turun kulttuuripääkaupunkivuoden merkkitapaukseksi! Varmaa on että päättäjiin on kohdistettu taustalla ankaraa painostusta jotta konsuli Vihanto saisi rakentaa peililasitalonsa kauppatorin nurkalle suunnitelmiensa mukaan. Liikemies ja grynderisiipi on yleensä tottunut saamaan haluamansa, tämä ei nyt ole käynyt sormia napsauttamalla.
En halunnut saivarrella tuosta Turun vanhasta keskusta sinulle, se oli vaan yleishuomio niille, joille Turun historia ei ole niin selkeää. Ja nythän sitä älytaloa ei nouse eikä Cafe Noiria pureta, kiitos meidän aktiivisten turkulaisten. Kaikki on kiinni meistä turkulaisista. Jokainen voi ottaa itseään niskasta kiinni ja miettiä, että joko tämä Sininen talo oli viimeinen tikki. Nyt ei enää.
#40847
Varmalta taholta saamani tiedon mukaan, Vihanto on hyväksynyt matalamman vaihtoehdon Café Noirin tontille. Turun ympäristö ja kaavoituslautakunnan päätöksestä on kerrottu jo aikaisemmin Yle Turun aluesivuilla.


Torinkulman talot matalampaan kuosiin
julkaistu 25.05. klo 07:19, päivitetty 25.05. klo 11:25
Kiistellyn Torinkulman korkein uudisrakennus toteutuu enintään 7-8-kerroksisena naapuritalojen korkeuden mukaan. Turun ympäristö- ja kaavoituslautakunta hyväksyi madalletun asemakaavaluonnoksen äänin 9-4. Kaavaluonnos suojelee Eerikinkadun puoleisen ns. Cafe Noirin rakennuksen ja Bassin kulmatalon sekä Turun Sanomien toimitalon.

Uudisrakennukset tulevat tontin keskiosaan sekä Eerikinkadun että Kauppiaskadun varrelle matalien puutalojen tilalle. Äänestyksessä hävinneet lautakunnan jäsenet olisivat halunneet matalampaa uudisrakentamista sekä säilyttää Kauppiaskadun varrella olevan puutalon.

Hyväksytyn kaavaluonnoksen kannalla lautakunnassa olivat kokoomuksen, sosialidemokraattien, keskustan edustajat sekä yksi vasemmistoliiton edustajista. Toinen vasemmistoliiton edustaja ja lautakunnan vihreät olivat äänestyksessä hävinneen matalampaa uudisrakentamista kannattavan esityksen kannalla. Äänestyksen jälkeen hävinneet jättivät lautakunnan päätökseen eriävän mielipiteen, jossa epäiltiin hyväksytyn kaavaluonnoksen lainmukaisuutta.

Torinkulman alueelle hyväksytty uusi kaavaluonnos nostaa rakennusoikeuden lähes 9 000 kerrosneliöön. Säilytettävät Bassinkulmatalo, Eerikinkadun varren ns. Cafe Noirin talo ja Kauppiaskadun varren Turun Sanomien toimitalo saavat naapurikseen 7-8-kerroksiset uudisrakennukset. Lisäksi tontin keskelle nousee samankorkuinen rakennus. Uusien talojen kattokorkeudet eivät saa nousta korkeammalle kuin naapurissa olevien Tapiolan ja Turun Sanomien talojen katot.

Uudisrakentamisen avulla on tarkoitus kompensoida tontin suojeltavien kohteiden kunnostamista.
http://yle.fi/alueet/turku/2011/05/tori ... 18670.html

Lautakunnan päätös tarkoittaa Vihannon aikaisemman lasisen älytalosuunnitelman kuoppaamista, jonka rakentaminen olisi ollut melkoinen uusi katastrofi kauppatorin kaupunkikuvalle. Jännitettäväksi jää millainen tulevasta talosta tulee, ja kyetäänkö (halutaanko) olemassa olevaa kaupunki-ilmettä huomioida uutta vanhan rakennuskannan sisään ympättäessä? Tässä tullaan näkemään arkkitehdin ammattiosaaminen ja kunnianhimo rakennetun ympäristön huomioimisessa, kontra tontin omistajan näkemys siitä, onko ensiarvoista tehdä tontin rakennukset mahdollisimman halvalla, vai pitäisikö rakennusten edustaa oman aikansa hyvää ja kestävää kaupunkiarkkitehtuuria.
Tontin puutalot tullaan tämän pohjalta purkamaan ja tässä mieltäni pahoittaa Kauppiaskadun puutalon katoaminen katukuvasta. Ellei sitä jätetä kunnostettuna kulissiksi kuten Antintalon fasadia Hansakorttelin reunassa Eerikinkadulla? Haluttaessa se olisi mahdollista ja jättäisi jäljelle moni ilmeisen katunäkymän jossa uusin rakennus nyt on 1929 valmistunut Turun Sanomien talo! Olen kuitenkin hyvin skeptinen tämän ajatuksen kanssa.

Tämän tontin kanssa, ja Turussa yleensäkin, voitaisi ottaa mallia siitä kunnianhimosta ja asenteesta jollaista voi nähdä Tallinnan Rotermanin alueen uusia rakennuksia katsoessa, niissä päällimmäinen ajatus ei ole ollut miten halvalla talo on mahdollista tehdä!

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva
Tuossa esimerkkeinä olevia taloja ei ole tehty halvimmalla mahdollisella tavalla, ja tässä olisi esimerkiksi Turun keskusta-alueella huseerattaessa. Vanhojen säästettävien rakennustensa vuoksi tontilla olisi mahdollisuuksia aivan parhaimpiin yltävään ilmeeseen kauppatorin alueella, kyse on vain uudisrakennuksen toteuttamisesta ja suhteesta aikaisemmin rakennettuun ympäristöön.
tekijänä bitterfly
#40848
Tehtiinpä kulmaan mitä tahansa, ei se ikinä tulisi olemaan niin iso katastrofi kuin korttelin vastakkainen kulma kirjaston vieressä tai mitä kauppatori jo on.

Pääasia, että tyhjä kulma saa viimein täytettä, eikä kaikkea vanhaa pureta.
#40850
Österbaldin tontilla suurin katastrofi on siinä että rakennukset on päästetty sellaiseen kuntoon jossa ne ovat. Se on kylläkin aivan tarkoituksellista, kuten nämä aina Turussa ovat! Toivottavasti katastrofiksi ei muodostu se millainen siitä tulee?
Keijo Ketonen joka pitkälti on päättämässä Turun Sanomien omistamasta Österbaldin tontista, ehdotti Vihannon torinkulman tontin sähläyksen ollessa kuumimmillaan että tulisi järjestää arkkitehtikilpailu joka koskisi kumpaakin tonttia. Tämä herättää toiveita! Vihanto torppasi ajatuksen omalta osaltaan vaikka Ketosen näkökulma siitä että tontteja pitäisi kehittää kokonaisuutena, on hyvin kannatettava.

Tontin lähihistoriaan kuuluu välähdys uutta pääkirjastoa joka alkujaan piti rakentaa juuri Österbladin tontille. Turun uudesta pääkirjastosta järjestettiin arkkitehtikilpailu jonka voitti Helsinkiläinen arkkitehtitoimisto JKKM kilpailutyöllään Chiaroscuro, valohämy. Siinä kävi siten kuin kävi ja uusi pääkirjasto rakennettiin lopulta kadun toiselle, Läntisen Rantakadun puolelle, Sirius kortteliin. Tuolla kiinnostava kirjoitus siitä http://www.mustekala.info/node/622

Nyt torinkulman tontille rakennettavista taloista ei ole vielä mitään kunnon käsitystä ennen kuin mahdollisia kuvia tulee näkyviin. Ei voi sanoa juuta eikä jaata, mutta toivottavasti rakennuksten ulkopinta ei ole kauttaaltaan peililasia, ja niissä on jotakin jossa silmä voi levätä. Jos jonkilaisia erikoistoiveita voisi esittää, niin harjakattoisia rakennuksia näkisin mielellään näillä nurkilla, tai ainakin muuta kuin tasakattoa!
tekijänä bitterfly
#40852
Tarkoitin kylläkin vähätorin viereistä kulmaa, jonka raiskaamista kukaan ei tunnu muistavan. Siinä on ruma kerrostalo, ilman katutason liiketiloja keskelle mielestäni ihan yhtä tärkeää keskustaa kuin kauppatorikin. Koko kortteli on suhteellisen susi. Puutaloista toki saisi vielä ihan hyvät, kun joku vaan raaskisi rahaa niiden kunnostamiseen laittaa. Vihannon ehdotus ei ole mitään verrattuna siihen, mitä on tehty vanhan pääkirjaston vierustalle.

Mielestäni puutalojen viereen tulisi jatkaa vaikka samankorkuisena rakennuskantaa ruman kerrostalon eteen, johon tulisi liiketiloja.
  • 1
  • 3
  • 4
  • 5
  • 6
  • 7